Masennus todetaan tavallista useammin nuorilla, joiden vanhemmat ovat sairastaneet masennusta, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan jälkeläisten sairastumisriski näkyy vielä aikuisiässäkin.

Tulokset perustuvat masentuneiden ja ei-masentuneiden vanhempien jälkeläisten 30-vuotiseen seurantaan. Osallistujia oli 150, ja he olivat keskimäärin 47-vuotiaita seurannan päättyessä.

Masennusta poteneiden jälkeläiset sairastuivat masennukseen noin kolme kertaa todennäköisemmin kuin osallistujat, joiden vanhemmat eivät olleet sairastaneet masennusta. Suurin osa sairastui 15–25-vuotiaana, mutta osa sairastui tätä nuorempanakin. Tässä varhain sairastuneiden ryhmässä oli selvästi enemmän lapsia, joiden vanhemmat olivat poteneet masennusta.

Masentuneiden vanhempien lasten masennukset myös uusiutuivat todennäköisemmin kuin muiden, minkä lisäksi heillä oli enemmän tunne-elämän ongelmia ja he myös tarvitsivat niihin useammin hoitoa.

Erot näkyivät myös kuolleisuudessa, vaikkakin kuolemantapauksia oli suhteellisen vähän. Masentuneiden jälkeläiset myös menehtyivät keskimäärin nuorempina, tulokset osoittivat.

Tulokset vahvistavat näyttöä masennusalttiuden periytymisestä, mutta vielä ei ole selvää, kuinka suurelta osin yhteys johtuu geeneistä ja kuinka paljon kasvuympäristö ja olosuhteet vaikuttavat. Joka tapauksessa tulokset voivat auttaa tunnistamaan suurentuneessa masennuksen ja sen uusiutumisen vaarassa olevia.

Tutkimus julkaistiin American Journal of Psychiatry -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(American Journal of Psychiatry 2016;DOI:10.1176/appi.ajp.2016.15101327)
http://dx.doi.org/10.1176/appi.ajp.2016.15101327

Runsaasti kahvia juovien on useissa tutkimuksissa nähty välttyvän mm. diabetekselta muita todennäköisemmin, mutta kahvilla saattaa olla suotuisia vaikutuksia myös suolistosyöpää sairastaviin. Tuoreessa tutkimuksessa säännöllinen kahvinjuonti yhdistettiin pienempään riskiin menehtyä suolistosyöpään.Havainnot perustuvat tunnettujen Nurse’s Health Study ja Health Professionals Follow-up Study -tutkimusten aineistoihin. Keskimäärin kahdeksan vuoden seurannan aikana osallistujista 800 menehtyi. Kuolemista 190 johtui suolistosyövästä.Verrattuna osallistujiin, jotka eivät juoneet lainkaan kahvia, vähintään neljä kahvikupillista päivittäin juovien riski menehtyä suolistosyöpään oli 50 prosenttia pienempi. Myös muista syistä aiheutuvat kuolemat olivat heillä vähäisempiä seurannan aikana.Samanlainen yhteys havaittiin analyysissa, jossa huomioitiin syöpädiagnoosia edeltävä ja sen jälkeinen kahvinkulutus. Sekä ennen diagnoosia että sen jälkeen yli kaksi kuppia päivässä kahvittelevien kuolleisuus oli 30–40 prosenttia vähäisempää kuin tasaisesti korkeintaan kaksi kuppia päivässä juovien.Havainnot ovat uusin viittaus kahvin mahdollisiin moninaisiin terveysvaikutuksiin, mutta lukuisista tutkimuksista huolimatta vieläkään ei tiedetä, mistä yhteydet tarkalleen johtuvat. Kahvin lisäksi hyvin moni muu seikka, joka erottaa paljon kahvia juovat kahvia vieroksuvista, voi selittää tulokset, ja tämän takia tuloksiin kannattaa suhtautua varauksella.Tutkimus julkaistiin Gastroenterology-lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Gastroenterology 2017;DOI:10.1053/j.gastro.2017.11.010)http://www.gastrojournal.org/article/S0016-5085(17)36368-0/fulltext

(20171214) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Vuosittain noin yksi tuhannesta suomalaisvangista päätyy itsemurhaan, Oxfordin yliopiston tutkimus osoittaa. Luku on kansainvälisesti korkeahko, mutta samaa tasoa mm. Ruotsin kanssa.
Tutkimuksessa analysoitiin 24 suhteellisen varakkaan maan vankilaviranomaisten tietoja vuosilta 2011–2014. Tänä aikana 3 900 vankia teki itsemurhan. Monien Euroopan maiden lisäksi analyysissa oli mukana Yhdysvallat, Australia, Uusi-Seelanti ja Kanada.Hieman yllättäen vankien itsemurhat olivat suhteellisesti yleisimpiä Pohjoismaissa - missä joka vuosi noin yksi tuhannesta vangista päätyi itsemurhaan – ja Länsi-Euroopassa, Belgiassa, Ranskassa ja Portugalissa. Suurimmat luvut olivat Norjassa ja Ranskassa, missä vuosittain sadasta vangista keskimäärin 1,7 teki itsemurhan. Kun kaikkia maita tarkasteltiin yhdessä, miesvangit päätyivät itsemurhaan kolme kertaa todennäköisemmin ja naisvangit yhdeksän kertaa todennäköisemmin kuin samanikäinen väestö keskimäärin.Tutkimuksessa ei löytynyt yhtä selittävää tekijää maiden välisille eroille, mutta vankien itsemurhat näyttivät olevan yleisempiä maissa, joissa vankeja on väestöön nähden suhteellisesti vähän. Tutkijat pitävät mahdollisena, että näissä maissa vankiloihin päätyy ongelmaisempia vankeja, mutta varmaa tietoa tästä ei ole.Suomessa vuosina 2011–2014 yhteensä 13 vankia teki itsemurhan, joten tapauksia on noin kolme vuodessa. Itsemurha on Suomessa vankien yleisin kuolinsyy.

Tutkimus julkaistiin Lancet Psychiatry -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Lancet Psychiatry 2017;4:946–952)http://www.thelancet.com/journals/lanpsy/article/PIIS2215-0366(17)30435-2/abstract

(20171214) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.