Masennus todetaan tavallista useammin nuorilla, joiden vanhemmat ovat sairastaneet masennusta, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan jälkeläisten sairastumisriski näkyy vielä aikuisiässäkin.

Tulokset perustuvat masentuneiden ja ei-masentuneiden vanhempien jälkeläisten 30-vuotiseen seurantaan. Osallistujia oli 150, ja he olivat keskimäärin 47-vuotiaita seurannan päättyessä.

Masennusta poteneiden jälkeläiset sairastuivat masennukseen noin kolme kertaa todennäköisemmin kuin osallistujat, joiden vanhemmat eivät olleet sairastaneet masennusta. Suurin osa sairastui 15–25-vuotiaana, mutta osa sairastui tätä nuorempanakin. Tässä varhain sairastuneiden ryhmässä oli selvästi enemmän lapsia, joiden vanhemmat olivat poteneet masennusta.

Masentuneiden vanhempien lasten masennukset myös uusiutuivat todennäköisemmin kuin muiden, minkä lisäksi heillä oli enemmän tunne-elämän ongelmia ja he myös tarvitsivat niihin useammin hoitoa.

Erot näkyivät myös kuolleisuudessa, vaikkakin kuolemantapauksia oli suhteellisen vähän. Masentuneiden jälkeläiset myös menehtyivät keskimäärin nuorempina, tulokset osoittivat.

Tulokset vahvistavat näyttöä masennusalttiuden periytymisestä, mutta vielä ei ole selvää, kuinka suurelta osin yhteys johtuu geeneistä ja kuinka paljon kasvuympäristö ja olosuhteet vaikuttavat. Joka tapauksessa tulokset voivat auttaa tunnistamaan suurentuneessa masennuksen ja sen uusiutumisen vaarassa olevia.

Tutkimus julkaistiin American Journal of Psychiatry -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(American Journal of Psychiatry 2016;DOI:10.1176/appi.ajp.2016.15101327)
http://dx.doi.org/10.1176/appi.ajp.2016.15101327

Masentuneet iäkkäät pärjäävät muistikokeissa ikätovereitaan heikommin, tuore tutkimus vahvistaa. Masennus saattaa olla muistisairauksien ensioireita, mutta myös seuraus heikentyneestä toimintakyvystä, aiemmista tutkimuksista tiedetään.Nyt Neurology-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 1 100 terveen keskimäärin 71-vuotiaan aivotutkimuksiin ja psykologisiin arviointeihin. Muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja tutkittiin uudelleen viiden vuoden seurannan päätteeksi.

Tutkimuksen alussa viidennes osallistujista poti masennusoireita. Kun analyysista suljettiin pois monia tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia seikkoja, kuten osallistujien ikä ja lääkitykset, masennusoireita potevien tapahtumamuisti havaittiin heikommaksi kuin osallistujien, jotka eivät olleet masentuneita.Masennuksesta kärsivien aivoissa oli lisäksi rakenteellisia muutoksia. Muun muassa aivojen tilavuus oli heillä pienempi kuin oireettomilla. Heillä oli myös todennäköisemmin aivojen pienten verisuonten vaurioita, tutkijat havaitsivat.

Aiemmissa tutkimuksissa masennus on yhdistetty muistisairauksiin, mutta tutkimuksista riippuen tuloksia on tulkittu eri tavoin. On viitteitä siitä, että monien Alzheimerin tautiin sairastuvien masennusoireet alkavat jo ennen kuin varsinaiset muistioireet tunnistetaan, mikä viittaa masennuksen olevan mahdollisesti ensimmäisiä dementian merkkejä. Toisaalta on mahdollista, että masennuksella ja muistisairauksilla on yhteisiä aiheuttajia ja riskitekijöitä, jotka selittävät yhteydet.

Arviolta 15–20 prosenttia iäkkäistä sairastaa masennusta. Muistin ja muiden tiedonkäsittelykykyjen heikentymää on noin 200 000 suomalaisella. Suurin piirtein yhtä moni sairastaa varsinaista dementiaa.

Uutispalvelu Duodecim(Neurology 2018)www.neurology.org

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Maatilalla kasvaneiden tiedetään sairastuvan muita harvemmin allergioihin ja atopiaan, mutta sama näyttäisi koskevan myös eläintilojen lähettyvillä asuvia, vaikka he eivät itse olisi mukana maanviljelyssä. Hollantilaistutkimuksen tulokset perustuvat 2 400 aikuisen terveystietoihin ja vasta-ainetutkimuksiin. Osallistujat olivat 20–72-vuotiaita.Tulokset osoittivat atooppisen ihottuman ja allergioiden olevan noin viidenneksen harvinaisempia osallistujilla, jotka asuivat noin 300 metrin päässä eläintilasta, kuin osallistujilla, jotka asuivat ainakin 500 metrin päässä. Yhteys oli vielä jonkin verran voimakkaampi osallistujilla, jotka olivat viettäneet lapsuutensa maatilalla.

Havainnot tukevat ns. hygieniahypoteesia, jonka mukaan lapsuuden infektioiden vähentyminen on lisännyt monia sairauksia, mm. allergioita ja astmaa. Jos lapset altistuvat monipuolisesti erilaisille bakteereille, eläinhilseelle ja muille allergeeneille, heidän sairastumisriskinsä on pienempi. On kuitenkin myös mahdollista, että eläintilojen lähettyville valikoituu ihmisiä, joilla ei ole atooppisia sairauksia. Tutkimus julkaistiin Occupational & Environmental Medicine -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(Occupational & Environmental Medicine 2018;DOI:10.1136/oemed-2017-104769)http://dx.doi.org/10.1136/oemed-2017-104769

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.