Masennus todetaan tavallista useammin nuorilla, joiden vanhemmat ovat sairastaneet masennusta, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan jälkeläisten sairastumisriski näkyy vielä aikuisiässäkin.

Tulokset perustuvat masentuneiden ja ei-masentuneiden vanhempien jälkeläisten 30-vuotiseen seurantaan. Osallistujia oli 150, ja he olivat keskimäärin 47-vuotiaita seurannan päättyessä.

Masennusta poteneiden jälkeläiset sairastuivat masennukseen noin kolme kertaa todennäköisemmin kuin osallistujat, joiden vanhemmat eivät olleet sairastaneet masennusta. Suurin osa sairastui 15–25-vuotiaana, mutta osa sairastui tätä nuorempanakin. Tässä varhain sairastuneiden ryhmässä oli selvästi enemmän lapsia, joiden vanhemmat olivat poteneet masennusta.

Masentuneiden vanhempien lasten masennukset myös uusiutuivat todennäköisemmin kuin muiden, minkä lisäksi heillä oli enemmän tunne-elämän ongelmia ja he myös tarvitsivat niihin useammin hoitoa.

Erot näkyivät myös kuolleisuudessa, vaikkakin kuolemantapauksia oli suhteellisen vähän. Masentuneiden jälkeläiset myös menehtyivät keskimäärin nuorempina, tulokset osoittivat.

Tulokset vahvistavat näyttöä masennusalttiuden periytymisestä, mutta vielä ei ole selvää, kuinka suurelta osin yhteys johtuu geeneistä ja kuinka paljon kasvuympäristö ja olosuhteet vaikuttavat. Joka tapauksessa tulokset voivat auttaa tunnistamaan suurentuneessa masennuksen ja sen uusiutumisen vaarassa olevia.

Tutkimus julkaistiin American Journal of Psychiatry -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(American Journal of Psychiatry 2016;DOI:10.1176/appi.ajp.2016.15101327)
http://dx.doi.org/10.1176/appi.ajp.2016.15101327