Iäkkäänä lapsensa saavien jälkeläiset ovat tavallista suuremmassa autismin vaarassa, mutta sama saattaa koskea myös lapsia, joiden vanhemmilla on suuri ikäero. Ilmiötä on selitetty mm. iän myötä lisääntyvillä mutaatioilla sukusoluissa.

Tiedot käyvät ilmi hiljattain julkaistusta monikansallisesta tutkimuksesta, jossa vanhempien iän ja lapsen autismiriskin yhteyksiä selvitettiin lähes kuuden miljoonan lapsen tiedoilla Ruotsista, Tanskasta, Norjasta, Israelista ja Australiasta. Lapset olivat syntyneet vuosina 1985–2004 ja heitä seurattiin vuosiin 2004–2009. Seurannan aikana autismin kirjoon kuuluva häiriö diagnosoitiin 30 000 lapsella.

Analyysin perusteella sekä äidin että isän korkea ikä lapsen syntymän aikaan liittyi suurempaan autismiriskiin ja tämä havaittiin riippumatta toisen vanhemman iästä.

Yli 50-vuotiaan isän lapsen autismiriski oli 66 prosenttia suurempi kuin 20–29-vuotiaan isän. Verrattuna 20–29-vuotiaaseen äitiin 40–49-vuotiaana raskaaksi tulevan lapsella todettiin autismi 15 prosenttia todennäköisemmin. Samanlainen yhteys havaittiin myös alle 20-vuotiaana äidiksi tulevilla.

Suurimmillaan riskit olivat tapauksissa, joissa kummatkin vanhemmat olivat iäkkäitä lapsen syntyessä. Myös vanhempien välinen yli kymmenen vuoden ikäero liittyi suurentuneeseen autismiriskiin.

Ennen tätä tutkimusta ei ole ollut varmaa ovatko isän ja äidin iän vaikutukset riippumattomia toisistaan. Tulokset lisäävätkin tältä osin tietoa vanhempien iän ja vauvan autismiriskin välisestä yhteydestä. Aiemmissa tutkimuksissa isän korkea ikä hedelmöittymisen aikaan on yhdistetty myös suurentuneeseen skitsofrenian ja useiden muiden mielenterveysongelmien riskiin.

Tutkimus julkaistiin Molecular Psychiatry -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Molecular Psychiatry 2016;21:693–700)
http://www.nature.com/mp/journal/v21/n5/abs/mp201570a.html

Lapsuudessa ja nuoruudessa kertyneet liikakilot saattavat tuoreen tutkimuksen perusteella vaikuttaa haitallisesti lapsen hengitykseen. Tulosten perusteella varsinkin pitkään jatkuva lihavuus on yhteydessä hengitysteiden ahtautumiseen.

Ylipaino ja lihavuus lisäsivät hengitysteiden ahtautumisen todennäköisyyttä, ja lihavien poikien hengitystiet myös ahtautuivat tyttöjen hengitysteitä enemmän seurannan aikana, tulokset osoittivat. Liikakilot eivät kuitenkaan vaikuttaneet haitallisesti keuhkotilavuuteen. Lihavien keuhkotilavuus oli jopa suurempi kuin normaalipainoisten.

Tutkimuksessa ei selvitetty onko nyt havaituilla muutoksilla käytännössä millainen vaikutus esimerkiksi lasten astmariskiin, mutta aiempien tutkimusten valossa vaikutuksia saattaa olla. Lihavien astmapotilaiden on muun muassa havaittu tarvitsevan useammin sairaalahoitoa astmansa takia. Astmaa sairastavien lasten on puolestaan huomattu olevan muita alttiimpia lihomaan.

Tutkimus julkaistiin Thorax-lehdessä, ja siinä 2 900 lapsen ja nuoren keuhkotoiminta tutkittiin heidän ollessaan 8–16-vuotiaita.Uutispalvelu Duodecim(Thorax 2018;DOI:10.1136/thoraxjnl-2017-210716)http://doi.org/10.1136/thoraxjnl-2017-210716

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sydämen vajaatoimintaa sairastavat saattavat kärsiä liian suuresta veren kaliumpitoisuudesta useammin kuin on ajateltu. Monilla tilanne myös uusiutuu ja tämä näkyy myös potilaiden ennusteessa. Kaliumin runsaus eli hyperkalemia voi aiheuttaa mm. rytmihäiriöitä ja pahimmillaan kuoleman, jos tilannetta ei korjata.Tiedot käyvät ilmi tanskalaistutkimuksesta, jossa 32 000 sydämen vajaatoimintaa potevaa seurattiin runsaan kahden vuoden ajan.Seurannan aikana peräti 40 prosentilla potilaista todettiin hyperkalemia ja heistä merkittävällä osalla tilanne jatkui ja havaittiin uudelleen jopa neljästi.Hyperkalemia oli yleistä varsinkin potilailla, jotka potivat kroonista munuaistautia tai diabetesta tai joita hoidettiin spironolaktoni-verenpainelääkkeillä.Potilaiden korkeat kaliumtasot todennäköisesti vaikuttivat myös heidän ennusteeseensa, sillä hyperkalemia liittyi selvästi suurentuneeseen riskiin joutua sairaalahoitoon. Myös riski menehtyä seurannan aikana oli heillä suurempi kuin potilailla, joiden kaliumtasot olivat normaalit.Sydämen vajaatoiminnan hoitoon on viime vuosina saatu uusia lääkeryhmiä, jotka voivat vaikuttaa potilaiden kaliumtasoihin, joten nyt julkaistut tulokset ovat hyvin ajankohtaisia. Kaliumtasojen nousu on tiedetty ongelmaksi tätäkin ennen ja tulokset korostavat kaliumtasojen seurannan tärkeyttä varsinkin tietyissä potilasryhmissä.Tutkimus julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(Journal of the American Heart Association 2018;DOI:10.1161/JAHA.118.008912)http://doi.org/10.1161/JAHA.118.008912

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.