Varhain lapsuudessa sairastetut hengitystieinfektiot saattavat suomalaistutkimuksen mukaan ennakoida tulevaa riskiä sairastua astmaan. Tulokset perustuvat 2 500 espoolaislapsen kaksikymmenvuotiseen seurantaan.

Ylähengitysteiden infektioita varhaislapsuudessa poteneiden riski sairastua astmaan oli yli puolitoista kertaa suurempi kuin osallistujien, jotka olivat säästyneet sairastelulta varhaislapsuudessa. Yhteys oli vielä voimakkaampi osallistujilla, joiden hengitystieinfektiot olivat vaatineet sairaalahoitoa.

Tutkijoiden havainnot ovat mielenkiintoinen viittaus varhaisten hengitystieinfektioiden ja astman yhteyksistä. Hengitystieinfektiot ovat kuitenkin erittäin yleisiä pikkulasten vaivoja, joten nyt saaduista tuloksista huolimatta läheskään kaikki niitä potevat eivät sairastu astmaan.

Tutkimus julkaistiin arvostetussa American Journal of Epidemiology -lehdessä. Tutkimusryhmää veti Jouni Jaakkola Oulun yliopistosta.

Uutispalvelu Duodecim
(American Journal of Epidemiology 2015;182:615–623)
http://aje.oxfordjournals.org/content/182/7/615.abstract

Runsaasti kuituja ravinnostaan saavat säästyvät monilta sairauksilta muita todennäköisemmin, tuore katsaustutkimus osoittaa. Tulokset vahvistavat näyttöä ravintokuitujen terveellisyydestä.
Tutkimuksessa koottiin yhteen ravintokuidun terveysvaikutuksia käsitelleitä katsaustutkimuksia ja meta-analyysejä, jotka yhteensä kattoivat lähes 300 tutkimuksen aineistot.Analyysin perusteella runsas ravintokuitujen saanti pienentää ainakin riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, sepelvaltimotautiin sekä haima- ja mahasyöpään. Myös riski menehtyä sydän- ja verisuonitauteihin sekä kokonaiskuolleisuus olivat pienempiä kuituja paljon saavilla.
Valtaosa ravintokuidusta saadaan viljoista sekä hedelmistä ja vihanneksista. Hedelmät ja kasvikset ovat muutenkin terveellistä ruokaa, joten vaikka kuitujen terveellisyydestä on paljon näyttöä, osa kuituun liitetyistä hyödyistä voi selittyä kasvisten ja hedelmien muilla terveyshyödyillä.
Tutkimus julkaistiin American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
(American Journal of Clinical Nutrition 2018;107;436–444)http://doi.org/10.1093/ajcn/nqx082

(2018426) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Viidenkymmenen prosentin korotus tupakan hinnassa voisi merkittävästi vähentää terveysongelmista johtuvaa köyhyyttä. Pienituloiset saisivat myös suurimmat terveyshyödyt hinnankorotuksista, BMJ-lehdessä julkaistu selvitys osoittaa. Kolmetoista keskituloista maata kattava selvitys näyttäisi kumoava näkemyksen, jonka mukaan hinnankorotukset rokottavat köyhimpiä pahiten.
Kovien hinnankorotusten seurauksena lähes 70 miljoonaa tupakoitsijaa tarkastellusta 500 miljoonasta todennäköisesti lopettaisi tupakoinnin, tutkijat laskivat, ja suurimmat hyödyt havaittaisiin pienituloisimpien parissa. Analyysissa tarkasteltiin vain miehiä.
Samalla arviolta 16 miljoonaa miestä välttyisi tupakkasairauksista aiheutuvilta taloudellisilta vaikeuksilta ja 9 miljoonaa välttyisi äärimmäiseltä köyhyydeltä maissa, joissa ei ole kattavaa sairausvakuutusjärjestelmää. Vaikutukset olisivat suurimmat jo valmiiksi vähätuloisilla. Tutkijat arvioivat, että 50 % hinnankorotusten ansiosta 20 miljoonaa ihmistä pysyisi vuoden ajan köyhyysrajan yläpuolella.
Rikkaiden tupakoitsijoiden elämään hinnankorotukset eivät kovin paljoa vaikuttaisi, mutta jatkossa he maksaisivat suhteessa selvästi suuremman osan tupakkaveroilla kerättävästä potista. Hintojen nostaminen ei myöskään toimisi yhtä tehokkaana lopettamiskannustimena varakkaille.
Tupakkaveron nostaminen ja hinnankorotukset ovat tutkimusten mukaan tehokkain keino vähentää tupakointia. Vuosina 2012–2015 yli 100 maata nosti tupakkaveroa, mutta vain harvoin korotukset olivat niin suuria, että ne olisivat merkittävästi vähentäneet tupakointia.
Tupakointi on merkittävimpiä terveysongelmia maailmanlaajuisesti. Suomessa miesten tupakointi on vähentynyt tasaisesti jo monen vuosikymmenen ajan, mutta naisten tupakointi on pysynyt lähes samalla tasolla 1980-luvulta saakka. Suomalaismiehistä tupakoi päivittäin 17 prosenttia ja naisista 14 prosenttia.
Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2018;361:k1162http://doi.org/10.1136/bmj.k1162

(2018426) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.