Kansainväliset ponnistelut äitiyskuolemien poistamiseksi ovat vähentäneet kuolleisuutta 44 prosenttia edeltävien 25 vuoden aikana. Kehitys ei silti ole ollut niin nopeaa kuin on toivottu ja suunta saattaa vielä kääntyä, jos ponnisteluja ei lisätä, tuore selvitys osoittaa. WHO:n ja Maailmanpankin selvitys perustuu 171 maan tietoihin.

Kun vuonna 1990 sataatuhatta synnytystä kohden kuoli 385 äitiä, vuonna 2015 luku oli enää 216. Käytännössä tämä tarkoittaa vuosittain noin 200 000 kuolemaa vähemmän. Äitiyskuolemiin lasketaan raskauden ja synnytyksen aikana sekä synnytystä seuraavien kuuden viikon aikana tapahtuvat kuolemat.

Suotuisasta kehityksestä huolimatta vain yhdeksän maata onnistui saavuttamaan WHO:n vuonna 2000 asettaman tavoitteen äitiyskuolleisuuden vähentämisestä 75 prosentilla. Näissäkin maissa osassa äityiskuolleisuus on yhä suhteellisen korkeaa.

Valtaosa äitiyskuolemista sattuu edelleen kehitysmaissa ja varsinkin Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa, missä äitiyskuolleisuuden puolittumisesta huolimatta menehtyy jopa 546 naista sataatuhatta synnytystä kohden.

Seuraava tavoite on käytännössä poistaa äitiyskuolemat vuoteen 2030 mennessä. Ilman merkittäviä lisäponnisteluja mm. kätilöiden saatavuuteen, hygieniaan ja perhesuunnitteluun tavoite uhkaa kuitenkin jäädä saavuttamatta.

WHO:n tilastojen mukaan myös maailman lapsikuolleisuus on saatu vähentymään merkittävästi edeltävien 25 vuoden aikana. Alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuus laski peräti 53 prosenttia vuosina 1990–2015.

Tulokset julkaistiin lääketieteellisessä Lancet-lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Lancet 2015;DOI:10.1016/S0140-6736(15)00838-7)
http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736%2815%2900...

Masentuneet iäkkäät pärjäävät muistikokeissa ikätovereitaan heikommin, tuore tutkimus vahvistaa. Masennus saattaa olla muistisairauksien ensioireita, mutta myös seuraus heikentyneestä toimintakyvystä, aiemmista tutkimuksista tiedetään.Nyt Neurology-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 1 100 terveen keskimäärin 71-vuotiaan aivotutkimuksiin ja psykologisiin arviointeihin. Muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja tutkittiin uudelleen viiden vuoden seurannan päätteeksi.

Tutkimuksen alussa viidennes osallistujista poti masennusoireita. Kun analyysista suljettiin pois monia tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia seikkoja, kuten osallistujien ikä ja lääkitykset, masennusoireita potevien tapahtumamuisti havaittiin heikommaksi kuin osallistujien, jotka eivät olleet masentuneita.Masennuksesta kärsivien aivoissa oli lisäksi rakenteellisia muutoksia. Muun muassa aivojen tilavuus oli heillä pienempi kuin oireettomilla. Heillä oli myös todennäköisemmin aivojen pienten verisuonten vaurioita, tutkijat havaitsivat.

Aiemmissa tutkimuksissa masennus on yhdistetty muistisairauksiin, mutta tutkimuksista riippuen tuloksia on tulkittu eri tavoin. On viitteitä siitä, että monien Alzheimerin tautiin sairastuvien masennusoireet alkavat jo ennen kuin varsinaiset muistioireet tunnistetaan, mikä viittaa masennuksen olevan mahdollisesti ensimmäisiä dementian merkkejä. Toisaalta on mahdollista, että masennuksella ja muistisairauksilla on yhteisiä aiheuttajia ja riskitekijöitä, jotka selittävät yhteydet.

Arviolta 15–20 prosenttia iäkkäistä sairastaa masennusta. Muistin ja muiden tiedonkäsittelykykyjen heikentymää on noin 200 000 suomalaisella. Suurin piirtein yhtä moni sairastaa varsinaista dementiaa.

Uutispalvelu Duodecim(Neurology 2018)www.neurology.org

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Maatilalla kasvaneiden tiedetään sairastuvan muita harvemmin allergioihin ja atopiaan, mutta sama näyttäisi koskevan myös eläintilojen lähettyvillä asuvia, vaikka he eivät itse olisi mukana maanviljelyssä. Hollantilaistutkimuksen tulokset perustuvat 2 400 aikuisen terveystietoihin ja vasta-ainetutkimuksiin. Osallistujat olivat 20–72-vuotiaita.Tulokset osoittivat atooppisen ihottuman ja allergioiden olevan noin viidenneksen harvinaisempia osallistujilla, jotka asuivat noin 300 metrin päässä eläintilasta, kuin osallistujilla, jotka asuivat ainakin 500 metrin päässä. Yhteys oli vielä jonkin verran voimakkaampi osallistujilla, jotka olivat viettäneet lapsuutensa maatilalla.

Havainnot tukevat ns. hygieniahypoteesia, jonka mukaan lapsuuden infektioiden vähentyminen on lisännyt monia sairauksia, mm. allergioita ja astmaa. Jos lapset altistuvat monipuolisesti erilaisille bakteereille, eläinhilseelle ja muille allergeeneille, heidän sairastumisriskinsä on pienempi. On kuitenkin myös mahdollista, että eläintilojen lähettyville valikoituu ihmisiä, joilla ei ole atooppisia sairauksia. Tutkimus julkaistiin Occupational & Environmental Medicine -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(Occupational & Environmental Medicine 2018;DOI:10.1136/oemed-2017-104769)http://dx.doi.org/10.1136/oemed-2017-104769

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.