Hormonikorvaushoitoja ei pitäisi käyttää vaihdevuodet ylittäneiden naisten kroonisten sairauksien ehkäisemiseen, yhdysvaltalaissuositus linjaa. Hormonikorvaushoidot ehkäisevät vain muutamia sairauksia, ja lisäävät monien riskiä, joten hoidot voivat olla tällöin vain haitaksi. Vaihdevuosioireiden lievittämisessä hormonikorvaushoidot ovat silti paikallaan.
Yhdysvaltalainen ehkäisevien terveyspalvelujen työryhmä, US Preventive Services Task Force (USPSTF), suositti samansuuntaista myös edellisessä kannanotossaan vuonna 2012, mutta sen jälkeen julkaistut tutkimustulokset antoivat aiheen uudelle arvioinnille. Päivitetyn suosituksen mukaan hormonikorvaushoitoja ei tulisi käyttää vaihdevuodet ylittäneiden naisten sairauksien ehkäisyyn. Tämä koskee estrogeenilääkitystä sekä estrogeenin ja progesteronin yhdistelmää.Yhdysvaltalaisten suositukset perustuvat 18 satunnaistetun tutkimuksen aineistoihin. Analyysin perusteella estrogeenin ja progesteronin yhdistelmälääkitys pienentää ainakin luunmurtumien ja mahdollisesti diabeteksen riskiä, mutta samalla suurentaa mm. rintasyövän, laskimoveritulppien ja mahdollisesti myös sepelvaltimotaudin, aivoverenkiertohäiriöiden, dementian, sappirakkosairauden ja virtsankarkailun riskiä.Pelkkä estrogeenilääkitys, jota annetaan kohdunpoistossa olleille naisille, ehkäisee sekin luunmurtumia ja mahdollisesti diabetesta, mutta lisäksi myös rintasyöpää. Samalla kuitenkin suurenee riski sairastua mm. aivoverenkiertohäiriöihin, dementiaan, sappirakkosairauteen, laskimoveritulppiin ja virtsankarkailuun.Joidenkin tutkimusten perusteella on esitetty, etteivät varhain aloitetut lääkitykset olisi vaarallisia, mutta nykyinen tutkimusnäyttö ei tutkijoiden mukaan riitä osoittamaan näkemystä oikeaksi tai vääräksi. Tämän vuoksi tällaistakaan käytäntöä ei heidän mielestään voi suositella.

Tutkijat korostavat, että heidän tuloksensa ja suosituksensa eivät koske vaihdevuosioireiden hoitoon annettavia hormonikorvaushoitoja. Niiden käyttö on edelleen paikallaan lääkärin ohjeiden mukaisesti. Suomessa ja muuallakin naisten riskit punnitaan tarkoin ennen vaihdevuosioireisiin käytettävän hormonikorvaushoidon aloittamista.Yhdysvalloissa estrogeenivalmisteena käytetään hevosen konjugoituja estrogeeneja, mutta Suomessa ja muualla valmisteina ovat luonnolliset estrogeenit. Tämän vuoksi tulokset eivät välttämättä kaikilta osin yleisty Suomen oloihin.Tutkimus ja suositus julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (JAMA 2017;318:2234–2249)https://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/2665781 (JAMA 2017;318:2224–2233)https://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/2665782

(20171213) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Erilaiset stressin hallitsemiseen ja vähentämiseen tarkoitetut menetelmät voivat tuoreen tutkimuksen mukaan auttaa epilepsiaa potevia vähentämään sairauteensa liittyviä kohtauksia. Tutkimus julkaistiin Neurology-lehdessä.
Tutkimukseen osallistui 66 epilepsialääkityksellä olevaa potilasta, joiden kohtaukset eivät pysyneet kurissa lääkityksestä huolimatta. Osana tutkimusta kaikki potilaat tekivät psykologin opastuksella harjoituksia, joita heidän toivottiin toistavan kahdesti päivässä.
Puolet potilaista sai opastusta rentoutustekniikkaan, jossa hengitysharjoitusten lisäksi lihaksia vuoroin jännitetään ja rentoutetaan. Toinen puolisko toimi verrokkiryhmänä, ja heitä ohjattiin huomion keskittämiseen muun muassa listaamalla päivän tapahtumia.Ennen tutkimusta tutkijat uskoivat rentoutusryhmäläisten hyötyvän harjoituksista verrokkeja enemmän. Kuitenkin kun he vertasivat ryhmiä tutkimuksen päätteeksi, lihasrentoutusryhmäläisten epilepsiakohtausten havaittiin vähentyneen 29 prosenttia, mutta suurin piirtein yhtä suuri muutos havaittiin verrokkiryhmässä.Havainnot olivat hieman yllättäviä, mutta tutkijat uskovat stressinhallinnan parantuneen kummassakin ryhmässä jo psykologikäyntien ansiosta. Myös jokapäiväinen keskittyminen ja oman voinnin ja stressitason seuraaminen todennäköisesti paransivat tilannetta kummassakin ryhmässä.
Epilepsia on aivojen sähköisen toiminnan häiriötila, jonka voivat aiheuttaa erilaiset synnynnäiset ja hankitut tekijät. Epilepsiassa esiintyy toistuvasti kohtauksia, joissa tajunta hämärtyy ja samalla voi esiintyä kouristuksia tai muita oireita. Epilepsiaa sairastaa noin yksi suomalainen sadasta.
Uutispalvelu Duodecim
(Neurology 2018;DOI:10.1212/WNL.0000000000005109)http://n.neurology.org/content/early/2018/02/14/WNL.0000000000005109

(2018221) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sydämen vajaatoimintaa sairastavien eteisvärinää hoidetaan yleensä lääkkeillä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan parempaan tulokseen päästäisiin sydämen sähköistä toimintaa muokkaavalla ablaatiohoidolla. Hyödyt näkyvät vähäisempinä sairaalahoitojaksoina sekä alhaisempana kuolleisuutena.Katetriablaatiossa sydämen sähköistä toimintaa muokataan verisuoniteitse tehtävällä sydämen sisäisellä toimenpiteellä. Operaatiolla eristetään eteislihassäikeitä, jotka sotkevat sydäneteisten sähköistä toimintaa, jolloin sähköinen aktiivisuus säilyy järjestyneenä.Menetelmää on käytetty eteisvärinän hoidossa pitkään, mutta tätä ennen sen paremmuutta suhteessa lääkitykseen ei ole todistettu potilailla, joilla on myös sydämen vajaatoiminta. Nyt julkaistussa tutkimuksessa tulokset saatiin satunnaistamalla 360 potilasta joko katetriablaatioon tai tavanomaiseen lääkehoitoon. Kaikilla potilailla oli sydämen rytmihäiriötahdistimet.
Runsaan kolmen vuoden seurannan aikana ablaatioryhmäläisistä 28 prosenttia menehtyi, mikä oli selvästi vähemmän kuin lääkitysryhmän 45 prosenttia. Myös sydän- ja verisuonitaudeista johtuva kuolleisuus oli heillä selvästi vähäisempää.

Tulokset ovat ensimmäinen laadukkaaseen aineistoon perustuva osoitus siitä, että ablaatiohoito vähentää sydämen vajaatoimintaa sairastavien eteisvärinäpotilaiden kuolleisuutta enemmän kuin lääkehoito. On silti mahdollista, että tämä ei koske kaikkia potilaita kaikissa tilanteissa. Tämän vuoksi lisätutkimuksia tarvitaan vielä.

Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriöistä, ja sitä potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Eteisvärinä suurentaa aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä. Katetriablaation on osoitettu pienentävän aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa.

Uutispalvelu Duodecim
(NEJM 2018;378:417 - 427)http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa1707855

(2018221) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.