Hormonikorvaushoitoja ei pitäisi käyttää vaihdevuodet ylittäneiden naisten kroonisten sairauksien ehkäisemiseen, yhdysvaltalaissuositus linjaa. Hormonikorvaushoidot ehkäisevät vain muutamia sairauksia, ja lisäävät monien riskiä, joten hoidot voivat olla tällöin vain haitaksi. Vaihdevuosioireiden lievittämisessä hormonikorvaushoidot ovat silti paikallaan.
Yhdysvaltalainen ehkäisevien terveyspalvelujen työryhmä, US Preventive Services Task Force (USPSTF), suositti samansuuntaista myös edellisessä kannanotossaan vuonna 2012, mutta sen jälkeen julkaistut tutkimustulokset antoivat aiheen uudelle arvioinnille. Päivitetyn suosituksen mukaan hormonikorvaushoitoja ei tulisi käyttää vaihdevuodet ylittäneiden naisten sairauksien ehkäisyyn. Tämä koskee estrogeenilääkitystä sekä estrogeenin ja progesteronin yhdistelmää.Yhdysvaltalaisten suositukset perustuvat 18 satunnaistetun tutkimuksen aineistoihin. Analyysin perusteella estrogeenin ja progesteronin yhdistelmälääkitys pienentää ainakin luunmurtumien ja mahdollisesti diabeteksen riskiä, mutta samalla suurentaa mm. rintasyövän, laskimoveritulppien ja mahdollisesti myös sepelvaltimotaudin, aivoverenkiertohäiriöiden, dementian, sappirakkosairauden ja virtsankarkailun riskiä.Pelkkä estrogeenilääkitys, jota annetaan kohdunpoistossa olleille naisille, ehkäisee sekin luunmurtumia ja mahdollisesti diabetesta, mutta lisäksi myös rintasyöpää. Samalla kuitenkin suurenee riski sairastua mm. aivoverenkiertohäiriöihin, dementiaan, sappirakkosairauteen, laskimoveritulppiin ja virtsankarkailuun.Joidenkin tutkimusten perusteella on esitetty, etteivät varhain aloitetut lääkitykset olisi vaarallisia, mutta nykyinen tutkimusnäyttö ei tutkijoiden mukaan riitä osoittamaan näkemystä oikeaksi tai vääräksi. Tämän vuoksi tällaistakaan käytäntöä ei heidän mielestään voi suositella.

Tutkijat korostavat, että heidän tuloksensa ja suosituksensa eivät koske vaihdevuosioireiden hoitoon annettavia hormonikorvaushoitoja. Niiden käyttö on edelleen paikallaan lääkärin ohjeiden mukaisesti. Suomessa ja muuallakin naisten riskit punnitaan tarkoin ennen vaihdevuosioireisiin käytettävän hormonikorvaushoidon aloittamista.Yhdysvalloissa estrogeenivalmisteena käytetään hevosen konjugoituja estrogeeneja, mutta Suomessa ja muualla valmisteina ovat luonnolliset estrogeenit. Tämän vuoksi tulokset eivät välttämättä kaikilta osin yleisty Suomen oloihin.Tutkimus ja suositus julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (JAMA 2017;318:2234–2249)https://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/2665781 (JAMA 2017;318:2224–2233)https://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/2665782

(20171213) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lihavuus ja varsinkin vakava lihavuus aiheuttavat monenlaisia riskejä raskauden aikana. Osa näistä riskeistä pienenisi lihavuusleikkauksen avulla, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan leikkauksen läpikäyneiden raskauksissa saattaa olla tavallista enemmän muita ongelmia.

Tutkimus julkaistiin tieteellisessä American Journal of Obstetrics & Gynecology -lehdessä, ja se perustuu 2,8 miljoonan naisen terveystietoihin. Naisista 8 400 oli ollut lihavuusleikkauksessa.

Analyysin perusteella lihavuusleikkauksen läpikäyneillä naisilla oli vähemmän raskausdiabetesta, verenpaineongelmia, raskaudenjälkeistä verenvuotoa ja keisarileikkauksia kuin saman verran ennen raskautta painaneilla naisilla, jotka eivät olleet käyneet lihavuusleikkauksessa. Heidän vauvansa olivat myös tavallista harvemmin suurikokoisia raskauden kestoon nähden.

Näistä monista hyödyistä huolimatta samaan aikaan lapsen pienikokoisuus, raskauden aikaiset kasvunhidastumat ja ennenaikaiset synnytykset olivat yleisempiä lihavuusleikatuilla. Lihavuusleikkaus ei vaikuttanut raskausmyrkytyksen eli pre-eklampsian, kohtukuolemien, synnynnäisten epämuodostumien tai vastasyntyneiden kuolemien todennäköisyyteen.Suomessa lihavuusleikkauksia tehdään pääasiassa sairaalloisen lihaville potilaille, joiden lihavuus on jatkunut vähintään viisi vuotta ja joiden painoindeksi on yli 40. Tämä tarkoittaa 170-senttimetriselle henkilölle vähintään 116 kilon painoa ja 180-senttiselle yli 130 kiloa. Vaikeahoitoista diabetesta tai useita lihavuuteen liittyviä sairauksia potevia leikataan kuitenkin jo, kun painoindeksi ylittää 35.

Uutispalvelu Duodecim(American Journal of Obstetrics & Gynecology 2018;DOI:10.1016/j.ajog.2018.02.003)https://doi.org/10.1016/j.ajog.2018.02.003

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Masentuneet iäkkäät pärjäävät muistikokeissa ikätovereitaan heikommin, tuore tutkimus vahvistaa. Masennus saattaa olla muistisairauksien ensioireita, mutta myös seuraus heikentyneestä toimintakyvystä, aiemmista tutkimuksista tiedetään.Nyt Neurology-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 1 100 terveen keskimäärin 71-vuotiaan aivotutkimuksiin ja psykologisiin arviointeihin. Muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja tutkittiin uudelleen viiden vuoden seurannan päätteeksi.

Tutkimuksen alussa viidennes osallistujista poti masennusoireita. Kun analyysista suljettiin pois monia tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia seikkoja, kuten osallistujien ikä ja lääkitykset, masennusoireita potevien tapahtumamuisti havaittiin heikommaksi kuin osallistujien, jotka eivät olleet masentuneita.Masennuksesta kärsivien aivoissa oli lisäksi rakenteellisia muutoksia. Muun muassa aivojen tilavuus oli heillä pienempi kuin oireettomilla. Heillä oli myös todennäköisemmin aivojen pienten verisuonten vaurioita, tutkijat havaitsivat.

Aiemmissa tutkimuksissa masennus on yhdistetty muistisairauksiin, mutta tutkimuksista riippuen tuloksia on tulkittu eri tavoin. On viitteitä siitä, että monien Alzheimerin tautiin sairastuvien masennusoireet alkavat jo ennen kuin varsinaiset muistioireet tunnistetaan, mikä viittaa masennuksen olevan mahdollisesti ensimmäisiä dementian merkkejä. Toisaalta on mahdollista, että masennuksella ja muistisairauksilla on yhteisiä aiheuttajia ja riskitekijöitä, jotka selittävät yhteydet.

Arviolta 15–20 prosenttia iäkkäistä sairastaa masennusta. Muistin ja muiden tiedonkäsittelykykyjen heikentymää on noin 200 000 suomalaisella. Suurin piirtein yhtä moni sairastaa varsinaista dementiaa.

Uutispalvelu Duodecim(Neurology 2018)www.neurology.org

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.