Luonto voi toimia mielialalääkkeen tavoin lievästä ja keskivaikeasta masennuksesta kärsiville. Terapia tehoaa välittömästi, kun ihminen pääsee luontoon. Luonnon vaikutuksen voimaa ei ole onnistuttu täysin selittämään. On arveltu, että viheralueet rauhoittavat kaupunkiympäristössä kuormittuneita aisteja. Metsäntutkimuslaitoksen ja Tampereen yliopiston viimevuotisen tutkimuksen mukaan hyvinvointi lisääntyy, kun liikkuu luonnossa kaupunkien ulkopuolella 2—3 kertaa kuukaudessa tai viheralueilla viisi tuntia kuussa. Jo pyrähdys puistossa saattaa piristää. Eräässä tutkimuksessa tutkittavat kokivat mielialansa ja itsetuntonsa kohenneen, kun he kävelivät luonnossa 20 minuuttia päivittäin.
Luonto voi toimia mielialalääkkeen tavoin lievästä ja keskivaikeasta masennuksesta kärsiville. Terapia tehoaa välittömästi, kun ihminen pääsee luontoon. Luonnon vaikutuksen voimaa ei ole onnistuttu täysin selittämään. On arveltu, että viheralueet rauhoittavat kaupunkiympäristössä kuormittuneita aisteja. Metsäntutkimuslaitoksen ja Tampereen yliopiston viimevuotisen tutkimuksen mukaan hyvinvointi lisääntyy, kun liikkuu luonnossa kaupunkien ulkopuolella 2—3 kertaa kuukaudessa tai viheralueilla viisi tuntia kuussa. Jo pyrähdys puistossa saattaa piristää. Eräässä tutkimuksessa tutkittavat kokivat mielialansa ja itsetuntonsa kohenneen, kun he kävelivät luonnossa 20 minuuttia päivittäin.
Jos työsi junnaa paikoillaan, poikkea pihalla. Kävelytauko parantaa tutkitusti ongelman­ratkaisukykyä. Stanfordin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan kävely voi lisätä luovuutta hetkellisesti jopa 60 prosentilla — riippumatta siitä, kävelivätkö tutkittavat sisällä vai ulkona.Monet pitkäaikaista keskittymistä vaativaa työtä tekevät käyttävät kävelyä inspiraation lähteenä ja meditaatiomuotona. Esimerkiksi Facebookin kehittäjä Mark Zuckerberg on kuuluisa kävelytapaamisistaan.
Jos työsi junnaa paikoillaan, poikkea pihalla. Kävelytauko parantaa tutkitusti ongelman­ratkaisukykyä. Stanfordin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan kävely voi lisätä luovuutta hetkellisesti jopa 60 prosentilla — riippumatta siitä, kävelivätkö tutkittavat sisällä vai ulkona.Monet pitkäaikaista keskittymistä vaativaa työtä tekevät käyttävät kävelyä inspiraation lähteenä ja meditaatiomuotona. Esimerkiksi Facebookin kehittäjä Mark Zuckerberg on kuuluisa kävelytapaamisistaan.
Juoksu, tuo kestävyyslajien kuningas — vai onko sittenkään? Peruskunto kohoaa juoksijalla tehokkaasti, mutta kävely saattaa olla jopa terveellisempää. Viimevuotisen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan kävely on sydämelle yhtä terveellinen tai hitusen terveellisempi laji kuin juoksu. Tutkimuksessa kävely laski korkeaa verenpainetta ja korkeaa kolesterolia hieman juoksua tehokkaammin. Juoksemisen todettiin laskevan kaikenikäisten sydäntautien riskiä 4,5 prosentilla, kun taas käveleminen laski sitä yli kaksinkertaisesti, 9,3 prosentilla.
Juoksu, tuo kestävyyslajien kuningas — vai onko sittenkään? Peruskunto kohoaa juoksijalla tehokkaasti, mutta kävely saattaa olla jopa terveellisempää. Viimevuotisen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan kävely on sydämelle yhtä terveellinen tai hitusen terveellisempi laji kuin juoksu. Tutkimuksessa kävely laski korkeaa verenpainetta ja korkeaa kolesterolia hieman juoksua tehokkaammin. Juoksemisen todettiin laskevan kaikenikäisten sydäntautien riskiä 4,5 prosentilla, kun taas käveleminen laski sitä yli kaksinkertaisesti, 9,3 prosentilla.
Liian raju liikunta heikentää, kohtuullisesti kuormittava taas vahvistaa vastustuskykyä. Reipas kävely asettuu sopivasti välimaastoon: se palauttaa rankasta urheilusta, parantaa verenkiertoa, aktivoi vastustuskyvylle tärkeiden T- ja B-valkosolujen toimintaa ja lisää elimistön vasta-ainetuotantoa. Tutkimusten mukaan jo pari kävelylenkkiä viikossa voi vähentää flunssia.Viheralueilla liikkuva saa tuplahyödyn, sillä myös elämykset antavat suojaa taudinaiheuttajia vastaan. Eräässä japanilaistutkimuksessa ulkoilu paransi syöpäpotilaiden immuunijärjestelmää: hyödylliset tappajasolut aktivoituivat ja syöpää ehkäisevien proteiinien määrä kasvoi. Salaisuus saattaa piillä kasvien erittämissä fytonsideissa, orgaanisissa yhdisteissä, joilla kasvit suojautuvat bakteereilta, sieniltä ja hyönteisiltä. Luonnossa liikkuva ihminen hengittää noita samoja yhdisteitä.
Liian raju liikunta heikentää, kohtuullisesti kuormittava taas vahvistaa vastustuskykyä. Reipas kävely asettuu sopivasti välimaastoon: se palauttaa rankasta urheilusta, parantaa verenkiertoa, aktivoi vastustuskyvylle tärkeiden T- ja B-valkosolujen toimintaa ja lisää elimistön vasta-ainetuotantoa. Tutkimusten mukaan jo pari kävelylenkkiä viikossa voi vähentää flunssia.Viheralueilla liikkuva saa tuplahyödyn, sillä myös elämykset antavat suojaa taudinaiheuttajia vastaan. Eräässä japanilaistutkimuksessa ulkoilu paransi syöpäpotilaiden immuunijärjestelmää: hyödylliset tappajasolut aktivoituivat ja syöpää ehkäisevien proteiinien määrä kasvoi. Salaisuus saattaa piillä kasvien erittämissä fytonsideissa, orgaanisissa yhdisteissä, joilla kasvit suojautuvat bakteereilta, sieniltä ja hyönteisiltä. Luonnossa liikkuva ihminen hengittää noita samoja yhdisteitä.
Astma ja allergiat ovat lisääntyneet teollisuusmaissa räjähdysmäisesti. Yhdeksi syyksi epäillään luontoyhteyden katkeamista ja liiallista hygieniaa. Nykykäsityksen mukaan allergikon ei kannata vältellä luontoa, vaan päinvastoin. Luonnossa elimistö altistuu mikrobeille, jotka haastavat immuunijärjestelmää. Monet asiantuntijat suosittelevatkin luonnossa reippailua allergiaoireiden ehkäisyyn, jopa lievittämiseen.
Astma ja allergiat ovat lisääntyneet teollisuusmaissa räjähdysmäisesti. Yhdeksi syyksi epäillään luontoyhteyden katkeamista ja liiallista hygieniaa. Nykykäsityksen mukaan allergikon ei kannata vältellä luontoa, vaan päinvastoin. Luonnossa elimistö altistuu mikrobeille, jotka haastavat immuunijärjestelmää. Monet asiantuntijat suosittelevatkin luonnossa reippailua allergiaoireiden ehkäisyyn, jopa lievittämiseen.

Kävely on terveysliikkujan kuningaslajeja. Se tepsii niin vaihdevuosioireisiin kuin luovuuden puutteeseen. Ulkona reippailija saa tuplahyödyn, sillä metsä on ilmainen masennuslääke.

Vierailija

5 syytä kävellä

Mutta en minä yksinäni uskalla mennä metsään, vaikka olisi kännykkäkin mukana. Nykyään on kaikenlaisia ryöstäjiä liikkeellä. Ja voipa metsässä tulla vastaan, paitsi ihmispeto, niin myös petoeläin. Mieluiten kävelen kaupungin keskustassa näyteikkunoita katsellen ja välillä liikkeisiin poiketen. Shoppailukin virkistää ja piristää, ja isossa ihmisjoukossa on turvallisempaa kuin metsässä ypöyksin.
Lue kommentti
Entinen huippu-urheilija ja nykyinen psykoterapeutti Kirsi Valasti laati ohjelman, jolla pyrähdät juoksuun.
Entinen huippu-urheilija ja nykyinen psykoterapeutti Kirsi Valasti laati ohjelman, jolla pyrähdät juoksuun.

Tänä keväänä minäkin pyrähdän juoksuun. Miten toimia, ettei into lopahtaisi heti alkuun? Valmentaja Kirsi Valasti neuvoo.

  1. Pidä juoksuosuuden lyhyinä, minuutin pyrähdykset kävelyn lomassa riittävät. Lisää vähitellen juoksun osuutta. Kun tulee päivä, jolloin lenkki ei maistu, harrasta suosiolla pehmeämpää liikuntaa: uimista, jumppaa tai pyöräilyä.
  2. Juokse vain juoksujalkineilla, ei pelitossuilla tai kävelykengillä. Kengän on vaimennettava iskua, mutta se ei saa tukea liikaa. Vaatteet voi valita makunsa mukaan eikä vesipulloa tarvita alle kahden tunnin lenkillä.
  3. Kivut johtuvat yleensä siitä, että keskivartalon tai pakaran lihakset pettävät. Hieronta ja lepo helpottavat, mutta lopullisen ratkaisun tuo vain lihasten vahvistaminen. Juoksijan pitää muistaa kasvattaa lihaskuntoa lenkkeilyn välipäivinä.

 

Aloita näin

1. VIIKKO

MA juoksu ja kävelyä 25–30 min

TI pehmeää liikuntaa, kuten vesijuoksua tai kevyttä jumppaa

KE lepopäivä

TO lihaskuntotreeni

PE pehmeää liikuntaa

LA juoksua ja kävelyä 25–30 min

SU lepopäivä

2.–3. VIIKKO

Sama ohjelma, mutta juoksu-kävelylenkkejä voi pidentää 5 minuutilla joka viikko.

Asiantuntija: Kirsi Valasti, valmentaja ja psykoterapeutti.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Juoksuharrastuksen aloittaminen
Liikunta
Juoksuharrastuksen aloittaminen
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen 31 v aktiiviliikkuja. Oikea pohkeeni on jonkin aikaa ollut todella kireä ja kipeä. Venyttely ei auta. Kävely sattuu hieman ja juoksu, silti olen niitä harrastanut. Pitäisikö välttää? Onko magnesiumsuihkeesta hyötyä?

LIHASPERÄISEN kivun hoidosta on vähän tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Revähdyksen tai venähdyksen aiheuttamaan kipuun auttaa kylmä paremmin kuin kuuma, kun taas ilman vammaa syntyneen lihaskivun hoidossa lämpöhoito voi toimia paremmin.

Kipualueelle levitettävät kipugeelit auttavat lihaskivun hoidossa kuten myös suun kautta otettavat tulehduskipulääkkeet (esim. ibuprofeeni). Magnesiumsuihkeen hyödystä ei ole tutkimusnäyttöä. Kevyt venyttely, kevyt liike ja kevyt hieronta auttavat usein. Kipua pahentavaa liikuntaa tulee välttää. Kovassa kivussa kannattaa levätä.

Lihasperäinen kipu alkaa lievittyä muutamien päivien kulussa. Revähdyksessä se voi kestää vähän pidempään, mutta jos mitään äkkinäistä liikettä tai vääntöä ei ole tapahtunut, on vammaperäinen kipu epätodennäköinen.

Toispuoleisen pohjekivun taustalla voi joskus olla myös laskimotukos, mutta siihen liittyy yleensä myös pohkeen alueen turvotusta ja kipu on erilaista kuin lihaskivussa. Mikäli kipu ei käyttäydy kuten tyypillinen lihaskipu, kannattaa käydä lääkärin vastaanotolla.

 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.