"Kahvakuulan kanssa ainakin tietää, ettei jumppaan käytetty aika mene hukkaan."
"Kahvakuulan kanssa ainakin tietää, ettei jumppaan käytetty aika mene hukkaan."

Toimittaja Anna Perho houkuttelee itsensä liikkumaan miettimällä sen hyötyjä. Tehokas kahvakuula on juuri sopiva laji kiireisella aamuradion juontajalle. Katso videot, joissa hän tutustuu kahvakuulailuun.

Kun toimittaja ja radiojuontaja Anna Perho sai toisen lapsensa, hän totesi, että nuoruus on todellakin jäänyt taa. Kroppaa pitäisi alkaa liikuttaa tosissaan. Kukaan muu ei tulisi tekemään työtä hänen puolestaan eikä ketään voisi syyttää, jos itsestään ei pitäisi huolta.

Entinen hevostyttö luotti kuitenkin peruskuntoonsa ja lähti juoksulenkille niissä vetimissä, mitä kaapista sattui löytymään. Juoksuaskeleet pysähtyivät jo muutaman sadan metrin päähän. Juoksu tuntui raskaalta, vaikealta ja inhottavalta. Verkkarinpuntit painoivat ja halvat tennarit muljahtelivat jalassa.

Lenkin lyhyys ei kuitenkaan ollut pelkkä väline­kysymys. Pyrähdys spinningtunnilla kertoi sekin, että kunto oli päässyt rapistumaan. Sen jälkeen Anna alkoi tietoisesti lisätä liikuntaa — aluksi tunnin tai kaksi viikossa.

Radio Aallon aamuistakin tunnettu Anna on nyt 43-vuotias eikä vieläkään pidä juoksusta. Silti hän on energinen ja hyvässä kunnossa. Hän alkaa itsekin jo uskoa olevansa liikunnallinen ihminen. Se on kuitenkin vaatinut paljon työtä ja sinnikkyyttä.

— Olen onnistunut tekemään liikunnasta elämäntavan keskittymällä olooni liikunnan jälkeen enkä siihen, huvittaako touhu. Tärkeintä on lähteminen.
Annan liikuntamotto voisi olla sitoudu ja sinnittele. Hän merkitsee liikunnalle ajan kalenteriin, jotta kuntoilun saa sovitettua perheen arkeen. Kuntosali löytyy läheltä kotia, joten matkoihin ei kulu aikaa. Nykyään Anna tähtää neljään tai viiteen liikuntakertaan viikossa, joista pari on keskivartalon lihaksiin keskittyvää fustratreeniä personal trainerin kanssa, pari aerobista liikuntatuntia ja kerta hot joogaa. Kesäisin Anna myös golfaa.

— En ole sitten teini-iän käyttäytynyt niin lapsellisesti kuin golfkentällä! Epäonnistumisen jälkeen turhautuminen on valtavaa. Toisaalta kun joskus onnistuu, se on hieno tunne. Iso osa pelistä pelataan päässä.

Anna pelaa psykologista peliä itsensä kanssa myös muun liikunnan suhteen. Kynnys lähteä huonolla fiiliksellä on matalampi, kun antaa itselleen luvan jättää tunti kesken, jos se vielä 20 minuutin jälkeen tuntuu pahalta. Myös hyötyjen miettiminen lisää motivaatiota.

— Tiedostan etten pärjää enää työssä, jos en huolehdi itsestäni. Liikunta pitää ajattelua kirkkaampana. Minulla on myös pelko siitä, miten nopeasti kuntoni laskee, jos en ylläpidä jo tehtyä työtä.

Koska Anna Perho haluaa saada ajalleen mahdollisimman paljon vastinetta, häntä ei näe lukemassa lehteä reiden loitontajalaitteella vaan puhisemassa painojen kanssa.

— Tavoittelen tunnetta, etten saa liikkua ihan niin paljon kuin haluaisin — ikään kuin lähtisin juhlista, kun ne ovat parhaimmillaan. Silloin tiedän, etten treenaa liikaa.

Kahvakuulakoulussamme on neljä osaa. Saat kunnon kotitreenin, kun teet kutakin liikettä vähintään minuutin.

Alkulämmittely

Askelkyykky kierrolla

Vartalon kierto

Vatsaliike

Asiantuntijana liikuntavalmentaja Eija Holmala.

Anna Perhon kahvakuulakoulun, Maria Jungnerin pilatesjumpat, Kylli Kukkin lempeät taukojumpat ja Miia Nuutilan vesijuoksukoulun löydät videoina täältä.

Entinen huippu-urheilija ja nykyinen psykoterapeutti Kirsi Valasti laati ohjelman, jolla pyrähdät juoksuun.
Entinen huippu-urheilija ja nykyinen psykoterapeutti Kirsi Valasti laati ohjelman, jolla pyrähdät juoksuun.

Tänä keväänä minäkin pyrähdän juoksuun. Miten toimia, ettei into lopahtaisi heti alkuun? Valmentaja Kirsi Valasti neuvoo.

  1. Pidä juoksuosuuden lyhyinä, minuutin pyrähdykset kävelyn lomassa riittävät. Lisää vähitellen juoksun osuutta. Kun tulee päivä, jolloin lenkki ei maistu, harrasta suosiolla pehmeämpää liikuntaa: uimista, jumppaa tai pyöräilyä.
  2. Juokse vain juoksujalkineilla, ei pelitossuilla tai kävelykengillä. Kengän on vaimennettava iskua, mutta se ei saa tukea liikaa. Vaatteet voi valita makunsa mukaan eikä vesipulloa tarvita alle kahden tunnin lenkillä.
  3. Kivut johtuvat yleensä siitä, että keskivartalon tai pakaran lihakset pettävät. Hieronta ja lepo helpottavat, mutta lopullisen ratkaisun tuo vain lihasten vahvistaminen. Juoksijan pitää muistaa kasvattaa lihaskuntoa lenkkeilyn välipäivinä.

 

Aloita näin

1. VIIKKO

MA juoksu ja kävelyä 25–30 min

TI pehmeää liikuntaa, kuten vesijuoksua tai kevyttä jumppaa

KE lepopäivä

TO lihaskuntotreeni

PE pehmeää liikuntaa

LA juoksua ja kävelyä 25–30 min

SU lepopäivä

2.–3. VIIKKO

Sama ohjelma, mutta juoksu-kävelylenkkejä voi pidentää 5 minuutilla joka viikko.

Asiantuntija: Kirsi Valasti, valmentaja ja psykoterapeutti.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Juoksuharrastuksen aloittaminen
Liikunta
Juoksuharrastuksen aloittaminen
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen 31 v aktiiviliikkuja. Oikea pohkeeni on jonkin aikaa ollut todella kireä ja kipeä. Venyttely ei auta. Kävely sattuu hieman ja juoksu, silti olen niitä harrastanut. Pitäisikö välttää? Onko magnesiumsuihkeesta hyötyä?

LIHASPERÄISEN kivun hoidosta on vähän tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Revähdyksen tai venähdyksen aiheuttamaan kipuun auttaa kylmä paremmin kuin kuuma, kun taas ilman vammaa syntyneen lihaskivun hoidossa lämpöhoito voi toimia paremmin.

Kipualueelle levitettävät kipugeelit auttavat lihaskivun hoidossa kuten myös suun kautta otettavat tulehduskipulääkkeet (esim. ibuprofeeni). Magnesiumsuihkeen hyödystä ei ole tutkimusnäyttöä. Kevyt venyttely, kevyt liike ja kevyt hieronta auttavat usein. Kipua pahentavaa liikuntaa tulee välttää. Kovassa kivussa kannattaa levätä.

Lihasperäinen kipu alkaa lievittyä muutamien päivien kulussa. Revähdyksessä se voi kestää vähän pidempään, mutta jos mitään äkkinäistä liikettä tai vääntöä ei ole tapahtunut, on vammaperäinen kipu epätodennäköinen.

Toispuoleisen pohjekivun taustalla voi joskus olla myös laskimotukos, mutta siihen liittyy yleensä myös pohkeen alueen turvotusta ja kipu on erilaista kuin lihaskivussa. Mikäli kipu ei käyttäydy kuten tyypillinen lihaskipu, kannattaa käydä lääkärin vastaanotolla.

 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.