Kiireisenkin aikatauluun mahtuu liikuntaa, jos sen kokee tärkeäksi. Liikuntaan kulutetut minuutit eivät ole tuhlausta, sillä ne kunnonkohotuksen ohella liikunta helpottaa stressiä.

Kiireinen pitää tuhatta rautaa tulessa ja juoksee kilpaa kellon kanssa, joten työpäivät saattavat venyä iltamyöhään. Kilpajuoksu ajan kanssa pitää ihmisen elimistön hälytystilassa.

Työn vastapainoksi jokainen tarvitsee vapaa-aikanaan fyysistä rasitusta, olipa työ kevyttä tai raskasta, henkistä tai ruumiillista.

- Jos kiireinen on nähnyt vaivaa sovittaakseen liikunnan aikatauluunsa, niin silloin hän myös pitää siitä, vanhempi tutkija Katriina Kukkonen-Harjula UKK-instituutista sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Liikunta irrottaa mielen työasioista ja siirtää ihmisen vapaalle – etenkin, jos malttaa lähteä juoksulenkille ilman kännykkää. Toiset tosin lähtevät hölkälle ajatellakseen työasioita siinä samalla. Rytmikäs juoksuliike auttaa loksauttamaan palikat kohdalleen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kiire ei välttämättä aiheuta stressiä, jos omat tavoitteet ovat selvät ja työn pystyy hyvin organisoimaan. Stressipiikki puhaltaa silloin vain tuulta purjeisiin. Väsymys ja ärtyisyys kertovat kuitenkin haitallisesta stressistä. Niska ja hartiat jännittyvät, päätä särkee, mieli ärtyy. Liikkumaankaan ei tee mieli. Sen seurauksena kunto rapautuu.

Mieluisa liikunta purkaa stressiä

Liikunnalla voi hallita stressiä, sillä se vahvistaa elimistöä. Hyvä fyysinen kunto auttaa elimistöä palautumaan: rauhoittumaan psyykkisestä kuormituksesta.

- Stressihormonit saattavat olla koholla kiireisen työpäivän jälkeen. Tuttu, omaksi koettu liikunta purkaa stressiä ja rentouttaa, vaikka se nostaisi rajustikin sykettä, Kukkonen-Harjula sanoo.

Ihmiset palautuvat psyykkisestä kuormituksesta eri keinoin. Yhdelle sopii työpäivän päätteeksi aerobic tai juoksulenkki, toiselle jooga, venyttely tai kävely.

- Sellainen liikunta, jota haluaa, vaikuttaa parhaiten. Liikunta ei tunnu yhtä hyvältä, jos sitä määrää joku muu.

Treeni oman rytmin mukaan

Aamulla, päivällä, illalla vai yöllä? Liikunnalle annetulla vuorokaudenajalla ei ole merkitystä, kunhan se sopii aikatauluun, työvuoroihin ja vastaa ihmisen tarpeisiin.

Omaa sisäistä rytmiä kannattaa kuunnella. Aamuvirkulle voi sopia kotivoimistelu, juoksulenkki tai kuntosali ennen töihin lähtöä. Jos iltaihminen yrittää ottaa aamuliikuntaa ohjelmaansa, niin siitä tuskin tulee tapa.

Raju liikunta kiihdyttää myös energiankulutusta ja aineenvaihduntaa. Vie pari tuntia ennen kuin elimistö rauhoittuu. Se on otettava huomioon, jos pelaa sulkista iltamyöhään tai treenaa yöllä kuntosalilla. Rauhallinen iltakävely sen sijaan antaa hyvän yöunen.

Miten lisää liikettä kiireisen elämään?

  • OMIA AIKOJA - Jos päiväsi ovat täynnä, liiku aamulla, illalla tai vaikka yöllä.
  • KOKEILE KAIKKEA - Vain mukavaan liikuntaan haluaa uhrata aikaa.
  • LÖYDÄ LÄHELTÄ - Matkoihin ei mene aikaa, jos käyt salilla tai jumpassa työpaikan tai kodin lähellä.
  • APUA SAA - Liikkumaan lähtö on hyvä syy hankkia lastenvahti.
  • VARAA SEURAA - Kaveria ei jätetä lenkillä tai kentällä.
  • IHMISSUHTEET PELIIN - Liikunnan merkeissä voi tavata ja seurustella.
  • AINA VALMIS - Kotipuuhissa tai kauppareissulla tulee hiki, jos haluaa.
  • SAA LIPSUA - Väkisin liikkuminen ei virkistä eikä lisää liikuntahalua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla