Kiireisenkin aikatauluun mahtuu liikuntaa, jos sen kokee tärkeäksi. Liikuntaan kulutetut minuutit eivät ole tuhlausta, sillä ne kunnonkohotuksen ohella liikunta helpottaa stressiä.

Kiireinen pitää tuhatta rautaa tulessa ja juoksee kilpaa kellon kanssa, joten työpäivät saattavat venyä iltamyöhään. Kilpajuoksu ajan kanssa pitää ihmisen elimistön hälytystilassa.

Työn vastapainoksi jokainen tarvitsee vapaa-aikanaan fyysistä rasitusta, olipa työ kevyttä tai raskasta, henkistä tai ruumiillista.

- Jos kiireinen on nähnyt vaivaa sovittaakseen liikunnan aikatauluunsa, niin silloin hän myös pitää siitä, vanhempi tutkija Katriina Kukkonen-Harjula UKK-instituutista sanoo.

Liikunta irrottaa mielen työasioista ja siirtää ihmisen vapaalle – etenkin, jos malttaa lähteä juoksulenkille ilman kännykkää. Toiset tosin lähtevät hölkälle ajatellakseen työasioita siinä samalla. Rytmikäs juoksuliike auttaa loksauttamaan palikat kohdalleen.

Kiire ei välttämättä aiheuta stressiä, jos omat tavoitteet ovat selvät ja työn pystyy hyvin organisoimaan. Stressipiikki puhaltaa silloin vain tuulta purjeisiin. Väsymys ja ärtyisyys kertovat kuitenkin haitallisesta stressistä. Niska ja hartiat jännittyvät, päätä särkee, mieli ärtyy. Liikkumaankaan ei tee mieli. Sen seurauksena kunto rapautuu.

Mieluisa liikunta purkaa stressiä

Liikunnalla voi hallita stressiä, sillä se vahvistaa elimistöä. Hyvä fyysinen kunto auttaa elimistöä palautumaan: rauhoittumaan psyykkisestä kuormituksesta.

- Stressihormonit saattavat olla koholla kiireisen työpäivän jälkeen. Tuttu, omaksi koettu liikunta purkaa stressiä ja rentouttaa, vaikka se nostaisi rajustikin sykettä, Kukkonen-Harjula sanoo.

Ihmiset palautuvat psyykkisestä kuormituksesta eri keinoin. Yhdelle sopii työpäivän päätteeksi aerobic tai juoksulenkki, toiselle jooga, venyttely tai kävely.

- Sellainen liikunta, jota haluaa, vaikuttaa parhaiten. Liikunta ei tunnu yhtä hyvältä, jos sitä määrää joku muu.

Treeni oman rytmin mukaan

Aamulla, päivällä, illalla vai yöllä? Liikunnalle annetulla vuorokaudenajalla ei ole merkitystä, kunhan se sopii aikatauluun, työvuoroihin ja vastaa ihmisen tarpeisiin.

Omaa sisäistä rytmiä kannattaa kuunnella. Aamuvirkulle voi sopia kotivoimistelu, juoksulenkki tai kuntosali ennen töihin lähtöä. Jos iltaihminen yrittää ottaa aamuliikuntaa ohjelmaansa, niin siitä tuskin tulee tapa.

Raju liikunta kiihdyttää myös energiankulutusta ja aineenvaihduntaa. Vie pari tuntia ennen kuin elimistö rauhoittuu. Se on otettava huomioon, jos pelaa sulkista iltamyöhään tai treenaa yöllä kuntosalilla. Rauhallinen iltakävely sen sijaan antaa hyvän yöunen.

Miten lisää liikettä kiireisen elämään?

  • OMIA AIKOJA - Jos päiväsi ovat täynnä, liiku aamulla, illalla tai vaikka yöllä.
  • KOKEILE KAIKKEA - Vain mukavaan liikuntaan haluaa uhrata aikaa.
  • LÖYDÄ LÄHELTÄ - Matkoihin ei mene aikaa, jos käyt salilla tai jumpassa työpaikan tai kodin lähellä.
  • APUA SAA - Liikkumaan lähtö on hyvä syy hankkia lastenvahti.
  • VARAA SEURAA - Kaveria ei jätetä lenkillä tai kentällä.
  • IHMISSUHTEET PELIIN - Liikunnan merkeissä voi tavata ja seurustella.
  • AINA VALMIS - Kotipuuhissa tai kauppareissulla tulee hiki, jos haluaa.
  • SAA LIPSUA - Väkisin liikkuminen ei virkistä eikä lisää liikuntahalua.
Entinen huippu-urheilija ja nykyinen psykoterapeutti Kirsi Valasti laati ohjelman, jolla pyrähdät juoksuun.
Entinen huippu-urheilija ja nykyinen psykoterapeutti Kirsi Valasti laati ohjelman, jolla pyrähdät juoksuun.

Tänä keväänä minäkin pyrähdän juoksuun. Miten toimia, ettei into lopahtaisi heti alkuun? Valmentaja Kirsi Valasti neuvoo.

  1. Pidä juoksuosuuden lyhyinä, minuutin pyrähdykset kävelyn lomassa riittävät. Lisää vähitellen juoksun osuutta. Kun tulee päivä, jolloin lenkki ei maistu, harrasta suosiolla pehmeämpää liikuntaa: uimista, jumppaa tai pyöräilyä.
  2. Juokse vain juoksujalkineilla, ei pelitossuilla tai kävelykengillä. Kengän on vaimennettava iskua, mutta se ei saa tukea liikaa. Vaatteet voi valita makunsa mukaan eikä vesipulloa tarvita alle kahden tunnin lenkillä.
  3. Kivut johtuvat yleensä siitä, että keskivartalon tai pakaran lihakset pettävät. Hieronta ja lepo helpottavat, mutta lopullisen ratkaisun tuo vain lihasten vahvistaminen. Juoksijan pitää muistaa kasvattaa lihaskuntoa lenkkeilyn välipäivinä.

 

Aloita näin

1. VIIKKO

MA juoksu ja kävelyä 25–30 min

TI pehmeää liikuntaa, kuten vesijuoksua tai kevyttä jumppaa

KE lepopäivä

TO lihaskuntotreeni

PE pehmeää liikuntaa

LA juoksua ja kävelyä 25–30 min

SU lepopäivä

2.–3. VIIKKO

Sama ohjelma, mutta juoksu-kävelylenkkejä voi pidentää 5 minuutilla joka viikko.

Asiantuntija: Kirsi Valasti, valmentaja ja psykoterapeutti.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Juoksuharrastuksen aloittaminen
Liikunta
Juoksuharrastuksen aloittaminen
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen 31 v aktiiviliikkuja. Oikea pohkeeni on jonkin aikaa ollut todella kireä ja kipeä. Venyttely ei auta. Kävely sattuu hieman ja juoksu, silti olen niitä harrastanut. Pitäisikö välttää? Onko magnesiumsuihkeesta hyötyä?

LIHASPERÄISEN kivun hoidosta on vähän tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Revähdyksen tai venähdyksen aiheuttamaan kipuun auttaa kylmä paremmin kuin kuuma, kun taas ilman vammaa syntyneen lihaskivun hoidossa lämpöhoito voi toimia paremmin.

Kipualueelle levitettävät kipugeelit auttavat lihaskivun hoidossa kuten myös suun kautta otettavat tulehduskipulääkkeet (esim. ibuprofeeni). Magnesiumsuihkeen hyödystä ei ole tutkimusnäyttöä. Kevyt venyttely, kevyt liike ja kevyt hieronta auttavat usein. Kipua pahentavaa liikuntaa tulee välttää. Kovassa kivussa kannattaa levätä.

Lihasperäinen kipu alkaa lievittyä muutamien päivien kulussa. Revähdyksessä se voi kestää vähän pidempään, mutta jos mitään äkkinäistä liikettä tai vääntöä ei ole tapahtunut, on vammaperäinen kipu epätodennäköinen.

Toispuoleisen pohjekivun taustalla voi joskus olla myös laskimotukos, mutta siihen liittyy yleensä myös pohkeen alueen turvotusta ja kipu on erilaista kuin lihaskivussa. Mikäli kipu ei käyttäydy kuten tyypillinen lihaskipu, kannattaa käydä lääkärin vastaanotolla.

 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.