Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Liikunta auttaa pysymään terveenä – se tiedetään. Mutta liikkeelle lähteminen voi viedä vaivat mennessään ja jopa parantaa sairauksia. Miten liikuntalääkkeen saisi maistumaan?

On aika kova juttu, että liikunta pitää hengissä.

– Esimerkiksi liikuntapainotteinen sydänkuntoutus vähentää sydänkuolemia noin 30 % enemmän verrattuna tavanomaiseen jatkohoitoon. Liikunta ehkäisee myös aivoinfarktien aiheuttamia kuolemia, ja siksi se onkin keskeinen osa aivoinfarktipotilaiden kuntoutusta, toteaa erikoislääkäri, tutkija Katriina Kukkonen-Harjula.

Liikunnalla voi ehkäistä ja hoitaa monia sairauksia: tyypin 2 diabetesta, sepelvaltimotautia, kohonnutta verenpainetta, astmaa, keuhkoahtaumatautia, nivelrikkoa, nivelreumaa, sydämen vajaatoimintaa, niska- ja alaselkävaivoja sekä masennusta. Näin sanovat lukuisat tutkimukset.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Liikkeelle lähteminen vähentää monien muidenkin sairauksien riskitekijöiden, kuten lihavuuden, vaikutuksia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Lihomisen ehkäisyyn suositellaan 150-250 minuuttia liikuntaa viikossa. Määrä täyttyy nopeasti, kun liikkuu joka päivä puolisen tuntia tai joka toinen päivä tunnin verran.

Joskus liikunta voi jopa korvata lääkkeet.

– Kestävyysliikuntaharjoittelu vähentää kohonnutta lepoverenpainetta viitisen elohopeamillimetriä. Muutos on lähes yhtä suuri kuin yhdellä verenpainelääkkeellä, kertoo Kukkonen-Harjula.

Eikö liikuntalääke maistu?

Vaikka liikuntalääkkeen ylivoimaisuus on tiedossa, se ei maistu kaikille. Miksi liikkeelle lähteminen on toisille vaikeampaa?

– Pelkkä tieto liikunnan positiivisista terveysvaikutuksista ei aina kannusta treenaamaan. Jonkinlainen motivaatio on kuitenkin välttämätön edellytys liikkumiselle, muistuttaa tutkijatohtori Sari Aaltonen.

– Sisäisesti motivoitunut seuraa omia mielenkiinnon kohteitaan, tuntee nautintoa ja osaamisen iloa liikkuessaan.

Kipinän säännölliseen liikuntaan voi synnyttää myös oman terveyden horjuminen, halu selvitä sairaudesta tai ainakin pärjätä sen kanssa.

Hyvien valintojen kierre

Kun liikunnasta tulee rutiini, liikkeelle lähteminen on helpompaa, sillä oma ajattelukin kääntyy kannustavaksi ja ratkaisukeskeiseksi.

– Silloin ei pähki, voiko sateessa pyöräillä, vaan millaiset varusteet sitä pyörälenkille tarvitsee, komppaa Katriina Kukkonen-Harjula.

Nykyelämän hektisyys ja digitalisoituminen veltostavat. Kiireessä tulee hypättyä autoon ja suunniteltu jumppatunti voi jäädä ylitöiden jalkoihin.

– Vähäisen liikkumisen ikävä trendi näkyy jo lapsissa. Heidänhän pitäisi juoksennella, ei tapittaa selkä kyyryssä ruutua.

Liikunnan voisi Kukkonen-Harjulan mukaan rinnastaa terveelliseen syömiseen.

Joka päivä tulee tehtyä monta fiksua ruokavalintaa, miksi ei liikuntavalintaakin?

Tutkija uskoo rutiinien voimaan. Voi totutella kävelemään aamiaisen jälkeen bussipysäkille, kiipeämään lounaalta portaita pitkin työpisteelle, kipaisemaan lenkille ennen illallista ja vaikka venyttelemään iltapalan jälkeen.

– Verryttely tekee aina hyvää, ihan jokaiselle. Päivän treenin voi pilkkoa pieniin osiin ja tehdä monessa välillä. Kunhan muistaa ottaa askelia, aina kun on vain mahdollisuus.

Jotta liikunta tehoaisi

Päivittäin pitäisi harrastaa ainakin 30 minuuttia kevyttä urheilua, kuten kävelyä.

Lisäksi vähintään kahdesti viikossa olisi hyvä tehdä kovempi kuntoharjoittelu, johon kuuluu lihasvoimaharjoittelua, tasapainoa ja kehonhallintaa. Treenin voi tehdä salilla, kotona tai mieluisan lajin parissa.

Asiantuntijat: liikuntalääketieteen dosentti Katriina Kukkonen-Harjula ja tutkijatohtori Sari Aaltonen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla