Kun syke nousee ja hengästyttää, hyvät vaikutukset tuntuvat paitsi lihaksissa myös aivoissa. Liikunta parantaa tutkitusti mielialaa ja lisäksi sen avulla voi oppia sietämään stressiä paremmin.
Liikunta parantaa tutkitusti mielialaa. Yksi selittävä tekijä saattaa olla lihasten tuottama kynureniini, jonka epäillään vaurioittavan hermosoluja.
Viimeaikainen tutkimus on osoittanut, että liikunta lisää kynureniiniä hajottavien entsyymien määrää, mikä voi suojata hermosoluja ja vähentää alakuloa.
Valmentaa stressiin
Liikunnan avulla voimme oppia sietämään stressiä paremmin. Tutkimusten mukaan liikunta on ikään kuin stressivasteen harjoittelua: sympaattinen hermostomme aktivoituu, joudumme käyttämään elimistömme voimavaroja ja opimme palautumaan kuormituksesta.
Kun treenaamme stressivastettamme esimerkiksi kuntosalilla, nämä valmiudet ovat paremmin käytettävissä myös muussa elämässä.
Suojaa muistia
Fyysisesti aktiivisilla on muita pienempi riski sairastua muistisairauksiin. Tämä näkyy myös heidän aivoissaan.
– Erityisesti tästä on tutkimusta ikääntyvillä: paljon liikkuvilla muisti ja tiedolliset taidot heikkenevät hitaammin kuin vähän liikkuvilla, kertoo tutkija Tiina Parviainen Jyväskylän yliopistosta.
Helpottaa oppimista
Liikunta vilkastuttaa verenkiertoa ja aineenvaihduntaa, mikä tehostaa aivojen toimintaa. Lisäksi se tuottaa verenkiertoon hermokasvutekijöitä ja hormoneja, jotka voivat parantaa aivojen kykyä oppia uutta.
Eläinkokeissa on havaittu, että sykettä nostava liikunta lisää jopa uusien hermosolujen syntyä aivoissa.
– Hermosolut eivät kuitenkaan tee mitään aivoissa yksinään, vaan ne tulee kytkeä olemassa olevaan hermoverkostoon. Tähän tarvitaan aktiivista, mielekästä tekemistä.
Kumpi parempi: hikilenkki vai joogatunti?
Tiina Parviaisen mukaan kaikki liikunta, joka edistää fyysistä terveyttä, on todennäköisesti hyväksi myös aivoillemme. Meillä jokaisella on kuitenkin yksilöllinen mieli ja yksilölliset aivot.
– Kannattaa kuulostella, millainen liikunta tuottaa itselle hyvää oloa. Esimerkiksi jooga voi sopia jollekin ihmiselle paremmin kuin hikilenkki, Tiina Parviainen vinkkaa.
Asiantuntija: Tiina Parviainen, Aivotutkimuskeskuksen johtaja, yliopistotutkija, Jyväskylän yliopisto.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
