Miksi leikkivät ja liikkuvat suomalaiset jähmettyvät paikoilleen kasvaessaan?

Terveysliikunnan minimisuositusten mukaan aikuinen tarvitsee kestävyysliikuntaa kaksi ja puoli tuntia viikossa. Se tarkoittaisi esimerkiksi 2–5 päivänä viikossa 20–60 minuuttia kerrallaan reipasta kävelyä, pyöräilyä tai hyötyliikuntaa. Jos juoksee, hiihtää, pelaa tai ui, riittää tunti ja vartti.

Lihaskuntoa tai liikehallintaa tulisi harrastaa ainakin kaksi kertaa viikossa: kuntopiiriä, jumppaa, tanssia, venyttelyä tai kuntosaliliikuntaa.

Työikäisistä vain runsas kymmenesosa täyttää suositukset. Eläkeikää lähestyvistä vain muutama prosentti.

Puolet työikäisistä saa kestävyysliikuntaa kasaan suositusten mukaisen minimin. Mutta vain joka kymmenes harjoittaa lihaskuntoaan riittävästi.

Täysin liikkumattomia on viidesosa työikäisistä.

UKK-instituutin johtaja, tutkimusprofessori Tommi Vasankari pudottelee tarkempia lukuja Suomalaisten aikuisten terveyskäyttäytyminen ja terveys 2009 -tutkimuksesta: Liikkumattomia on 35–44-vuotiaissa miehissä 18 prosenttia ja naisissa 13 prosenttia; 45–54-vuotiaissa miehissä 22 prosenttia ja naisissa 12 prosenttia; 55–65-vuotiaissa miehissä 22 prosenttia ja naisissa 17 prosenttia.

Pohja liikunnalliselle aktiivisuudelle syntyy lapsuudessa. Suositusten mukaan 7–18-vuotiaille saisi kertyä ruudun ääressä vietettyä aikaa korkeintaan kaksi tuntia päivässä. Liikkua heidän tulisi terveytensä vuoksi 1–2 tuntia päivässä monipuolisesti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lasten ja nuorten terveystutkimuksen mukaan ani harva 7–8-vuotias viettää ruudun ääressä yli kahta tuntia päivässä arkena, mutta 5.–8.-luokkalaisista pojista 80 prosenttia, viidesluokkalaisista tytöistä 60 prosenttia ja kahdeksasluokkalaisista tytöistä 75 prosenttia viettää ruutuaikaa arkena yli kaksi tuntia päivässä. Viikonloppuisin määrät kasvavat.

– Samaan aikaan lasten ylipainon todennäköisyys kasvaa. Istuminen selittää painonnousua, Vasankari sanoo.

Hän toteaa, että liikuntasuositukset toteutuvat hyvin silloin, kun lapset ovat pieniä, mutta vuosien myötä suomalaisten nuorten aktiivisuus tipahtaa dramaattisesti.

– Vähintään tunnin päivässä liikkuu 11-vuotiaista pojista miltei puolet ja tytöistä reilut kolmannes, 15-vuotiaista pojista tunnin päivässä liikkuu enää 15 prosenttia ja tytöistä vähemmän kuin joka kymmenes.

– Suomalaiset nuoret liikkuvat kanadalaisia, yhdysvaltalaisia ja muita pohjoismaalaisia nuoria enemmän vielä 11-vuotiaina, mutta 15-vuotiaina vähemmän.

Tommi Vasankari odottaa UKK-instituutin ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen yhdessä toteuttaman Terveys 2011 -tutkimuksen aktiivisuuden tuloksia, jotka raportoidaan kevään kuluessa.

– Ensimmäistä kertaa suomalaisessa väestötutkimuksessa mitattiin naisten ja miesten kestävyys- ja lihaskunto sekä taltioitiin liikuntamittarilla fyysinen aktiivisuus ja myös liikkumattomuus – istuminen, seisominen ja makaaminen erikseen, Vasankari sanoo.

Hän veikkaa, että jos ihmisen oma arvio päivittäisen istumisen määrästä on seitsemän tuntia, niin aktiivisuusmittarilla mitattuna hän todellisuudessa mitä luultavimmin istuu enemmän.

Lue lisää liikunnan vaikutuksista.

Entinen huippu-urheilija ja nykyinen psykoterapeutti Kirsi Valasti laati ohjelman, jolla pyrähdät juoksuun.
Entinen huippu-urheilija ja nykyinen psykoterapeutti Kirsi Valasti laati ohjelman, jolla pyrähdät juoksuun.

Tänä keväänä minäkin pyrähdän juoksuun. Miten toimia, ettei into lopahtaisi heti alkuun? Valmentaja Kirsi Valasti neuvoo.

  1. Pidä juoksuosuuden lyhyinä, minuutin pyrähdykset kävelyn lomassa riittävät. Lisää vähitellen juoksun osuutta. Kun tulee päivä, jolloin lenkki ei maistu, harrasta suosiolla pehmeämpää liikuntaa: uimista, jumppaa tai pyöräilyä.
  2. Juokse vain juoksujalkineilla, ei pelitossuilla tai kävelykengillä. Kengän on vaimennettava iskua, mutta se ei saa tukea liikaa. Vaatteet voi valita makunsa mukaan eikä vesipulloa tarvita alle kahden tunnin lenkillä.
  3. Kivut johtuvat yleensä siitä, että keskivartalon tai pakaran lihakset pettävät. Hieronta ja lepo helpottavat, mutta lopullisen ratkaisun tuo vain lihasten vahvistaminen. Juoksijan pitää muistaa kasvattaa lihaskuntoa lenkkeilyn välipäivinä.

 

Aloita näin

1. VIIKKO

MA juoksu ja kävelyä 25–30 min

TI pehmeää liikuntaa, kuten vesijuoksua tai kevyttä jumppaa

KE lepopäivä

TO lihaskuntotreeni

PE pehmeää liikuntaa

LA juoksua ja kävelyä 25–30 min

SU lepopäivä

2.–3. VIIKKO

Sama ohjelma, mutta juoksu-kävelylenkkejä voi pidentää 5 minuutilla joka viikko.

Asiantuntija: Kirsi Valasti, valmentaja ja psykoterapeutti.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Juoksuharrastuksen aloittaminen
Liikunta
Juoksuharrastuksen aloittaminen
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen 31 v aktiiviliikkuja. Oikea pohkeeni on jonkin aikaa ollut todella kireä ja kipeä. Venyttely ei auta. Kävely sattuu hieman ja juoksu, silti olen niitä harrastanut. Pitäisikö välttää? Onko magnesiumsuihkeesta hyötyä?

LIHASPERÄISEN kivun hoidosta on vähän tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Revähdyksen tai venähdyksen aiheuttamaan kipuun auttaa kylmä paremmin kuin kuuma, kun taas ilman vammaa syntyneen lihaskivun hoidossa lämpöhoito voi toimia paremmin.

Kipualueelle levitettävät kipugeelit auttavat lihaskivun hoidossa kuten myös suun kautta otettavat tulehduskipulääkkeet (esim. ibuprofeeni). Magnesiumsuihkeen hyödystä ei ole tutkimusnäyttöä. Kevyt venyttely, kevyt liike ja kevyt hieronta auttavat usein. Kipua pahentavaa liikuntaa tulee välttää. Kovassa kivussa kannattaa levätä.

Lihasperäinen kipu alkaa lievittyä muutamien päivien kulussa. Revähdyksessä se voi kestää vähän pidempään, mutta jos mitään äkkinäistä liikettä tai vääntöä ei ole tapahtunut, on vammaperäinen kipu epätodennäköinen.

Toispuoleisen pohjekivun taustalla voi joskus olla myös laskimotukos, mutta siihen liittyy yleensä myös pohkeen alueen turvotusta ja kipu on erilaista kuin lihaskivussa. Mikäli kipu ei käyttäydy kuten tyypillinen lihaskipu, kannattaa käydä lääkärin vastaanotolla.

 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.