Miksi leikkivät ja liikkuvat suomalaiset jähmettyvät paikoilleen kasvaessaan?

Terveysliikunnan minimisuositusten mukaan aikuinen tarvitsee kestävyysliikuntaa kaksi ja puoli tuntia viikossa. Se tarkoittaisi esimerkiksi 2–5 päivänä viikossa 20–60 minuuttia kerrallaan reipasta kävelyä, pyöräilyä tai hyötyliikuntaa. Jos juoksee, hiihtää, pelaa tai ui, riittää tunti ja vartti.

Lihaskuntoa tai liikehallintaa tulisi harrastaa ainakin kaksi kertaa viikossa: kuntopiiriä, jumppaa, tanssia, venyttelyä tai kuntosaliliikuntaa.

Työikäisistä vain runsas kymmenesosa täyttää suositukset. Eläkeikää lähestyvistä vain muutama prosentti.

Puolet työikäisistä saa kestävyysliikuntaa kasaan suositusten mukaisen minimin. Mutta vain joka kymmenes harjoittaa lihaskuntoaan riittävästi.

Täysin liikkumattomia on viidesosa työikäisistä.

UKK-instituutin johtaja, tutkimusprofessori Tommi Vasankari pudottelee tarkempia lukuja Suomalaisten aikuisten terveyskäyttäytyminen ja terveys 2009 -tutkimuksesta: Liikkumattomia on 35–44-vuotiaissa miehissä 18 prosenttia ja naisissa 13 prosenttia; 45–54-vuotiaissa miehissä 22 prosenttia ja naisissa 12 prosenttia; 55–65-vuotiaissa miehissä 22 prosenttia ja naisissa 17 prosenttia.

Pohja liikunnalliselle aktiivisuudelle syntyy lapsuudessa. Suositusten mukaan 7–18-vuotiaille saisi kertyä ruudun ääressä vietettyä aikaa korkeintaan kaksi tuntia päivässä. Liikkua heidän tulisi terveytensä vuoksi 1–2 tuntia päivässä monipuolisesti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lasten ja nuorten terveystutkimuksen mukaan ani harva 7–8-vuotias viettää ruudun ääressä yli kahta tuntia päivässä arkena, mutta 5.–8.-luokkalaisista pojista 80 prosenttia, viidesluokkalaisista tytöistä 60 prosenttia ja kahdeksasluokkalaisista tytöistä 75 prosenttia viettää ruutuaikaa arkena yli kaksi tuntia päivässä. Viikonloppuisin määrät kasvavat.

– Samaan aikaan lasten ylipainon todennäköisyys kasvaa. Istuminen selittää painonnousua, Vasankari sanoo.

Hän toteaa, että liikuntasuositukset toteutuvat hyvin silloin, kun lapset ovat pieniä, mutta vuosien myötä suomalaisten nuorten aktiivisuus tipahtaa dramaattisesti.

– Vähintään tunnin päivässä liikkuu 11-vuotiaista pojista miltei puolet ja tytöistä reilut kolmannes, 15-vuotiaista pojista tunnin päivässä liikkuu enää 15 prosenttia ja tytöistä vähemmän kuin joka kymmenes.

– Suomalaiset nuoret liikkuvat kanadalaisia, yhdysvaltalaisia ja muita pohjoismaalaisia nuoria enemmän vielä 11-vuotiaina, mutta 15-vuotiaina vähemmän.

Tommi Vasankari odottaa UKK-instituutin ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen yhdessä toteuttaman Terveys 2011 -tutkimuksen aktiivisuuden tuloksia, jotka raportoidaan kevään kuluessa.

– Ensimmäistä kertaa suomalaisessa väestötutkimuksessa mitattiin naisten ja miesten kestävyys- ja lihaskunto sekä taltioitiin liikuntamittarilla fyysinen aktiivisuus ja myös liikkumattomuus – istuminen, seisominen ja makaaminen erikseen, Vasankari sanoo.

Hän veikkaa, että jos ihmisen oma arvio päivittäisen istumisen määrästä on seitsemän tuntia, niin aktiivisuusmittarilla mitattuna hän todellisuudessa mitä luultavimmin istuu enemmän.

Lue lisää liikunnan vaikutuksista.