Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Talvi on nyt mitä on, mutta ulkona oleskelu tekee hyvää silti. Yksi rentoutuu peltomaisemia katsellen, toinen elpyy veden äärellä tai metsän siimeksessä.

Tutkimukset osoittavat, että oleskelu luonnossa todellakin hoitaa meitä: mieliala kohenee, sydämen syke rauhoittuu ja verenpaine laskee.

Lyhytkin vierailu luonnossa palauttaa tehokkaasti stressistä. Lisäksi lähimetsät innostavat liikkumaan, mikä tuo paljon hyötyä sekä psyykkiselle että fyysiselle terveydelle.

Suojaa jopa astmalta?

Parhaimmillaan luonto voi toimia hyvänä tukena esimerkiksi masennuksen tai diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Helsingissä ja Tampereella tehdyssä kyselytutkimuksessa oleskelu luonnossa paransi kaupunkilaisten mielialaa, kun lähiviheralueita käytettiin vähintään 2—3 kertaa viikossa tai kun maaseudun luontokohteilla vierailtiin pari kertaa kuukaudessa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Luonnossa oleskelu myös rikastuttaa elimistömme mikrobistoa ja voi sitä kautta suojata esimerkiksi astmalta ja allergialta. Pelkkä maalla asuminen ei kuitenkaan riitä: luontoon pitää olla läheisessä yhteydessä, jotta se muuttaisi ihon bakteerivalikoimaa.

Aistit lepäävät

Luonnossa aistit ja mieli lepäävät. Kaunis maisema, rauha ja hiljaisuus, luonnon äänet ja tuoksut saavat meidät rauhoittumaan ja kokemaan mielihyvää. Usein luontoon mennään myös tekemään jotain kiinnostavaa, joka vie ajatukset pois huolista.

On yksilöllistä, millaisen luontoympäristön kukin kokee miellyttäväksi. Taustalla vaikuttavat kulttuuri ja lapsuuden elinympäristö: esimerkiksi Pohjanmaalla kasvaneet arvostavat usein avaraa peltomaisemaa, kun taas itäsuomalaiset nauttivat metsistä ja järvenrannoista.

Yleisesti arvostetaan puoliavoimia maisemia, ei niinkään tiheikköjä. Tällaisessa ympäristössä koemme olevamme turvassa.

Metsään vai puistoon?

Myös jokaisen oma luontosuhde vaikuttaa siihen, millainen ympäristö meitä hoitaa parhaiten. Metsässä ja puistossa elvytään tutkimusten mukaan huomattavasti paremmin kuin kaupungin keskustassa.

Henkilöt, joilla oli vahva suhde luontoon, palautuvat paremmin metsässä kuin puistossa. ”Urbaanimmat” koehenkilöt saavat samat hyödyt myös rakennetussa puistossa.

Kaupungistuminen muuttaa ihmisten luontosuhdetta. Samalla muuttuvat mielipaikat ja ympäristöt, jotka elvyttävät.

Virtuaaliluontoon, mitä?

Jopa virtuaaliluonto elvyttää. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa rakennettiin virtuaalinen luontohuone, jossa toimistotyötä tekevät koehenkilöt saivat viettää 15 minuutin tauon kesken työpäivän. Luontovideon katselu ja luonnon ääniä kuuntelu palauttivat stressistä tehokkaammin kuin hiljaisuus.

Tulevaisuudessa virtuaalisia luontohuoneita voidaan ehkä nähdä paitsi työpaikoilla, myös sairaaloissa ja vanhusten hoivakodeissa.

Näin pääset alkuun:

Jos luonnossa liikkuminen tuntuu itselle vieraalta, kannattaa osallistua ohjatuille luontoretkille, joita esimerkiksi monet liikuntajärjestöt ja kunnat järjestävät.

Kun alue ja reitit tulevat tutuiksi, retkelle on helpompi lähteä seuraavan kerran itsekseen, kaverin kanssa tai oman perheen voimin.

On tärkeää, että lapsetkin oppivat liikkumaan luonnossa. Luontoretket kehittävät myös lasten motorisia ja sosiaalisia taitoja, itsearvostusta ja kykenevyyden tunnetta.

Asiantuntija tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen, Luonnonvarakeskus

Vierailija

Totta! Luonto no tosiaan parasta lääkettä, tosin en tiedä miten saisin "lääkittyä" itseni sieltä luonnosta "pois". Kun vain löydän hyvän sieni- tai marjapaikan ei sieltä tahdo malttaa lähteä ennen-aikojaan, pitää saada marjat tai sienet koriin vaimon houkutteluista huolimatta. Siellä mieli lepää ja huolet unohtuvat, samoin Norjan tuntureilla reppu selässä vaellellessa, sieltäkin voi löytää marjoja ja sieniä. Ikääkin jo 76+ mutta metsään ja tuntureille on aivan pakko päästä niin kauan kuin jalka risun yli nousee, kaikkein jyrkimmät tunturin rinteet on jo saaneet jäädä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla