Mieli tarjoaa yhtäkkiä ja yllättäen ratkaisun ongelmaan, jota olet pitkään ja turhaan yrittänyt ratkoa. Ovatko mystiset voimat liikkeellä? Kysyimme kolmelta mielen ammatilaiselta, mistä intuitiossa on kyse.

Psykologi, kouluttaja Tony Dunderfelt: Yön yli nukkuminen auttaa

”Intuitiiviset oivallukset voivat tulla yllättäen kuin jonkin salaperäisen sisäisen viisauden lähettäminä. Voi tuntua suorastaan mystiseltä, kun hankalan ongelman ratkaisu ilmaantuu ikään kuin mielen sisäiselle näyttöpäätteelle.

Mystiikasta ei kuitenkaan ole kyse, vaan ratkaisu on seuloutunut siitä valtavasta tietomäärästä, joka tiedostamattomaan muistiin on elämän varrella pakkautunut. Sitä skannaamalla ja yhdistelemällä intuitio tarjoaa ratkaisunsa.

Jokaisella ihmisellä on intuitiivisia kykyjä, ja niitä voi harjoittelemalla kehittää palvelemaan jokapäiväistä elämää. Tärkeintä on opetella ottamaan avoimesti ja myönteisellä mielellä vastaan kaikkea, mitä havaitsee. Koska intuitio ilmenee aina tässä ja nyt, elettävänä olevassa hetkessä läsnäolo herkistää huomaamaan ohikiitäviä intuitioita.

Toisaalta emme myöskään voi olla käyttämättä intuitiota. Teemmehän joka päivä valintoja ja päätöksiä, joiden pohjana on vain aavistuksiin perustuvaa, tunteenomaista ja intuitiivista tietoa.

Intuitio toimii yleensä parhaiten silloin, kun ei pakota itseään keksimään ratkaisua tiettyyn ongelmaan. Kun mieli on avoin ja olo stressitön, intuitiivinen ratkaisu syntyy todennäköisimmin. Lähes jokaisen kokema esimerkki intuitiosta liittyy yön yli nukkumiseen. Kun illalla tuloksetta pohtii kiperää ongelmaa, seuraavana aamuna herättyä ratkaisu ponnahtaa mieleen kuin tyhjästä.

Intuitio ei kuitenkaan ole yleisavain, eikä sen avulla aina päädytä oikeaan ratkaisuun. Virheitä sattuu varsinkin, jos intuitioon yrittää turvautua asioissa, joihin liittyy paljon pelkoja, luuuloja tai toiveita.

Kannattaa myös muistaa, että alitajunnan intuitiivinen viisaus on ’tyhmää’, sillä ole moraalia. Se ei arvota käyttämäänsä tiedostamatonta tietoa ja sille on täysin sama, onko ratkaistavana olevassa ongelmassa kysymys vaikkapa ammatinvalinnasta tai pankkiryöstöstä. Se vain toteuttaa automaattisesti sille antamiamme tavoitteellisia ohjeita.”

Kognitiotutkija, psykologi Virpi Kalakoski: Kaikki ei ratkea fiilispohjalta

”Intuitio toimii muun muassa silloin, kun mieleen tulee ajatuksia, muistikuvia tai ongelmanratkaisuja, joiden alkuperää ei pysty jäljittämään. Kognitiivisen psykologian näkökulmasta kyse on silloin tiedostamattomasta, elämän varrella muistiin kertyneen tiedon käyttämisestä.

Intuitiokokemuksen taustalla voi olla myös jonkin asian toistuminen ja taidon kehittyminen, jolloin syntyy herkkyys reagoida kyseiseen asiaan.

Kun vaikkapa tiettyä sanaa ensin toistetaan yhä uudestaan, sen alkaa havaita tekstistä entistä helpommin. Samalla periaatteella kokenut koripalloilija aavistaa, mihin suuntaan pallo lähtee vastustajan käsistä, ennen kuin se on koskettanut niitä. Pelaaja pystyy ennakoimaan tapahtumasarjaa hyvin pienistä havainnoista ja aiemmin oppimastaan.

Intuition kaltaisia ilmiöitä on myös aistitoiminnoissa. Esimerkiksi näköhavainnot tuntuvat helpoilta ja yksinkertaisilta, ja vasta kun jokin aivotoiminnan häiriö johtaa havainto-ongelmiin, huomaa, että näkeminen onkin monen tiedostamattoman prosessin lopputulos.

Intuitio tulee siis avuksi lähinnä tilanteissa, joista on tarpeeksi kokemusta. Silloin se pystyy salamannopeasti ja yleensä tiedostamattomasti löytämään olennaisen omaksutusta valtavasta tietomäärästä.

Humpuukin puolella ollaan, jos väitetään, että lähes kaikki ongelmat voi ratkaista intuitiivisesti. Esimerkiksi henkilövalinnoissa siihen ei saisi liikaa luottaa. Tiedetään muun muassa, että työhönottohaastattelussa pitkä mies ja nainen arvioidaan todellista älykkäämmiksi, vaikka hänen koulutuksensa ja taustatekijänsä olisivat aivan samat kuin lyhyemmällä työnhakijalla.

Parinvalinnassakaan intuitio ei aina ole luotettava metodi. Se, jolla on ollut vahingoittavia ihmissuhteita, saattaa yhä uudelleen hakeutua lähelle ihmistä, joka on tiedostamatta tuttu, vaikkakin vahingoittava. Hyviin ihmissuhteisiin tottunut sitä vastoin voi vastaavasti ’fiilispohjalta’ onnistua hyvinkin.”

Neuropsykologi Petri Paavilainen: Toimii auton ratissa, entä pörssissä?

"Elämässä selviytymisessä on välttämätöntä, että suuri osa tiedonkäsittelystämme on tiedostamatonta eli intuitiivista. Ilman tällaista automatisoitunutta toimintaa aivot eivät jaksaisi. Tiedostamattaan toimii vaikkapa ajatuksissaan ruuhkaisen kaupungin läpi ajava autoilija. Jos hänen aivonsa eivät koko ajan automatisoituneesti käsittelisi ajamiseen tarvittavaa tietoa, seuraisi katastrofi.

Neurotieteellinen tutkimus ei pyri vastaamaan siihen, toimiiko intuitio arkielämässä, kuten pörssikaupoissa tai ihmissuhteissa.

Asioita katsotaan aivojen tasolla ja tiedetään, että intuitiiviseen tiedonkäsittelyyn tarvitaan sekä korkeimmille älyllisille toiminnoille välttämätöntä aivokuorta eli korteksia että liiketoimintojen sekä taitojen oppimisen kannalta tärkeitä tyvitumakkeita. Esimerkiksi Parkinsonin tauti vaurioittaa tyvitumakkeita, mistä seuraa liikkeitten suorituksia vaikeuttavia oireita.

Tyvitumakkeilla on aivan toisenlaisiakin tehtäviä: niitä tarvitaan myös sosiaalisessa päättelyssä. Jos tyvitumakkeet vaurioituvat, vaikeutuu esimerkiksi kyky lähes tiedostamattomasti ja nopeasti havainnoida sosiaalisia vihjeitä, kuten eleitä, ilmeitä ja äänenpainoja.

Automatisoituneet taidot voivat myös häiriytyä niin, että tiedetään mitä pitää tehdä, mutta ei, missä järjestyksessä. Esimerkiksi enää ei olekaan itsestään selvää, että keitettyjä perunoita saadakseen pitää ensin hankkia perunoita, pestä perunat ja panna ne sitten kiehumaan, minkä jälkeen keitinvesi kaadetaan pois.

Intuition tapaisesta ilmiöstä on olemassa myös neuropsykologista, muun muassa näkemiseen liittyvää tutkimustietoa. Jos näköaivokuori tietyllä tavalla vaurioituu, seurauksena voi olla harvinainen sokeanäkö-ilmiö. Vauriosta kärsivä kokee, ettei näe mitään. Mutta kun pöydälle asetetaan tietty määrä esineitä, ja pyydetään häntä pöytään päin silmänsä suuntaamalla arvaamaan, montako niitä on, arvaus yleensä osuu oikeaan.

Jotkin näköjärjestelmän osat, joita ei koeta tietoisesti, siis kuitenkin toimivat. Näkeminen tapahtuu ’intuitiivisesti’, jotenkin tietoisuuden ohittavalla tasolla.”

Lue lisää hiljaisuudesta.