Se miltä sinusta tuntuu palata töihin, kertoo miten viihdyt työssäsi. Yritä säilyttää lomalla saavutettu rentous myös töissä.

Pysähdy hetkeksi

Jos loma on ollut hyvä, töihinpaluu on helppoa. Vielä mukavampaa on, jos on jättänyt lomapäiviä myös syksyyn sillaksi pimeimmän ajan yli.

Sen sijaan jos lomalla tuli tyhjä olo kun ei ollut mitään pakollista, on syytä pysähtyä miettimään elämänsisältöään.

Arki on silloin varmaankin liian vauhdikasta. Työ vie liikaa voimia ja aikaa tai sitten vapaa-ajastakin on tullut suoritus, joka ei enää lataa akkuja.

Toisaalta lomalla ihmisen pitää kohdata muu elämänsä, kuten suhteet perheenjäseniinsä. Jos perheessä on paljon riitoja tai esimerkiksi alkoholiongelma, voi loma olla stressaava.

Lomalaisen kannattaa kysyä itseltään, mitä tekisi, jos saisi vapaasti valita. Tekisikö mitään? Toiset nauttivat vain rauhasta ja hiljaisuudesta. Siitä voi aloittaa. Kuunnella, mikä siellä hiljaisuudessa rupeaa soimaan?

Tauota ja jaa työtä

Työssä olisi pystyttävä oivaltamaan oman osaamisen ja jaksamisen rajat ja myös muiden pitäisi ottaa ne huomioon. Esimerkiksi lääkäri tai psykologi ei lähde hoitamaan potilastaan yksin, jos arvelee että ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan ryhmä muidenkin alojen ihmisiä, kuten sosiaalityöntekijä tai psykiatri.

Pakkotahti ei paranna laatua. Jos palvelu- tai asiakastyötä tekevä joutuu kohtaamaan ja keskustelemaan ihmisten kanssa koko ajan ilman aina välillä pidettäviä 15 minuutin taukoja, hän väsyy, vaikka pitäisikin työstään.

Jos lomalta palatessaan tuntee itsensä väsyneeksi ja haluttomaksi, kannattaa ensin puhua lähimmän esimiehensä kanssa. Nykyään monet esimiehet eivät tiedä alaistensa työtilanteesta. Jos työntekijä ei kerro työhön liittyvistä ongelmista, esimiehen on vaikea korjata tilannetta.

Vapaana vapaalla

Muutoksen on aina lähdettävä itsestä. Lomalta palatessaan voi esimerkiksi luvata, että jatkaa itselleen tärkeää harrastusta ja varaa siihen aikaa joka viikko.

Samoin ihmissuhteille on otettava aikaa. Perheen ja ystävien kanssa vietetty aika on korvaamatonta: tarvitseeko loman aikana kertynyt paperipino sinua yhtä kipeästi kuin läheisesi?

Vapaa-aika ei saisi myöskään olla työelämän jatke. Lukas Moodyssonin Mammutti-elokuvassa on kohtaus, jossa menestynyt kirurgi-äiti Ellen juoksee juoksumatolla newyorkilaisen kattohuoneiston parvekkeella. Nainen on menettänyt luontevan yhteyden lapseensa, ja mieskin on etäällä, vaikka Ellenillä on kaikki, mistä hän on ikinä voinut haaveilla. Äiti juoksee paikallaan mekaanisessa laitteessa, kun lastenhoitaja on hänen tyttärensä kanssa. Se kuvaa ahdistusta hyvin.

Loman jälkeisessä suvannossa on mahdollista ruveta soutamaan itse, ennen kuin virta vie.
Voit esimerkiksi testata, pystytkö joka päivä lähtemään neljältä pois töistä. Kuvittele vaikka, että on ehdittävä hakemaan lapsi päiväkodista puoli viisi. Yhteyden kadottaminen muuhun kuin työhön on huolestuttavaa.

Ime intoa

Hyvinvoivat työntekijät luovat paremman työilmapiirin. Esimiehen on omalta osaltaan huolehdittava, ettei yleisilmapiiri ole uuvuttava. Työtovereiden into tarttuu, samoin uupumus. Nämä vaikuttavat myös pomon omaan jaksamiseen.

Esimiehen kannattaa kuunnella alaisiaan. Varsinkin loman jälkeen monilla on tuoreita ajatuksia työyhteisön kehittämiseksi, kun tilannetta on voinut hetken tarkastella vähään etäämpää. Hyvä esimies suojelee omaa yhteisöään ja edustaa alaisiaan organisaation ylempien tasojen suuntaan.

Jos keskustelu esimiehen kanssa ei auta, voi työntekijä ottaa yhteyttä työterveyshoitajaan tai -lääkäriin. Se ei ole rettelöintiä työnantajan suuntaan, sillä työterveyshuollon velvollisuus on puuttua työn psyykkiseen kuormitukseen.

Asiantuntijana psykologi Tuomo Tikkanen Suomen psykologiliitosta.

Luelisää työstressistä.


Mistä puhtia työhön?

  1. Työssä energia tarttuu – työtovereiden ja esimiesten asenne toimii esimerkkinä.
  2. Yhteenkuuluvuuden tunne antaa energiaa – työpaikalla kaikilla pitää olla yhteinen tavoite ja niistä pitää puhua.
  3. Tuki, arvostus ja palaute ovat tärkeitä – esimiehen ja työtovereiden luonteva tuki innostavat.
  4. Mahdollisuus hyödyntää omia tietoja ja taitoja – mahdollisuus kehittyä työssä motivoi.
  5. Optimismi, sinnikkyys ja tunne, että pärjää auttavat jaksamaan – työntekijän oma jaksaminen vaikuttaa koko työyhteisöön.