Se miltä sinusta tuntuu palata töihin, kertoo miten viihdyt työssäsi. Yritä säilyttää lomalla saavutettu rentous myös töissä.

Pysähdy hetkeksi

Jos loma on ollut hyvä, töihinpaluu on helppoa. Vielä mukavampaa on, jos on jättänyt lomapäiviä myös syksyyn sillaksi pimeimmän ajan yli.

Sen sijaan jos lomalla tuli tyhjä olo kun ei ollut mitään pakollista, on syytä pysähtyä miettimään elämänsisältöään.

Arki on silloin varmaankin liian vauhdikasta. Työ vie liikaa voimia ja aikaa tai sitten vapaa-ajastakin on tullut suoritus, joka ei enää lataa akkuja.

Toisaalta lomalla ihmisen pitää kohdata muu elämänsä, kuten suhteet perheenjäseniinsä. Jos perheessä on paljon riitoja tai esimerkiksi alkoholiongelma, voi loma olla stressaava.

Lomalaisen kannattaa kysyä itseltään, mitä tekisi, jos saisi vapaasti valita. Tekisikö mitään? Toiset nauttivat vain rauhasta ja hiljaisuudesta. Siitä voi aloittaa. Kuunnella, mikä siellä hiljaisuudessa rupeaa soimaan?

Tauota ja jaa työtä

Työssä olisi pystyttävä oivaltamaan oman osaamisen ja jaksamisen rajat ja myös muiden pitäisi ottaa ne huomioon. Esimerkiksi lääkäri tai psykologi ei lähde hoitamaan potilastaan yksin, jos arvelee että ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan ryhmä muidenkin alojen ihmisiä, kuten sosiaalityöntekijä tai psykiatri.

Pakkotahti ei paranna laatua. Jos palvelu- tai asiakastyötä tekevä joutuu kohtaamaan ja keskustelemaan ihmisten kanssa koko ajan ilman aina välillä pidettäviä 15 minuutin taukoja, hän väsyy, vaikka pitäisikin työstään.

Jos lomalta palatessaan tuntee itsensä väsyneeksi ja haluttomaksi, kannattaa ensin puhua lähimmän esimiehensä kanssa. Nykyään monet esimiehet eivät tiedä alaistensa työtilanteesta. Jos työntekijä ei kerro työhön liittyvistä ongelmista, esimiehen on vaikea korjata tilannetta.

Vapaana vapaalla

Muutoksen on aina lähdettävä itsestä. Lomalta palatessaan voi esimerkiksi luvata, että jatkaa itselleen tärkeää harrastusta ja varaa siihen aikaa joka viikko.

Samoin ihmissuhteille on otettava aikaa. Perheen ja ystävien kanssa vietetty aika on korvaamatonta: tarvitseeko loman aikana kertynyt paperipino sinua yhtä kipeästi kuin läheisesi?

Vapaa-aika ei saisi myöskään olla työelämän jatke. Lukas Moodyssonin Mammutti-elokuvassa on kohtaus, jossa menestynyt kirurgi-äiti Ellen juoksee juoksumatolla newyorkilaisen kattohuoneiston parvekkeella. Nainen on menettänyt luontevan yhteyden lapseensa, ja mieskin on etäällä, vaikka Ellenillä on kaikki, mistä hän on ikinä voinut haaveilla. Äiti juoksee paikallaan mekaanisessa laitteessa, kun lastenhoitaja on hänen tyttärensä kanssa. Se kuvaa ahdistusta hyvin.

Loman jälkeisessä suvannossa on mahdollista ruveta soutamaan itse, ennen kuin virta vie.
Voit esimerkiksi testata, pystytkö joka päivä lähtemään neljältä pois töistä. Kuvittele vaikka, että on ehdittävä hakemaan lapsi päiväkodista puoli viisi. Yhteyden kadottaminen muuhun kuin työhön on huolestuttavaa.

Ime intoa

Hyvinvoivat työntekijät luovat paremman työilmapiirin. Esimiehen on omalta osaltaan huolehdittava, ettei yleisilmapiiri ole uuvuttava. Työtovereiden into tarttuu, samoin uupumus. Nämä vaikuttavat myös pomon omaan jaksamiseen.

Esimiehen kannattaa kuunnella alaisiaan. Varsinkin loman jälkeen monilla on tuoreita ajatuksia työyhteisön kehittämiseksi, kun tilannetta on voinut hetken tarkastella vähään etäämpää. Hyvä esimies suojelee omaa yhteisöään ja edustaa alaisiaan organisaation ylempien tasojen suuntaan.

Jos keskustelu esimiehen kanssa ei auta, voi työntekijä ottaa yhteyttä työterveyshoitajaan tai -lääkäriin. Se ei ole rettelöintiä työnantajan suuntaan, sillä työterveyshuollon velvollisuus on puuttua työn psyykkiseen kuormitukseen.

Asiantuntijana psykologi Tuomo Tikkanen Suomen psykologiliitosta.

Luelisää työstressistä.


Mistä puhtia työhön?

  1. Työssä energia tarttuu – työtovereiden ja esimiesten asenne toimii esimerkkinä.
  2. Yhteenkuuluvuuden tunne antaa energiaa – työpaikalla kaikilla pitää olla yhteinen tavoite ja niistä pitää puhua.
  3. Tuki, arvostus ja palaute ovat tärkeitä – esimiehen ja työtovereiden luonteva tuki innostavat.
  4. Mahdollisuus hyödyntää omia tietoja ja taitoja – mahdollisuus kehittyä työssä motivoi.
  5. Optimismi, sinnikkyys ja tunne, että pärjää auttavat jaksamaan – työntekijän oma jaksaminen vaikuttaa koko työyhteisöön.
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.