Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Masennus on kuin mielen syöpä, vie toivon, ilon ja pahimmillaan hengen. Miten masentunutta voi tukea?

Aurinko paistaa, piristyisit vähän ja menisit vaikka lenkille! Ai et jaksa? No omasta asenteesta se on kiinni, kyllä tässä kuule jokainen voisi masentua, jos kaikista vastoinkäymisistä piittaisi. Nyt vaan ryhdistäydyt, niin kyllä se siitä!

Jos olet joskus sanonut näin läheisellesi, joka on masentunut, olet toiminut väärin.

Masentuneella ei yksinkertaisesti ole voimia tehdä samoja asioita kuin muut. Hän ei myöskään pysty myönteisyyteen, sillä mieltä vaivaa synkkyys.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

— On tyypillistä, että masennuksesta kärsivien kyky nauttia on kadonnut. He eivät saa iloa asioista, jotka sitä ennen tuottivat. Mikään ei kiinnosta, väsyttää ja mieliala laskee. On tuskaisuutta, toivottomuutta ja ärtymystä, kertoo psykiatrian professori Jyrki Korkeila.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Masentunut ei vaan kykene lähtemään lenkille. Hyvä, jos hän pääsee sängystä ylös ja saa vaatteet ylleen. Se voi olla koko päivän vaativa ponnistus. Terveen on vaikea tätä ymmärtää.

— Koskaan kenenkään ei pidä sanoa masentuneelle, että ota itseäsi niskasta kiinni. Omaa tunne-elämäänsä ja tuskaansa ei pysty käskemään. Jos pystyisi, masentunut olisi sen jo tehnyt, Korkeila sanoo.

Masennus muuttaa aivoja

Masennus vaikuttaa aivojen toimintaan ja rakenteeseen. Aivojen välittäjäaineet, kuten serotoniini ja noradrenaliini, vähenevät. Stressihormonitasot nousevat, minkä seurauksena hermosolujen aktiivisuus vähenee ja niiden välinen viestintä heikkenee. Hermoverkko harvenee ja lamaantuu, eikä ihminen kykene toimimaan kuten ennen.

— Masennus muuttaa ihmistä, tapaa ajatella ja tuntea. Keskittyminen, tarkkaavaisuus ja muisti voivat heiketä ja psyykkiset ja motoriset toiminnot hidastua. Nämä neuropsykologisen toimintakyvyn, etenkin kielellisen muistin, muutokset voivat olla pysyviä. Vakavasti masentuneet potilaat ovat sanoneet, että heidän koko persoonansa on erilainen, Korkeila sanoo.

Näitä merkkejä masentunut ei kuitenkaan itse huomaa, helpompi on havahtua vaikka vatsakipuun. Tässä piileekin masennuksen ansa: se jää usein tunnistamatta. Jyrki Korkeila kehottaakin läheisiä tarkkaavaisuuteen, sillä muuttuneen käytöksen huomaavat usein ensimmäisinä muut. Siispä jos ystävää, puolisoa tai lasta ei huvita enää mikään, hänestä tulee alakuloinen, synkkä tai äkäinen eivätkä oireet mene ohi muutamassa viikossa, on syytä toimia.

— Jos masentunut ei itse jaksa tai kehtaa lähteä lääkäriin, tulkaa yhdessä. Monet minunkin potilaistani on puoliso saatellut vastaanotolle, Korkeila kannustaa.

Kun masennus tunnistetaan ajoissa, on vielä paljon tehtävissä. Suuri virhe on odotella, että kaikki oireet menevät itsestään ohi. Niin harvoin käy, jos oireita on ollut jo viikkoja.

— Pitkittyessään masennus usein pahenee. On näyttöä siitä, että jos diagnoosi tehdään ajoissa, voidaan välttää taudin paheneminen.

Avuksi itsehoitokeinot

Ensimmäinen askel avun hakemisessa on vaikka se, että juttelee työterveyslääkärille. Hän voi kirjoittaa lähetteen muutaman kerran lyhytterapiaan. Jo tiivis jutteluhetki ja kuulluksi tuleminen saattavat aukaista mielen lukkoja ja pysäyttää masennuksen etenemisen. Lievään muotoon tepsii myös itsehoito, kuten liikunta, lepo tai kirkasvalohoito.

— Valohoidolla voidaan tahdittaa unirytmiä ja kohottaa vireystilaa. Vaikkei se masennusta sellaisenaan parantaisi, se voi lisätä energiaa, Korkeila sanoo.
Liikunnan vaikutus on vielä suurempi. Torontolaistutkimuksessa selvisi, että jo vähäinen fyysinen aktiivisuus, kuten puoli tuntia kävelyä päivässä, voi torjua masennusta.

Oikeanlaisella ravitsemuksellakin voi ehkäistä masennuksen pahenemista. On tutkittu, että paljon omega 3 -rasvahappoja sisältävä ruokavalio suojaa: esimerkiksi paljon kalaa syövät eivät masennu niin herkästi. Ei tosin tiedetä, kumpaa tämä tarkoittaa: että syöt terveellisesti ja siksi voit hyvin vai että voit hyvin ja syöt siksi terveellisesti.

Niukasti folaatteja ja B12-vitamiinia ravinnosta saavilla on enemmän masennusta kuin muilla. Folaatteja on vihreissä vihanneksissa, hedelmissä ja marjoissa sekä kokojyväviljoissa ja maksassa.

Alkoholi ei masentuneelle sovi, vaikka moni sillä itseään yrittääkin lääkitä. Joskus alkoholi voi olla jopa masennuksen syy.

— Joka neljännellä on alkoholiongelmia jossain vaiheessa. Miehillä on tavallista, että ensin juodaan, jotta päästäisiin pakoon ahdistusta ja sitten masennutaan. Naisilla on ensin masennus, sitten tulee alkoholi.

Asiantuntija: Jyrki Korkeila, professori, Turun Yliopisto

Sisältö jatkuu mainoksen alla