Kuva Jaakko Lukumaa
Kuva Jaakko Lukumaa

Voiko yhteiselo jatkua, jos alkoholi muuttaa puolison raivopääksi? Psykologi Sanna Aulankoski kertoo vaihtoehdot.

Olen elänyt avopuolison kanssa 9 vuotta ja meillä on 4-vuotias tyttö. Miehellä on todettu persoonallisuushäiriö ja tämä häiriö tulee esiin aina alkoholia nauttiessa. Avopuolisostani tulee silloin aggressiivinen. Hän haukkuu alentavin sanoin minua ja hajottaa kämppää. Viime riehumisen jälkeen sain taas tarpeekseni ja sanoin, että hän saa kerätä kamat ja lähteä. Mies lupasi mennä hoitoon ja hakea apua, mutta en tiedä, miten jaksan käydä prosessin läpi ja taas antaa mahdollisuuden. Nyt hän on taas maailman paras mies, mutta kuinka kauan? Saan elää varpaillani enkä ole onnellinen. Silti tuntuu, että minun on vaikea lähteä ja päästää irti tästä suhteesta. Miten tässä tilanteessa pitäisi edetä? Umpikujassa

Persoonallisuushäiriön omaavan henkilön kanssa eläminen voi olla vaikeaa. Jo näiden häiriöiden määritelmään kuuluu, että niihin liittyvät ajattelu- ja toimintatavat aiheuttavat ongelmia niistä kärsiville itselleen tai heidän lähipiirilleen. Vaikeuksia aiheuttavat esimerkiksi itseen tai muihin kohdistuva vaativuus, takertuvuus, mielialojen vaihtelu ja vaikeus asettua toisen asemaan — joskus monikin näistä. Usein persoonallisuushäiriöihin liittyy myös liiallista päihteidenkäyttöä.

On hyvä muistaa, että persoonallisuushäiriö ei tarkoita, ettei henkilössä olisi myönteisiäkin piirteitä. Etenkin narsismin kohdalla se usein unohdetaan. Kirjallisuudessa narsisteista maalaillaan demoneja, joiden hyvät ominaisuudet ovat vain naamio. Todellisuudessa kenenkään ihmisen hyvät puolet eivät ole pelkkää kuvitelmaa.

Persoonallisuushäiriöillä ei ole selkeää kulkua. Ongelmalliset luonteenpiirteet voivat vuosien varrella pysyä ennallaan, tasoittua tai kärjistyä. Kehitykseen vaikuttavat häiriön vakavuus, siitä kärsivän sosiaalinen verkosto, oivalluskyky ja halu muutokseen. Vaikka syvällinen tunnetason muutos ei aina toteudu, käytöstä on kaikissa tapauksissa mahdollista korjata; muita ihmisiä arvostava toiminta on jokaiselle sitä toivovalle mahdollista.

Persoonallisuuden eheytyminen tapahtuu oppimalla ja hankkimalla kokemuksia, jotka korjaavat tunne-elämän vajeita. Parhaiten tämä tapahtuu aidoissa ihmissuhteissa. Niinpä ratkaisu luonteen ongelmiin ei ole niistä kärsivän ihmisen sulkeminen tai jättäytyminen ihmissuhteiden ulkopuolelle. Asian toinen puoli on se, että hankaluuksia aiheuttavan henkilön lähipiirin on syytä pitää huolta myös omasta hyvinvoinnistaan. Siksi olemista kyseisen ihmisen kanssa on peilattava myös siihen, mahdollistaako suhde muille hyvän elämän.

Se, kannattaako sinun elätellä toiveita paremmasta elämästä miehesi kanssa, riippuu siitä, miten hän itse tällä hetkellä tilanteensa kokee ja kuinka valmis hän on muuttumaan. Jos olet antanut hänelle mahdollisuuden
jo monesti, voi olla, että ero on paras vaihtoehto. Muista, että voit saada siihen tukea vertaistukiryhmistä tai ammattiauttajilta.

Jos haluat vielä uskoa suhteenne jatkoon, keskustelkaa tämän vastauksen pohjalta. Ota selvää kolmesta asiasta: miten miehesi ongelmansa kokee, miten hän aikoo menetellä niiden voittamiseksi ja millaista apua hän sinulta odottaa.

Jos miehesi tunnistaa ongelmansa ja on valmis työskentelemään niiden hallitsemiseksi, sopikaa yhdessä, mistä hän hakee itselleen apua. Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi A-klinikka, väkivaltaisesta käytöksestä kärsiville miehille suunnattu tuki ja pidemmällä tähtäimellä myös psykoterapia.

Mikäli kumppanisi kieltää persoonallisuushäiriönsä ja juomiseensa liittyvän aggressiivisuuden, onnellinen tulevaisuus hänen kanssaan ei näytä todennäköiseltä. Ala tällöin suunnata ajatuksiasi elämään ilman häntä. Vaikka eroaminen voi nyt tuntua kipeältä, tulee vielä päivä, jolloin iloitset päätöksestäsi.

Annoitpa suhteellenne vielä tilaisuuden tai et, laita rajat ainakin väkivaltaisuudelle — sitä sinun ja tyttäresi ei tarvitse sietää. Jos miehesi ei saa vihanpurkauksiaan kuriin, on teidän kaikkien kannalta parempi, että hän jatkaa itsehillintänsä treenaamista ilman teitä.

Lisää psykologin vastauksia löydät täältä.

Vierailija

Puolison raivarit pelottavat

Amerikassa eräs psykiatri (nimeä en muista) havaitsi äskettäin olevansa narsisti. Annettuaan itselleen relevantteja hoitoja hän huomasi narsististen piirteiden olennaisesti vähentyneen tai olevan paremmin kontrolloitavissa. Tästä kertoi Jani Kaaro äskettäin tiede.fi keskustelut -palstan blogissaan. Pentti S. Varis
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.