Rahariidat ovat parisuhteen vallan väline. Ne voi välttää sopimalla molempien tarpeita kunnioittaen selkeästi, miten raha jaetaan ja mihin sitä käytetään.

Raha aiheuttaa eniten ongelmia silloin, kun sitä ei ole tarpeeksi. Niin myös parisuhteessa.

– Mitä korkeammat tulot ja korkeampi koulutus, sitä tasaisempi rahanjako perheissä on, psykologi Kaisa Malinen Jyväskylän yliopiston Perhetutkimuskeskuksesta kertoo.

Puolisonkin palkka on tärkeä. Varsinkin nuorissa perheissä moni sanoo, että parisuhde on muiden asioiden lisäksi tärkeä taloudellisen turvan antaja.

Kun tulot pienenevät

Raha ja rakkaus on joskus vaikea yhdistää. Siksi raha-asioista parisuhteessa voi olla vaikea sopia. Malisen mukaan hyvin tyypillinen tilanne on vauvan syntymä, kun yleensä äiti jää hoitamaan lasta kotiin. Isän tulot ovat silloin selvästi isommat.

– Moni äitikään ei koe niissä tilanteissa oikeutta miehen rahoihin. Äitien kuuluu hoivata ilman palkkaa, on aika yleinen asenne.

Varsinkin, jos molemmat ovat olleet töissä ja maksaneet omat menonsa ennen lapsen syntymää, voi miehen olla vaikea jakaa palkkaansa. Nainen taas saattaa ajatella elävänsä toisen siivellä, jos saa mieheltään rahaa henkilökohtaisiin hankintoihin.

Suomalaiset parit puhuvat useinkin rahasta jonkun tietyn ihmisen omaisuutena. Minun tai sinun rahat. Vaikka niitä käytettäisiinkin yhdessä.

– Kun ihmisiltä kysytään asiasta, sanotaan että perheen rahat ovat meidän. Niin ei kuitenkaan toimita, Malinen sanoo.

Hänen mielestään ei ole ollenkaan harvinaista, että nainen kertoo, kuinka hänen rahatilanteensa on ihan hyvä mutta miehellä on velkoja tai toisinpäin.

Raha on valtaa

Tasa-arvo on suomalaisille pareille tärkeää. Toisaalta pariskunta voi päätyä siihen, että tasa-arvoa on kummankin oikeus omiin rahoihin. Joillekin taas on tärkeää molempien tasa-arvoinen toimeentulo

.Kaisa Malisen mielestä raha-asioista on pystyttävä sopimaan, koska niillä on aina merkitystä arjessa.

– Voisiko esimerkiksi ajatella, että kotona oleva puoliso tekee myös arvokasta työtä perheen rahojen eteen, Malinen ehdottaa.

Raha on myös vallan väline. Käytännössä neljästä parisuhteesta keskimäärin kolmessa puolisot sanovat päättävänsä rahoistaan yhdessä. Silti miehistä yli kolmannes kertoo päättävänsä perheen rahoista enemmän kuin vaimonsa. Naisista vain joka viides ajattelee, että etupäässä hän sanelee sen mihin yhteiset rahat käytetään.

– Perinteiset sukupuoliroolitkin vaikuttavat edelleen.

Naiset ostavat usein suurimman osan arjen tavaroista, kuten ruokaa ja lasten vaatteita, ja miehet enemmän elektroniikkaa ja esimerkiksi perheen auton. Nämä roolit tosin sekoittuvat yhä enemmän.

Raha-asiat paperille

Yhdessä kymmenestä suomalaisessa lapsiperheessä riidellään raha-asioista viikoittain. Eronneiden parien kohdalla luku on kolminkertainen.

Malisen mukaan tämä kertoo lähinnä siitä, että kun menee huonosti, riidellään rahasta. Hän ei usko, että riidat rahasta kovinkaan usein aiheuttaisivat eroja. Rahasta kinataan monessakin perheessä, mutta jos se aiheuttaa isoja riitoja, on yleensä kyse jostain ihan muusta. Kun aletaan todella riidellä rahasta, riidellään yleensä aina vallasta ja omasta roolista parisuhteessa. Siitä, mihin koko parisuhde perustuu.

Siinä vaiheessa kun pariskunnalla alkaa olla yhteisiä menoja, tehdään päätös siitä, onko yhteistä tiliä vai pelkästään omat. Luonne-erot vaikuttavat paljon siihen, miten rahankäyttöön suhtaudutaan. Jos toiselle on tärkeää, että ostetaan luomuruokaa, mutta toinen haluaisi käyttää kaiken ylimääräisen rahan matkusteluun, on riita ehkä edessä. Silloin pitää miettiä, miten tärkeä tämä asia on minulle, entä toiselle.

Kaisa Malinen ehdottaa, että raha-asioista tehdään sopimuksia sillä periaatteella, että vaikkapa ruokaostopäätökset tekee se, jolta ne helpoimmin ja järkevimmin sujuvat. Periaatteista on tietysti sovittava yhdessä.

– Myös vaikeissa riidoissa rahasta on muistettava kunnioittaa toisen näkökulmaa.
Raha-asioiden näkyväksi tekeminen on yksinkertaista. Kuinka paljon meillä kuluu viikossa ruokaan? Mitä auton käyttö maksaa?

Paitsi valtaan raha voi liittyä myös rooliin perheessä.

– Jos uusperheessä biologinen isä tai äiti aina maksaa oman lapsensa menot, voi tahtomattaankin korostaa kuka on kenenkin lapsi. Meidän, sinun ja minun lapsille tulee pahimmassa tapauksessa erilainen asema perheessä, Malinen sanoo.

Myös perintöihin liittyy monesti tunnesiteitä, jotka liittyvät toisen sukuun. Jos omistussuhteet ovat tärkeitä, on niistä hyvä sopia jo lähtökohtaisesti eikä vasta sitten kun asiasta tulee riitaa.

Lue lisää parisuhteesta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Asennesiivous tekee elämästä kukoistavampaa, neuvoo valmentaja ja improvisaattori Tuomas Mikkonen.

1. Leiki ja innostu

Tee tänään ainakin vartin ajan sitä, mikä innostaa ja missä olet parhaimmillasi. Ihanteellisia olosuhteita ei ehkä tule koskaan: puuttuu sopiva hetki tai rahaa, tai joku ilmestyy muistuttamaan aiemmista epäonnistumisista. Ole kuin historiaa tai ankeuttajia ei olisi. Jos pystyt kaikesta huolimatta nauttimaan puuhasta, sinulla menee hyvin. Anna kukoistuksen tuntua huomennakin.

2. Helli ja auta

Vältä kohtaamisia, jotka tekevät sinut huolista sairaaksi, jopa voimattomaksi. Kun maailman epäreiluus ja sosiaalisen median ahdistuneisuus vyöryvät päälle, vetäydy tynnyriin. Keskity sitten hellimään ja huolehtimaan heikommista. Voisitko auttaa jotakuta lastenhoidossa tai lähiseudun vanhuksia? Hyvän tekeminen lisää kukoistamista. Pessimismi sen sijaan passivoi.

3. Toimi ja rauhoitu

Sopiva määrä intohimoa innostaa kohti tavoitetta, mutta pakkotahtisuus stressaa. Luovu ajatuksesta, että olet korvaamaton. Myös liian leppoisa elämä ahdistaa, jos tuntuu, ettei omalla työllä tai olemassaololla ole merkitystä. Näiden välitilassa voi tavoittaa kukoistuksen, tunteen rauhasta, voimasta ja onnesta. Tärkeää on tasapaino tekemisen ja tekemättömyyden välillä.

Tuomas Mikkosen ajatuksista enemmän hänen kirjassaan 100 tapaa uudistua ja kukoistaa, Docendo 2018.

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Kun puoliso sairastuu tai vammautuu, kyseessä on iso kriisi. Arki muuttuu, sairastunut oireilee ja talous temppuilee. Kaikki pyörii sairauden ympärillä.

Miten ihmeessä terve puoliso jaksaa?

Se on kysymys, jota juuri kukaan ei muista kysyä. Olettamus on, että hän jaksaa, mutta kuinka kauan?

– Alkuun terve puoliso jaksaakin tsempata. Mutta jos tilanne jatkuu pitkään tai uusiutuu,  voimat vähenevät. Moni pari jää liian yksin, toteaa Liisa Välilä, Parisuhdekeskus Kataja ry:n toiminnanjohtaja ja psykoterapeutti.

Liisa Välilä tietää, mistä puhuu, sillä hän on pitkään taistellut puolisonsa Juhan erilaisten sairauksien keskellä.

– Kunpa joku kysyisi, miten terve puoliso jaksaa, Liisa Välilä summaa sekä omaa että kanssasiskojen kokemusta.

– Aina kysytään sairaan vointia, mutta terveen voimia harvoin tiedustellaan.

– Suomessa sairaus kyllä hoidetaan, mutta henkinen puoli jää valitettavasti usein huoltamatta, Välilä toteaa.

Tämän vuoksi Parisuhdekeskus Kataja on käynnistänyt laajan yhteistyön eri potilasjärjestöjen kanssa. Heillä on meneillään hanke Kun puoliso sairastuu, jossa koulutetaan ja kannustetaan terveydenhuollon ammattilaisia huomaamaan parisuhde ja perhe.

– Teetimme aiheesta myös kyselyn. Tuloksen voi  summata juuri tuohon toiveeseen: ”Kunpa joku kysyisi, miten siellä kotona menee!” Välilä jatkaa.

Miten suhteessa on puhuttu?

Liisa Välilä ymmärtää hyvin, että akuutin sairauden tullen voimat menevät arjesta selviämiseen. Silti puhuminen ja omien tunteiden tunnistaminen olisi paras lääke yhteyden säilyttämiseen.

– Sairastumistilanteessa korostuu, millainen on ollut pariskunnan puhumisen kulttuuri. Kaikille puhuminen ei ole yhtä luontevaa. Jos puhuminen on vaikeaa, asiantuntijan avusta olisi hyötyä.

– Lääkäreidenkin olisi hyvä kysyä, mikä on henkinen vointi ja mikä kannattelee.

Eri sairaudet tuovat erilaiset tunteet pintaan. Monissa tilanteissa sairastuneen toimintakyky saattaa muuttua, seksuaalisuus vähentyä ja mieliala vaihtelee. Voimat menevät sairauden kanssa kamppailuun.

– Täysin ymmärrettävää on, ettei sairastunut ihminen näe itseään realistisesti. Harva hoksaa olevansa hankala tai kiukkuinen kumppani, josta on vaivaa. Tästäkin olisi hyvä avoimesti puhua, Välilä sanoo.

Terve parisuhde perustuu vastavuoroisuuteen. Oleellista on edelleen muistaa kysyä, mikä antaa toisella kokemuksen rakastetuksi tulemisesta.

– Sitoutuminen ja rakkaus kantavat toivottavasti  vaikeassakin tilanteessa. Kannattaakin miettiä, mitä vielä voimme tehdä yhdessä  näillä mahdollisuuksi Ja kannattaa myös  etsiä ammattiapua suhteen tueksi.

Hyödyksi olisi myös sen keskusteleminen, onko pariskunta naimisissa sairauden kanssa vai toistensa kanssa. Eletäänkö elämää vain sairauden ehdoilla? Vaatiiko sairas osapuoli, että toinenkin luopuu elämästään?

– Paljon riippuu siitä, millaista perinnettä itse kantaa. Ääriesimerkki ovat huolenkantajat, ehkä useimmiten naiset, jotka kokevat, että sairastuneelle on omistauduttava ja luovuttava kaikesta muusta.

Muista hoitaa myös itseäsi

Joskus käy myös niin, että sairastunut osapuoli tulee hyvin mustasukkaiseksi. Kun hän ei pääse minnekään, toinenkaan ei saa nauttia elämästä.

– Tai saattaahan sairastunut ihminen joskus vaipua itsesääliin ja kokea olevansa uhri, jonka elämä on ohi.

Liisa Väliä muistuttaa, että harva on alun perin mennyt naimisiin sairauden kanssa. Koska kyseessä on uusi tilanne, myös pelisäännöt on syytä päivittää.

Jos terve osapuoli luopuu oman itsensä hoitamisesta, vaarana on uupuminen. Tuolloin ollaan tilanteessa, että raikasta happea ja uutta virtaa suhteeseen ei tule mistään.

– Terveen puolison kannattaa miettiä, miten hän tankkaa itseään. Liian usein käy niin, että pariskunta sinnittelee äärirajoille asti. Avuntarve uskalletaan tuoda esiin vasta romahtamispisteessä.

Siksi hyvässä vaiheessa ja terveenä ollessa kannattaisi keskustella tulevista haasteista: Jos jompikumpi sairastuu, mitä toiselta toivotaan?  Saako puoliso viedä intervallishoitoon, vaikka hän vastustelisi? Mitä toiselta toivoo sairauden tullen. Hoitotahtokin selkeyttää tilannetta.

Asiantuntijana toiminnanjohtaja, psykoterapeutti Liisa Välilä Parisuhdekeskus Kataja ry:stä. Lisätietoa hankkeesta Kun puoliso sairastuu.

Lue lisää Hyvä terveys 5/18, jossa on muotoilija Päivi Rintaniemen ja insinööri Markku Rintaniemen tarina, kun Markku sairastui vaikeahoitoiseen glaukoomaan. Tilaajana voit lukea koko lehden maksutta digilehdet.fi-palvelusta.