Suora katse on magneetti, joka vetää puoleensa. Kun siihen lisätään vielä hymy, väylä vuorovaikutukselle on auki.

Istut kokouksessa. Puheenjohtaja kysyy, kuka olisi vapaaehtoinen uuteen tehtävään. Kaikki tuijottavat papereitaan. Yksi nostaa päätään ja katsoo kohti puheenjohtajaa. Naps, tehtävä on hänen.

— Jos tuossa tilanteessa vielä hymyilee, lopputulos on selvä. Hymy varmistaa että olet avoin vuorovaikutukselle, toteaa professori Jari Hietanen Tampereen yliopiston psykologian­ laitoksesta.

Samanlaisessa tilanteessa olet, jos tarvitset neuvoja vieraassa kaupungissa. Etsit ihmisjoukosta ystävällisiä kasvoja. Marssit valitsemasi ihmisen luokse kysymään tietä tiedostamatta, että valitsit hänet katsekontaktin perusteella.

Silmänräpäys riittää

Kun näemme toisen ihmisen kasvot, aivoissamme alkaa valtava myllerrys. Aivot käsittelevät kaikkea sitä tietoa, jonka silmät meille tarjoavat. Onko vastassani mies vai nainen, onko hän nuori vai vanha? Tunnenko hänet ennalta, onko hän samaa rotua kuin minä itse? Hymyileekö hän, onko hän vihamielinen?

Kaikesta tästä päättelemme silmänräpäyksessä, kuinka ihmistä kannattaa lähestyä vai kannattaako lainkaan aloittaa vuorovaikutusta. Toisen ihmisen katseleminen laukaisee meissä myös kysymyksen: mitä tuo toinen minusta ajattelee. Mietimme, mitä vastapuoli haluaa, mitä hän suunnittelee ja mitä hän aikoo tehdä seuraavaksi.

Kasvojen havaitsemisessa olemme aikamoisia asiantuntijoita. Opimme lukemaan kasvojen välittämää tietoa jo hyvin varhaisessa iässä.

Vauva on mestari

Itse asiassa osa kasvojen havaitsemisen tarkkuudesta heikkenee vauvan kasvaessa.

— Alle puolivuotias kykenee tunnistamaan jopa apinayksilöt toisistaan, mutta taito katoaa, koska sillä ei ole käyttöä ihmisen elämässä, Hietanen tietää.

Katseensuunnalla on suuri merkitys. Kohti katsovat kasvot ovat kuin magneetti, joka vetää puoleensa. Suoraan katsovat kasvot pomppaavat esiin sivuun katsovien joukosta. Hyvin nopeasti vilautelluista kasvokuvista koehenkilö huomaa automaattisesti ne, jotka katsovat suoraan kohti. Jo aivan pienetkin vauvat tarkkailevat pidempään kasvoja, jotka katsovat kohti.

— Huomio on taattu, jos vauva näkee hymyilevät, suoraan häntä katsovat kasvot. Sen tietävät kaikki pientä lasta hoitaneet, Hietanen toteaa.

Aito hymy huomataan

Tekohymy ei kuitenkaan kannata, sillä olemme hyviä tunnistamaan teeskennellyn ilmeen. Kun hymyilemme, poskien lihakset ja silmän ympäristön lihakset supistuvat.

Aidon ja tekohymyn erottaminen tapahtuu tiedostamatta, mutta tutkimuksissa niistä on löydetty eroavaisuuksia: aito hymy nostaa suupielet symmetrisesti ja kestää todennäköisesti pidempään kuin tekohymy.

— Kulmakarvojen alueen rypistyminen kielii usein tekohymystä, sillä siellä olevat lihakset aktivoituvat negatiivisissa tunteissa.

Vaara takanasi

Sivulle katsominen on sekin vahva viesti. Sivuun käännetty katse kertoo sen, mihin toisen ihmisen tarkkaavaisuus on suuntautunut. Jospa toinen on havainnut ympäristössä jotain niin kiinnostavaa ja tärkeää, että sinunkin on syytä katsoa sinne. Kenties takanasi vaanii vaara.

Sivulle kääntynyt katse voi kieliä myös siitä, ettei puhuja ole kiinnostunut sinusta. Epäedulliseksi tämä muodostuu, jos puhujalla on viesti, jonka hän haluaa sinun kuulevan ja muistavan.

— Jos haluaa jättää pysyviä muistijälkiä, kannattaa suunnata katseensa kuulijaansa, Hietanen neuvoo.

Nainen lukee naamasta

Tunnistamme kasvoista myös tunteita. Kasvot paljastavat niin ilon, surun,
inhon kuin pelonkin, toiset vain tulkitsevat näitä tunteita paremmin kuin toiset.

— Kenellekään ei liene yllätys, että naiset ovat usein taitavampia naamanlukijoita kuin miehet. Sukupuoliero näkyy tutkimuksissa jo vauvoilla, Hietanen kertoo.

Koululaisia tutkittaessa ero tyttöjen ja poikien välillä tulee selvästi esille.

— Kenties tämä johtuu siitä, että tyttöjen elämässä toveruus nojaa sosiaaliseen herkkyyteen. Poikien pärjääminen perustuu toisenlaisiin asioihin.

Taitavia ilmeiden tulkitsijoita yhdistää sukupuolesta riippumatta sosiaalinen kyvykkyys. Parhaimmin ilmeitä lukevat ne, jotka ovat sosiaa­lisesti taitavia.

Peilin eteen

Ilmeiden tulkitsemisen taitoa hiovat geenit ja ympäristö. Ympäristön vaikutus näkyy pahoinpidellyissä lapsissa, jotka oppivat erottamaan vihantunteen muita herkemmin. Väkivallan uhka on tehnyt taidosta heille elintärkeän.

Ilmeiden tunnistamista on mahdollista oppia. Se vaatii ihmisten herkeämätöntä tarkkailua ja ilmeiden harjoittelua esimerkiksi peilin edessä. Hietanen muistuttaa, että kasvojen lukutaitoa voi kehittää läpi elämän.

— Vanhukset, jotka ovat olleet sosiaalisesti herkkiä aikaisemmin, ovat sitä yleensä koko elämänsä ajan.

Asiantuntijana Jari Hietanen professori, Tampereen yliopiston psykologian laitos

Jalkakäytävällä vastaasi tulee toinen ­kävelijä. Jommankumman on väistettävä, muuten törmäätte toisiinne. Mutta kumpi ja mihin suuntaan?

  1. Anna merkki aikeistasi suuntamaalla katseesi selkeästi kadun oikealle tai vasemmalle reunalle. Vastaantulija ymmärtää aikeesi, kääntää katseensa vastakkaiseen suuntaan, ja ohitus sujuu mallikkaasti.
  2. Jos katsot vastaantulijaa silmiin, yhteentörmäys — tai ainakin steppaileva ohitussuunnan arvailu — on väistämätön. Ensin väistät vasemmalle, sitten oikealle, ja vastaantulija yrittää päättää, kummalta puolelta ohitus pitäisi tehdä. Katseen suuntaus selkeästi jalkakäytävän toiselle reunalle laukaisee tilanteen.
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.