Suora katse on magneetti, joka vetää puoleensa. Kun siihen lisätään vielä hymy, väylä vuorovaikutukselle on auki.

Istut kokouksessa. Puheenjohtaja kysyy, kuka olisi vapaaehtoinen uuteen tehtävään. Kaikki tuijottavat papereitaan. Yksi nostaa päätään ja katsoo kohti puheenjohtajaa. Naps, tehtävä on hänen.

— Jos tuossa tilanteessa vielä hymyilee, lopputulos on selvä. Hymy varmistaa että olet avoin vuorovaikutukselle, toteaa professori Jari Hietanen Tampereen yliopiston psykologian­ laitoksesta.

Samanlaisessa tilanteessa olet, jos tarvitset neuvoja vieraassa kaupungissa. Etsit ihmisjoukosta ystävällisiä kasvoja. Marssit valitsemasi ihmisen luokse kysymään tietä tiedostamatta, että valitsit hänet katsekontaktin perusteella.

Silmänräpäys riittää

Kun näemme toisen ihmisen kasvot, aivoissamme alkaa valtava myllerrys. Aivot käsittelevät kaikkea sitä tietoa, jonka silmät meille tarjoavat. Onko vastassani mies vai nainen, onko hän nuori vai vanha? Tunnenko hänet ennalta, onko hän samaa rotua kuin minä itse? Hymyileekö hän, onko hän vihamielinen?

Kaikesta tästä päättelemme silmänräpäyksessä, kuinka ihmistä kannattaa lähestyä vai kannattaako lainkaan aloittaa vuorovaikutusta. Toisen ihmisen katseleminen laukaisee meissä myös kysymyksen: mitä tuo toinen minusta ajattelee. Mietimme, mitä vastapuoli haluaa, mitä hän suunnittelee ja mitä hän aikoo tehdä seuraavaksi.

Kasvojen havaitsemisessa olemme aikamoisia asiantuntijoita. Opimme lukemaan kasvojen välittämää tietoa jo hyvin varhaisessa iässä.

Vauva on mestari

Itse asiassa osa kasvojen havaitsemisen tarkkuudesta heikkenee vauvan kasvaessa.

— Alle puolivuotias kykenee tunnistamaan jopa apinayksilöt toisistaan, mutta taito katoaa, koska sillä ei ole käyttöä ihmisen elämässä, Hietanen tietää.

Katseensuunnalla on suuri merkitys. Kohti katsovat kasvot ovat kuin magneetti, joka vetää puoleensa. Suoraan katsovat kasvot pomppaavat esiin sivuun katsovien joukosta. Hyvin nopeasti vilautelluista kasvokuvista koehenkilö huomaa automaattisesti ne, jotka katsovat suoraan kohti. Jo aivan pienetkin vauvat tarkkailevat pidempään kasvoja, jotka katsovat kohti.

— Huomio on taattu, jos vauva näkee hymyilevät, suoraan häntä katsovat kasvot. Sen tietävät kaikki pientä lasta hoitaneet, Hietanen toteaa.

Aito hymy huomataan

Tekohymy ei kuitenkaan kannata, sillä olemme hyviä tunnistamaan teeskennellyn ilmeen. Kun hymyilemme, poskien lihakset ja silmän ympäristön lihakset supistuvat.

Aidon ja tekohymyn erottaminen tapahtuu tiedostamatta, mutta tutkimuksissa niistä on löydetty eroavaisuuksia: aito hymy nostaa suupielet symmetrisesti ja kestää todennäköisesti pidempään kuin tekohymy.

— Kulmakarvojen alueen rypistyminen kielii usein tekohymystä, sillä siellä olevat lihakset aktivoituvat negatiivisissa tunteissa.

Vaara takanasi

Sivulle katsominen on sekin vahva viesti. Sivuun käännetty katse kertoo sen, mihin toisen ihmisen tarkkaavaisuus on suuntautunut. Jospa toinen on havainnut ympäristössä jotain niin kiinnostavaa ja tärkeää, että sinunkin on syytä katsoa sinne. Kenties takanasi vaanii vaara.

Sivulle kääntynyt katse voi kieliä myös siitä, ettei puhuja ole kiinnostunut sinusta. Epäedulliseksi tämä muodostuu, jos puhujalla on viesti, jonka hän haluaa sinun kuulevan ja muistavan.

— Jos haluaa jättää pysyviä muistijälkiä, kannattaa suunnata katseensa kuulijaansa, Hietanen neuvoo.

Nainen lukee naamasta

Tunnistamme kasvoista myös tunteita. Kasvot paljastavat niin ilon, surun,
inhon kuin pelonkin, toiset vain tulkitsevat näitä tunteita paremmin kuin toiset.

— Kenellekään ei liene yllätys, että naiset ovat usein taitavampia naamanlukijoita kuin miehet. Sukupuoliero näkyy tutkimuksissa jo vauvoilla, Hietanen kertoo.

Koululaisia tutkittaessa ero tyttöjen ja poikien välillä tulee selvästi esille.

— Kenties tämä johtuu siitä, että tyttöjen elämässä toveruus nojaa sosiaaliseen herkkyyteen. Poikien pärjääminen perustuu toisenlaisiin asioihin.

Taitavia ilmeiden tulkitsijoita yhdistää sukupuolesta riippumatta sosiaalinen kyvykkyys. Parhaimmin ilmeitä lukevat ne, jotka ovat sosiaa­lisesti taitavia.

Peilin eteen

Ilmeiden tulkitsemisen taitoa hiovat geenit ja ympäristö. Ympäristön vaikutus näkyy pahoinpidellyissä lapsissa, jotka oppivat erottamaan vihantunteen muita herkemmin. Väkivallan uhka on tehnyt taidosta heille elintärkeän.

Ilmeiden tunnistamista on mahdollista oppia. Se vaatii ihmisten herkeämätöntä tarkkailua ja ilmeiden harjoittelua esimerkiksi peilin edessä. Hietanen muistuttaa, että kasvojen lukutaitoa voi kehittää läpi elämän.

— Vanhukset, jotka ovat olleet sosiaalisesti herkkiä aikaisemmin, ovat sitä yleensä koko elämänsä ajan.

Asiantuntijana Jari Hietanen professori, Tampereen yliopiston psykologian laitos

Jalkakäytävällä vastaasi tulee toinen ­kävelijä. Jommankumman on väistettävä, muuten törmäätte toisiinne. Mutta kumpi ja mihin suuntaan?

  1. Anna merkki aikeistasi suuntamaalla katseesi selkeästi kadun oikealle tai vasemmalle reunalle. Vastaantulija ymmärtää aikeesi, kääntää katseensa vastakkaiseen suuntaan, ja ohitus sujuu mallikkaasti.
  2. Jos katsot vastaantulijaa silmiin, yhteentörmäys — tai ainakin steppaileva ohitussuunnan arvailu — on väistämätön. Ensin väistät vasemmalle, sitten oikealle, ja vastaantulija yrittää päättää, kummalta puolelta ohitus pitäisi tehdä. Katseen suuntaus selkeästi jalkakäytävän toiselle reunalle laukaisee tilanteen.