Kuva Jaakko Lukumaa
Kuva Jaakko Lukumaa

Miksi toinen löytää pysyvän ja turvallisen elämänkumppanin ja toinen vetää puoleensa vain mahdottomia tapauksia? Psykologi Mikael Saarinen vastaa.

Olen vasta jäänyt eläkkeelle ja haluaisin viimein löytää elämänkumppanin. Mieheni ovat olleet joko väkivaltaisia tai alkoholiongelmaisia, sekaan mahtuu yksi entinen alkoholistikin. En ole kenenkään kanssa pystynyt seurustelemaan kolmea kuukautta kauempaa. Joko minä olen lopettanut suhteen tai mies on jättänyt, koska en pysty näyttämään tunteitani ja olemaan lähellä. En luota miehiin eikä minulla ole läheisiä naisystäviäkään. Tunnen itseni ulkopuoliseksi toisten seurassa ja myös erilaiseksi naimisissa olevien seurassa. Kukaan normaali mies ei ole minuun koskaan ihastunut vain sellaiset hakevat seuraani, joilla on jokin ongelma. Haluaisin osata olla miesten kanssa ja tuntea rakkautta. Mistä saisin apua ongelmiini?
LÄHEMMÄKSI

Meidän kaikkien sisällä elää voimakas tarve olla yhteydessä toisiin ja saada kanssaihmisiltämme tukea, arvostusta ja rakkautta. Vastasyntynyt aloittaa jo kohdussa vanhempiensa kuuntelun ja sopeuttaa käyttäytymistään saadakseen huolenpitoa ja rakkautta. Parhaimmillaan vanhemmat pystyvät vastaamaan herkästi näihin lapsen kutsuihin ja täyttämään pienen ihmisen tarpeet. Näin lapselle muodostuu kuva turvallisesta, ennustettavasta maailmasta, jossa ihmissuhteet tukevat omaa yksilöllistä kehitystämme.

Kuvaat kirjeessäsi, että sinulle ihmissuhteet eivät ole olleet helppoja. Tunnet itsesi ulkopuoliseksi ja erilaiseksi eikä sinun ole helppoa luottaa toisiin. Olet kuitenkin uskaltautunut seurustelusuhteisiin, mutta ne ovat jääneet lyhyiksi ja niillä on ollut kallis hintalappu: alkoholia ja väkivaltaa. Niiden pohjalta olet oppinut uskomaan, että kukaan normaali mies ei edes voi ihastua sinuun.

Kaikki edellä mainittu ei kuitenkaan ole nujertanut uskoasi ihmissuhteesta, jossa voisi tuntea turvallista läheisyyttä. Mutta miten päästä sellaiseen, kun takana on paljon pettymyksiä ja niiden välttämiseksi opittuja selviytymiskeinoja?

Työskentely on syytä aloittaa tärkeimmästä ihmissuhteesta eli suhteesta itseemme. Jos tämä suhde on vääristynyt ja koemme itsemme kielteisesti, tuomme sen mukanamme kaikkiin ihmissuhteisiimme. Jos pelkään olevani ulkopuolinen, käyttäydyn sen mukaisesti ja yllättäen ennuste toteuttaa itse itsensä: jään ulkopuoliseksi.

Itsestään tykkäämistä voi harjoitella aluksi vaikka hokemalla itselleen päivittäin ”olen hyvä ja ainutlaatuinen” tai jotain muuta voimaannuttavaa. Astetta vaikeampaa on harjoitella itsensä katsomista peilistä: miltä se tuntuu ja voinko jatkaa sitä, vaikka en pitäisi peilikuvastani? Itsensä tykkäämiseen olisi myös hyvä saada tukea lähipiiriltä: toivottavasti löydät edes jonkun, jolta voi pyytää tukea muutoksellesi. Jos ketään ei löydy, psykoterapeutti voi toimia valmentajanasi. Kirja Vapaudu mielesi vallasta ja ala elää (SKT 2008) on myös hyvä apukeino.

Kun alat tulla paremmin toimeen itsesi kanssa, kysy itseltäsi uudestaan, kaipaatko vielä läheistä suhdetta ja oletko valmis panostamaan sellaisen saavuttamiseksi vai onko elämäsi jo nyt riittävän hyvää? Ehkä huomaat tässä elämänvaiheessa kaipaavasi enemmän todella hyvää ystävää kuin rakastettua.

Jos päätät edelleen haluta parisuhdetta ja omistautua sen hankkimiseen, ensimmäiseksi on syytä paneutua kysymykseen, millainen sinulle sopiva suhde oikein olisi? Ei varmaankaan teinisuhde vaan kypsempi aikuinen suhde, jossa molemmat vaikkapa asuvat omillaan ja silti tapaavat säännöllisesti.

Elokuvat ja tv-sarjat ovat täynnä mahdottomia suhteita: esimerkiksi ruotsalainen Solsidan 1−4, ranskalaiselokuva Eräs joulutarina tai kotimainen komedia 21 tapaa pilata avioliitto. Lempi parisuhde-elokuvani on englantilainen Vuosi elämästä, joka kuvaa varttuneempaa liittoa.

Kun sinulle alkaa hahmottua, mitä oikeastaan haluat, alkaa työläs polku tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Rakastumista ei voi määrätä, mutta itse voi mennä toisia kohtia avoimin mielin ja luottavaisesti. Tällaisista kohtaamisista voi sitten löytyä sinulle sopiva ihmissuhde, mikä se sitten onkaan.

Lisää psykologin vastauksia löydät täältä.

Hyvän terveyden psykologit Sanna Aulankoski ja Mikael Saarinen vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Voit lähettää kysymyksesti tästä.