Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 30-vuotias, perusterve nainen. Ongelmani on se, että jos asiat eivät mene kuten toivon, ärsyynnyn todella helposti. Esimerkiksi jos ehdottamastani asiasta kieltäydytään, kuten 'mentäisiinkö yhdessä huomenna uimaan', tai jos kanssani ei olla samaa mieltä. Se minua ei kuitenkaan häiritse, jos joku on eri mieltä kanssani vaikka turkistarhauksesta. Se on ok.

Syksyllä järjestin äitini ja tätini kanssa juhlia ja hermostuin, suutuin ja pahoitin mieleni monta kertaa, koska ehdottamani tarjoilut eivät kelvanneet eikä juhlia järjestetty, kuten olin toivonut.

Oma käytökseni harmittaa todella paljon. Olen miettinyt, johtuisiko se lapsuudesta, mutta lapsuuteni oli normaali enkä ollut mitenkään hemmoteltu. Miten voisin parantaa käytöstäni? "

Hannaliisa

Temperamenttierot näkyvät jo vastasyntyneenä ärsyyntyvyydessä. Kasvatuksen, kokemusten sekä yhteisön normien myötä käyttäytymisemme biologinen perusta sulautuu osaksi persoonallisuuttamme. Opimme sopeuttamaan tapamme toimia ja reagoida tilanteen ja läsnä olevien ihmisten mukaan. Näitä sosio-emotionaalisia taitoja kuka tahansa voi kehittää, jos niin haluaa.

Temperamentti tulee usein esiin yllätyksellisissä tilanteissa, joissa persoonamme tai yliminämme, ei ehdi sitä valvomaan. Tietyissä tilanteissa ärsyyntyminen on hyödyllistä, toisissa ei. Sinua ärsyttää erityisesti tilanteet, joissa toinen kieltäytyy kutsustasi tai ei tule mielestäsi samalle puolelle sinulle tärkeissä asioissa. Ikään kuin silloin olisi kyse siitä, kuka on "kukkulan kuningas" ja kuka tietyllä tavalla "häviää" leikin. Me aikuiset emme enää voi vedota synnynnäisiin taipumuksiimme vaan meillä tulisi olla kykyä muuttaa toimintatapojamme. Olet selvästi halukas muuttumaan, koska asia harmittaa sinua.

Psykoterapiassa ihmiset pohtivat usein lapsuuttaan ja kertovat sen olleen sinun tapaasi normaali. Usein näin onkin, jos lapsuuteen ei liity heitteillejättöjä, väkivaltaa tai muuta turvattomuutta. Silti esimerkiksi vanhempien stressaantuneisuus, poissaolot, voimakastahtoisuus ja tiukat kasvatussäännöt saavat lapset käyttäytymään niin, että vanhemmat pysyvät tyytyväisinä.

Aikuisuudessa nämä opitut tavat eivät enää olekaan hyödyllisiä. Jos lapsi on aina joutunut antamaan periksi tai on saanut aina tahtonsa läpi, hänelle voi olla vaikeaa toimia joustavasti tällaisissa tilanteissa aikuisena. Ehkä sinä olet kuljettanut tiedostamattomasti jotain tällaisia toimintamalleja mukanasi?

Omaa ärsyyntyvyyttä eli tunteiden säätelyä voi kehittää. Tietoa löytyy netistä (esim. mielenterveystalo.fi). Varsinaisia ohjelmia ei kuitenkaan juuri ole suomeksi vaan niitä pitää etsiä anger management -nimellä englanniksi. Nämä ohjelmat sisältävät hengitys- ja tietoisuustaitoharjoituksia, joilla voi laskea omaa vireystilaansa. Silloin ei hermostu niin helposti.

Lempielokuvani Entäs Bob? (USA 1991) kertoo siitä, kuinka terapeutti joutuu itse harjoittelemaan vihanhallintaa takertuvan asiakkaansa vuoksi. Pitkät hermot ADHD-poikansa toilailuille taas on äidillä elokuvassa Mommy (Kanada 2014). Pixarin animaatiossa Inside Out - mielen sopukoissa (USA 2015) viha on yksi päähenkilön komentokeskuksen tunteista. Ilman sitä emme tule toimeen, sillä välillä on hyvä panna vastaan.

 

Näin eteenpäin

  • Harjoittele erilaisia rauhoittumistekniikoita etukäteen.
  • Listaa tilanteet, joissa ärsyynnyt helposti: miten käyttäydyt, ajattelet ja tunnet niissä.
  • Kuvittele meneväsi näihin tilanteisiin. Yritä hermostua ja sitten rauhoittua harjoittelemillasi tekniikoilla.
  • Tee harjoituksia etenkin ennen hankalaan tilanteeseen menoa.

Mikael Saarinen

psykologi ja psykoterapeutti

Kysy psykologilta

Hyvän terveyden psykologit Sanna Aulankoski ja Mikael Saarinen vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Voit lähettää kysymyksesti tästä.