Perinteisestä masennuksen hoidosta tietokonepelaaminen eroaisi siinä, että se on hauskaa.

Turun yliopistossa tutkitaan parhaillaan, voisivatko paljon parjatut tietokonepelit tarjota uuden hoitomuodon masennukseen. Sen lisäksi että pelit antavat tunne-elämyksiä, kuten onnistumisen ja jännityksen kokemuksia, peliriippuvaisuus saattaa jopa hoitaa masennusta.

– Tiedetään, että addiktoituneella pelaajalla dopamiinin tuotanto aivoissa on yliaktivoitunutta, kun taas depressiossa dopamiinin tuotanto on aliaktivoitunutta, psykiatrian professori Jyrki Korkeila kertoo.

Strategista ajattelua vaativien pelin avulla voitaisiin ikään kuin treenata aivoja, jotka taantuvat masennuksen aikana.

–  Viihdepelien pelimekanismit jumppaavat parhaimmillaan pelaajien aivoja monin tavoin. Näitä vaikutuksia on mahdollista hyödyntää masentuneiden aivojen aktivoinnissa ja kuntoutuksessa.

Vielä on selvitettävä, millainen peli toimisi parhaiten masennuksen ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa.

– Sitä kuulee edelleen sanottavan, että viihteellisiä ja koukuttavia pelejä ei voi ottaa vakavasti. Ikään kuin terveyspelit eivät saisi olla liian hauskoja. Meidän mielestämme asia on juuri päinvastoin: ainoastaan hyvät ja koukuttavat pelit ovat hyötykäytön kannalta vakavasti otettavia, Korkeila sanoo.        

Lähde: Aurora

Lue lisää Masennusinfosta

Pelitutkimus on hyvin monitieteistä, sillä peliteollisuudessa yhdistyvät muun muassa kulttuuriset ja taiteelliset sisällöt, teknologiat ja kaupallinen toiminta. Up Your Game -verkostossa on mukana tutkijoita kaikista Turun yliopiston tiedekunnista sekä lisäksi Åbo Akademista ja Turun ammattikorkeakoulusta.

Up Your Game -verkoston tutkimustoiminta käynnistyy terveyspelitutkimuksella. Verkosto hakee parhaillaan rahoitusta hankkeelle, jossa tutkitaan viihdepelien käyttöä masennuksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.

Lue lisää Turun yliopiston pelitutkimuksesta

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.