5- ja 7-vuotiailla tyttärilläni on lähisukulaisia, joita he tapaavat usein ja jotka haluavat tarjota heille hyvää: makeisia ja jäätelöä. En ole itsekään absolutisti makean suhteen, ja lapset saavat kotonamme jossain määrin keksiä ja jäätelöä. Makeisia en harrasta. Olen yrittänyt puhua asiasta herkkujen tarjoajille, mutta viesti ei tunnu menevän perille. Ruoka-ajoista pidämme aika hyvin kiinni, ja tytöt syövät varsin monipuolisesti. Ylipaino-ongelmia ei ole.

Mikä on ”kohtuullinen määrä” makeaa – karkkeja ja jäätelöä – viikossa? Tiedän, ettei niitä tarvittaisi ollenkaan, mutta on vaikeaa olla poliisina tässä asiassa. Kuinka epäterveellistä jäätelö ylipäätään on? Miltä kuulostaa, että lapset syövät useita tuutteja viikossa, siihen karkit ja keksit päälle. Miten saisin sukulaiset ymmärtämään, että se mitä he tekevät, ei välttämättä ole lapsille hyväksi, vaikka he iloisiksi tulevatkin?

Terveyttä edistävään ruokavalioon voi kuulua myös herkkuja, kunhan niiden määrä pysyy kohtuullisena. Suurin ongelma runsaasta makean syönnistä on hampaille. Myös energiaa tulee helposti liikaa, jolloin painoa on vaikea hallita. Runsas makeiden tuotteiden käyttö myös vähentää ravintorikkaampien ruokien syömistä ja siten köyhdyttää ruokavalion ravintosisältöä.

Pääsääntöisesti makeiden tuotteiden käyttö olisi hyvä rajoittaa yhteen – kahteen päivään viikossa. Toki esim. lomareissulla tästä voi joustaa. Jos annoskoko on hyvin pieni, kuten pari palaa suklaata päiväkahvilla, voi tapa olla päivittäinenkin, kunhan ruokavalio muuten on monipuolinen.

Näkisin, että lastenne kohdalla yksi annos herkkuja – makeisia tai jäätelöä – voisi olla sopiva määrä sukuloidessa. Runsaasta makean syönnistä voi tulla huono olokin, joten siksikin hyvin runsasta päivittäistä käyttöä olisi hyvä välttää.

Kekseistä löytyy nykyään täysjyvävaihtoehtoja, joiden valmistuksessa on käytetty pehmeää rasvaa, joten niitä voisi suosia.

Jäätelön ongelmana ovat sokeri ja kova rasva. Myös kasvirasvajäätelön rasva on kovaa. Jos jäätelöä tulee esim. lomaillessa syötyä päivittäin, kannattaa valita pääsääntöisesti kevyempi vaihtoehto eli korkeintaan 4 % rasvaa sisältävä. Soija-, kaura- ja riisipohjaiset jäätelöt ovat rasvan laadultaan huomattavasti maitopohjaisia parempia, mutta sokeria niissäkin varsin reilusti.


Ursula Schwab
ravitsemusterapian apulaisprofessori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

kuivatut hedelmät, piilosokeri

Kaupan hyllyltä löytyy kuivattuina rusinoita, luumuja, aprikooseja, taateleita, karpaloita, marjasekoituksia jne. Ovatko ne terveellisiä? Voiko niitä syödä suoraan pakkauksesta vai pitääkö pestä vedellä ennen käyttöä? Minkä verran ja kuinka usein kuivattuja hedelmiä ja marjoja kannattaa syödä?

MARJAT ja hedelmät ovat suositeltavia päivittäisessä ruokavaliossa. Suositeltava annosmäärä on 2–3 päivässä. Yksi annos on desilitra marjoja tai keskikokoinen hedelmä, esim. appelsiini tai omena.

Kuivatut marjat ja hedelmät eroavat tuoreista siinä, että niissä on huomattavasti vähemmän vettä. Tämän seurauksena ne ovat tiiviimpää ravintoa kuin tuoreet. Niissä on siis enemmän energiaa ja ravintoaineita kuin vastaavassa määrässä tuoreita.

Ihan näin yksinkertainen ei kuitenkaan tämäkään asia ole.

Joihinkin tuotteisiin lisätään esim. sulfiitteja eli rikkiyhdisteitä, jotka säilyttävät kuivattujen tuotteiden värin miellyttävänä. Esimerkiksi sulfiitteja sisältävät aprikoosit ovat kellertäviä. Mutta jos sulfiitteja ei lisätä, aprikoosit ovat harmahtavia tai rusehtavia.

Osa ihmisistä on herkkiä sulfiiteille, eli heidän on syytä pitää sulfiitteja sisältävien tuotteiden käyttömäärä riittävän pienenä oireiden välttämiseksi.

Joihinkin kuivattuihin marjoihin on lisätty kasviöljyä, josta ei ole haittaa. Ihan pelkästään veden poistamisesta ei siis aina ole kyse.

Marjoja löytyy myös jauheina. Ne ovat käteviä esimerkiksi jogurtin, viilin tai rahkan kanssa, jos tuoreita tai kotimaisia pakastettuja marjoja ei ole saatavilla. Osassa jauheista on mukana koko marja, osassa taas vain osa marjasta, esim. siemenet voivat puuttua.

Käyttösuosituksia tai -rajoituksia ei näiden tuotteiden osalta ole. On kuitenkin hyvä muistaa ravitsemuksen peruspilari eli kohtuus. Mitään yksittäisiä tuotteita ei ole hyvä käyttää suuria määriä ainakaan pitempiä aikoja.

Kuivattuja marjoja ja hedelmiä voi käyttää silloin tällöin esim. makeisten asemasta, mysleissä, leivonnassa, jälkiruoissa. Tuoreita marjoja ja hedelmiä niillä ei pääsääntöisesti kannata korvata jo ruokavalion kokonaisuudenkin kannalta.

 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

kasvisruokavalio

Ostoskärry kannattaa ajatella jättimäiseksi lautaseksi ja kerätä se täyteen vanhan kunnon lautasmallin mukaan.

Kasvispainotteinen ruoka on terveellistä. Siksi puolet ostosten määrästä hedelmä- ja vihannesosasolta. Kasviksiin luetaan vihannekset, juurekset, palkokasvit, marjat ja hedelmät. Niihin ei ole lisätty mitään turhaa, energiamäärät ovat vähäisiä, mutta ravintoaineiden monipuolisuus huikea. 

Viikkotreffit uuden kasviksen kanssa

Tyypillisesti hevi-osaston hulppeasta tarjonnasta suositaan kuitenkin vain viidestä kymmeneen tuttua kasvista. Kurkkua, tomaattia ja omenoita on hankala latoa mukaan riittävästi, joten ravitsemusasiantuntija Jonna Heinonen kannustaa tarttumaan joka viikko johonkin uuteen kasvikseen.

– Laajentamalla käyttämäänsä kasvisrepertuaaria, suositeltu kasvisten määrä, puoli kiloa päivässä, täyttyy helposti. 

Satokauden kasvisten suosiminen on näppärä ja huokea tapa saada vaihtelua makumaailmaan. Kasviksia on hyvä miettiä lisukkeiden sijaan kokonaisuuksina, onhan niissä pontta kokonaiseen ateriaan.

– Esimerkiksi palkokasveja, linssejä, papuja ja herneitä, ei voi niputtaa yhteen selvään kategoriaan, sillä niissä on jo itsessään hiilaria, protskua ja hyviä rasvoja loistosuhteessa.

Täydennä viljalla, kalalla ja lihalla

Hyvän leivän tuoteselosteesta löytyy vähintään 6 g kuitua/100 g, enintään 5 g sokereita/100g, enintään 0,7 suolaa/100 g ja enintään 5 g rasvaa/100 g tai jos rasvaa on 5,1-7 g/100 g, kovaa rasvaa enintään 20 prosenttia rasvasta, luettelee Heinonen.

Lähes kaikista kaupan olevista viljalajeista löytyy terveellisempi, täysjyväinen versio. Terveellisempään voi totutella pikkuhiljaa.

– Aluksi voi keittää pastan, jossa on 1/3 täysjyväviljaa, 2/3 tavallista ja lisätä täysjyväviljan määrää tottuessaan tymäkämpään makuun, Heinonen vinkkaa.

Prosessoimattomat raaka-aineet ovat hyviä valintoja kasvisvuoren kylkeen: kalaa kahdesti viikossa, siipikarjaa, kanamunia ja punaista lihaa, ripaus siemeniä ja pähkinöitä.

Asiantuntija: Valmistuva laillistettu ravitsemusterapeutti Jonna Heinonen, MakiaMental Oy.

Tutkittua tietoa ravitsemuksesta löydät THL:n sivuilta.

Lue lisää oikeasti terveelisestä ruoasta Hyvä terveys 11/2017. Tilaajana voi lukea lehden ilmaiseksi digilehdet.fi-palvelusta.