Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Ruokakirjailija Mari Moilanen nauttii ruokalahjojen antamisesta. Tässä kaksi vinkkiä syksyisten kaveritapaamisten iloksi. Mallaspatongit iltaan, suklainen granola vaikka brunssille.

Mari Moilanen kertoo syyskuun Hyvän terveyden (11/2016) Hyvää tekevät -palstalla ruokalahjavinkkinsä. Tässä ohjeet kahden vinkin valmistukseen.

Mallaspatongit

Taikinasta valmistuu 2 patonkia.

Mallasiirappi:

2 1/2 dl vettä

2 dl ruokosokeria

1/2 dl kaljamaltaita

Patongit:

1 1/2 dl tummaa olutta, esim. porteria

3 dl vettä

1 ps kuivahiivaa

1 rkl mallassiirappia

1 tl suolaa

10 1/2 dl spelttijauhoja

1 rkl kaljamaltaita

1/4 dl kylmäpuristettua rypsiöljyä

Valmista ensin mallassiirappi. Mittaa kattilaan vesi, ruokosokeri sekä kaljamaltaat. Anna kiehua reippaasti 5 minuuttia, siivilöi ja jäähdytä. Säilytä siirappia puhtaassa lasipurkissa.

Lämmitä olut sekä vesi hieman kädenlämpöä kuumemmaksi. Lisää hiiva ja mallassiirappi. Anna seoksen kuplia noin viiden minuutin ajan. Lisää suola.

Sekoita jauhoihin maltaat. Vaivaa jauhot erissä taikinaan. Lisää lopuksi rypsiöljy. Kohota taikina kaksinkertaiseksi.

Leivo taikinasta kaksi patonkia ja nostata niitä patonkipellillä liinan alla 10-15 minuuttia. Voitele patonkien pinta vedellä ja paista ensin 225 asteessa 15 minuuttia, laske lämpö 200 asteesee ja paista vielä 10 minuuttia.

 

After eight -granola

Tällä ohjeella granolaa valmistuu noin litra.

1 dl kaurahiutaleita

1 rkl kanelia

1 rkl kardemummaa

ripaus ruususuolaa

1 1/2 dl kookosöljyä

1 dl vaahterasiirappia

1 vaniljatanko

Lisäksi:

150 g suklaarouhetta

3-4 tl piparminttuöljyä

kaakaonibsejä

Sekoita kaurahiutaleet, kaneli, kardemumma ja ripaus suolaa kulhossa. Sulata kookosöljy. Sekoita kookosöljyyn vaahterasiirappi ja yhden vaniljatangon siemenet. Sekoita neste kaurahiutaleseokseen.

Levitä seos tasaisesti uunipellille ja rapeuta seosta 20 minuuttia 200-asteisessa uunissa. Sekoita granolaa muutaman kerran paahtumisen aikana.

Kun granola on valmis, ota se uunista ja sekoita kuuman seoksen joukkoon 100 grammaa rouhittua suklaata sekä piparminttuöljy. Sekoita niin, että suklaa sulaa granolaan.

Lisää lopuksi jäähtyneeseen granolaan kaakaonibsit ja loppu suklaarouhe.

 

Katso Mari Moilasen muut ruokalahjavinkit:  Hyvä terveys 11 / 2016.

siemenet

Siemenet ovat ravintorikkaita hyviksiä, mutta niiden sisältämien raskasmetallien vuoksi niitä on syötävä kohtuudella.

Siemenet ovat hyviä kuidun ja tyydyttymättömän rasvan lähteitä. Niissä on kivennäis- ja hivenaineita sekä proteiinia, monissa myös E-vitamiinia. Energiapitoisuuden ja siementen sisältämien raskasmetallien vuoksi Eviran tuore päiväsuositus aikuiselle on korkeintaan 15 grammaa eli kaksi pientä ruokalusikallista, lapsille 6–8 grammaa. Raskaana oleville ja imettäville siemeniä ei suositella, lukuun ottamatta leivissä olevia. Siemeniä on hyvä syödä vaihdellen, sillä eri kasvien siemenet keräävät eri raskasmetalleja. Suosituksia noudattamalla siemeniä voi kuitenkin syödä turvallisin mielin.

HAMPUNSIEMEN
+ Sisältää reilusti omega-3-rasvahappoja, kuitua ja proteiinia sekä paljon alfalinoleenihappoa ja magnesiumia.
– Kerää erityisesti nikkeliä.


AURINGONKUKANSIEMEN
+ Sisältää puolet pehmeää rasvaa, runsaasti E-vitamiinia sekä elimistölle tärkeää kaliumia ja linolihappoa.
– Kerää nikkeliä ja kadmiumia.


CHIANSIEMEN
+ Sisältää runsaasti kuitua, omega-3-rasvahappoja ja rautaa. Ehkäisee hyvin ummetusta.
– Kerää alumiinia. Sisältää vain vähän E-vitamiinia.


PELLAVANSIEMEN
+ Sisältää runsaasti kuitua, omega-3-rasvahappoja ja alfalinoleenihappoa. Ehkäisee ummetusta.
– Kerää kadmiumia. Sisältää vain vähän E-vitamiinia.


KURPITSANSIEMEN
+ Sisältää hyvää rasvaa, proteiinia, kuitua sekä runsaasti rautaa, seleeniä ja magnesiumia.
– Kerää nikkeliä.


SEESAMINSIEMEN
+ Sisältää paljon pehmeää rasvaa ja seleeniä. Kuorimattomissa siemenissä on runsaasti kalsiumia.
– Ei sisällä E-vitamiinia.


LISÄTIETOA SIEMENISTÄ: https://www.evira.fi/yhteiset/vierasaineet/tietoa-vierasaineista/raskasm...

 

Syödessäni tomaattia ja paprikaa suutani alkaa kihelmöidä, mutta se menee ohi tunnissa. Voinko syödä näitä tästä huolimatta? Allergiaa ei ole testattu, eikä muista ruoista tule oireita.

Ruoka-allergia saattaa aiheuttaa kuvailtuja oireita, mutta taustalla voi olla muukin reaktio. Käytännössä tällä ei ole merkitystä, kun oireet eivät ole hankalampia. Ruoka-allergian hoidon keskeinen periaate on, että oireita aiheuttavia ruokia käytetään oireiden sallimissa rajoissa. Hyvin herkät tai voimakkaasti oireilevat joutuvat välttämään oireita aiheuttavaa ruoka-ainetta tarkasti. Suurin osa ruoka-allergioista on onneksi kuitenkin lievempiä, jolloin allergikko voi käyttää ruoka-aineita rajoitetusti kiinnittämällä huomiota käyttötiheyteen ja kerralla nautittavaan määrään. Myös ruoka-aineen käsittely, esim. kasvisten keittäminen, voi tehdä ruoka-aineesta sopivan. Turha välttäminen voi kaventaa ruokavaliota entisestään, joten siihen ei tulisi mennä.

Olipa kysyjän kohdalla siis kyse allergiasta tai ei, nykyistä käytäntöä kannattaa jatkaa eli käyttää tomaattia ja paprikaa edelleen.

 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.