Olen keski-ikäinen normaalipainoinen nainen. Kolesteroliarvoni oli vuosi sitten 6,5, puoli vuotta sitten 6,1 ja nyt taas 6,5. Olen tosissani yrittänyt tervehdyttää vereni rasva-arvoja: olen liikkunut paljon, siirtynyt vähärasvaisen ruokaan ja syönyt paljon vihanneksia. Suvussani on jonkin verran sepelvaltimotautia, mutta molemmat vanhempani elivät yli 80-vuotiaiksi.

Dosentti Ursula Schwab Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemuksen laitoksesta korostaa, että ruoassa rasva on kahdessa eri muodossa. Kova rasva eli paljon tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävä eläinperäinen rasva on kolesterolille haitallista. Toisaalta pehmeä rasva eli kasvikunnan öljyt, joissa on paljon tyydyttymättömiä rasvahappoja, on veren kolesterolin kannalta edullista.

Usein näkee tilanteita, joissa rasvaa vältellessä vähennetäänkin lähes kokonaan hyvät pehmeät rasvat. Vaikka rasvan määrä näin on vähentynyt, pehmeiden rasvojen vähyyden vuoksi muutos ei ole ollut kolesterolin kannalta hyödyllinen. Tehokasta on nimenomaan vähentää kovaa rasvaa. Se on siis pääasiassa eläinperäistä ja tuoteselosteissa sen löytää kohdasta ”tyydyttyneet rasvahapot". Usein on hyödyllistä samalla lisätä pehmeän rasvan osuutta eli kovaa rasvaa korvataan pehmeällä. Pehmeä rasva merkitään tuoteselosteisiin nimellä ”tyydyttymättömät rasvahapot”. Kysyjän on siis syytä tarkistaa, millaista rasvaa hän on vähentänyt ruokavaliostaan. Jos pehmeän rasvan määrä on selvästi pudonnut, sen lisääminen voi laskea kolesteroliarvoa.

Vielä yksi asia ovat ravinnon kuidut, jotka myös vaikuttavat kolesteroliin edullisesti. Sen vuoksi on syytä vielä tarkistaa, onko ruoassa kokojyväviljasta tehtyjä tuotteita ja kasviksia, joista kuituja saa.

Kysyjän tilanne kuitenkin kuvastaa sitä, miten erilaisia me ihmiset olemme myös kolesteroliarvon suhteen. Joillakin on sellaiset perintötekijät, että kolesteroliarvo on matala huolimatta epäterveellisestä ruoasta. Toisilla arvo on koholla, vaikka kuinka noudattaa vähärasvaista ruokavaliota. Kysyjä kuulunee tähän jälkimmäiseen ryhmään.

Kolesterolitaso on yleensä aika vakaa. En osaa sanoa, mistä välillä todettu matalampi arvo johtuu: onko syynä laboratorion epätarkkuus vai todellinen muutos? Joka tapauksessa näyttää siltä, että arvo on jatkuvasti tuolla 6,5 tietämillä. On täysin mahdollista, että sitä ei sieltä merkittävästi alemmaksi saa, vaikka kuinka tiukentaisi dieettiä.

Mitä tällaisessa tapauksessa pitäisi tehdä? Ensin on syytä tarkastella, millainen kokonaisriski on sairastua verisuonitautiin. Kokonaisriski tarkoittaa sepelvaltimotaudin riskiä tulevina vuosina, mihin vaikuttavat muutkin asiat kuin veren kolesteroli. Näitä muita ovat monelle tutut kohonnut verenpaine, tupakointi ja aikuistyypin (tyypin 2) diabetes. Vielä riskiin vaikuttavat ylipaino, perinnöllinen alttius ja luonnollisesti ikä: mitä enemmän vuosia, sitä enemmän sydäntauteja.

Kysyjä lienee iältään jossain viidenkympin tienoissa, ilmeisesti terve ja verenpaine kohdallaan. Perinnöllistä taipumusta sepelvaltimotautiin tuskin liiemmin on, kun vanhemmat ovat eläneet vanhoiksi. Kolesteroli on ilmeisesti kysyjän ainoa merkittävä verisuonitautien riskitekijä.

Riskitaulukon mukaan 50-vuotiaan naisen, jonka kolesteroli on 6,5 mmol/l mutta jolla ei ole muita riskitekijöitä, mahdollisuus sairastua sepelvaltimotautiin seuraavan kymmenen vuoden aikana on 5–10 prosenttia. Tällainen riski luokitellaan melko pieneksi. Kolesterolin alentaminen tasolle 4 mmol/l vähentäisi riskiä alle 5 prosentin, jollainen riski luokitellaan pieneksi.

Tulisiko kysyjän käyttää kolesterolia alentavia statiinilääkkeitä? Tähän ei lääketiede voi antaa selvää vastausta, vaan ratkaisuun vaikuttaa kysyjän oma mielipide. Lääkkeen käyttö vähentäisi riskiä, mutta se on muutenkin melko pieni. Toisaalta lääkkeellä vähentynyt riski ei merkitse, että on täysin suojassa sairaudelta.

Pertti Mustajoki
professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Miksi kolesteroli ei laske?

Miksi kolesteroli ei laske Etkö tiedä että kolesteroli on ihmisen monille toiminnoille erittäin tärkeää "tavaraa" vaikka vanhakantainen mielipide onkin päinvastainen, nythän se onneksi on jo melkein pannaan julistettua tietoa eräin poikkeuksin. Varsinkin vanhemmilla ihmisillä ei kolesterolin korkeudesta yleensä ole haittaa,päonvastoin korkeankolesterolin sanotaan pidentävän ikää kuin taas liian matala korreloi päinvastoin eli lyhentää jäljellä olevaa elämää.
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Magnesium on keskeinen tekijä sadoissa aineenvaihdunnan tapahtumissa. Puutostilasta kärsivät vain harvat, sillä magnesiumia saa vaikka mistä.

Hivenaine magnesiumin tärkeyttä ei pidä väheksyä. Se osallistuu solujen perusaineenvaihdunnan säätelyyn, aivojen välittäjäaineiden toimintaan, perintötekijöiden rakentumiseen sekä hermojen ja lihasten yhteispelin sujumiseen.

Magnesiumin saantisuositus on miehillä 350 milligrammaa ja naisilla 280 mg päivässä. Puutostila on harvinainen ja johtuu yleensä runsaasta virtsanerityksestä, joka voi liittyä munuaissairauteen, diabetekseen, pitkäaikaiseen nesteenpoistolääkkeiden käyttöön tai alkoholismiin. Ajan kanssa lieväkin puutos voi kuitenkin johtaa ongelmiin. Oireita ovat väsymys, oksentelu, vapina ja lihasten nykiminen.

Magnesiumlisien tehoa suonenvedon estämiseen ei ole todistettu pätevillä tutkimuksilla, mutta niitä voi hyvin käyttää, jos ne tuntuvat auttavan.

Asiantuntija: sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

 

NÄISTÄ SAAT MAGNESIUMIA

Vehnälese 822 mg/100 g

Siemenet 447 mg

Pähkinät 208 mg

Tumma suklaa 130 mg

Banaani 31 mg

Tyrnimarja 30 mg

Kala 30 mg

Kaurapuuro 30 mg

Avokado 29 mg

Jauheliha 25 mg

Vadelma 25 mg

Lähde: Fineli.fi

Kuva Shutterstock

Pitääkö superfoodeista pitää taukoa? Käytän macaa, spirulinaa ja chiaa. Voiko superfoodeja ja kanelia käyttää, jos maksa -arvot ovat kohonneet?

Maca eli andienkrassi eli perun ginseng (Lepidium meyenii) on Andeilta peräisin oleva juurikasvi, jota on käytetty jo inkakulttuurissa. Suomessa sitä käytetään kuivattuna, jauhettuna juurena. Juuri sisältää aminohappoja, hiilihydraatteja, hieman rasvaa ja kivennäisistä mm. kalsiumia, kaliumia ja jodia. Macan väitetään lisäävän vireyttä, seksuaalista halua, hedelmällisyyttä ja helpottavan vaihdevuosioireita. Vaikutuksista ei ole tieteellistä näyttöä.

Haittoja ei ole systemaattisesti tutkittu, mutta ei ole toisaalta tietoa siitäkään, että maca aiheuttaisi maksahaittoja.

Spirulina on siniviherlevää, jota käytetään kuivattuna jauheena ja kapseleina. Se sisältää proteiinia, hiilihydraattia, rasvoja, vitamiineja ja mineraaleja. Käyttömäärien pitäisi kuitenkin olla runsaita, jotta spirulinan sisältämillä ravintoaineilla olisi merkitystä ruokavaliossa. Spirulinan on väitetty auttavan mm. pitkittyneeseen väsymykseen, rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin ja tehostavan vastustuskykyä, mutta tieteellistä näyttöä näistä vaikutuksista ei ole. On julkaistu potilastapaus, jossa spirulinan epäiltiin aiheuttaneen maksavaurion. Siniviherlevien sisältämiä myrkkyjä voi olla mukana myös spirulinatuotteissa. Muina haittoina voi esiintyä suolisto-oireita, kuten vatsan turvotusta, ripulia ja ilmavaivoja. Jos maksa-arvot ovat koholla, spirulinavalmiste pitää lopettaa ja kääntyä lääkärin puoleen. Maksa-arvot on tarkistettava muutaman viikon kuluttua valmisteen lopettamisesta. Jos maksa-arvot korjaantuvat spirulinan käytön loputtua, maksahaitta saattaa olla spirulinan aiheuttama. Muut syyt maksa-arvojen koholla oloon on tietysti myös selvitettävä.

Chia (Salvia hispanica L.) on mintulle sukua oleva viljelykasvi, jonka siemeniä ja niistä puristettua öljyä käytetään ravintona. Chia on nyt suosittua FODMAP-ruokavaliossa, koska sen ajatellaan tasapainottavan vatsan toimintaa. Ravintosisältö on tyypillinen siemenille, eli chia sisältää kuitua, pehmeää rasvaa ja proteiineja. Tutkimustietoa chian terveysvaikutuksista tai haitoista on rajallisesti, eikä sen mahdollisista maksavaikutuksista ole mitään tietoa.

Lue lisää FODMAP-ruokavaliosta

Jauhettu kanelipuun kuori, mausteena käytetty kaneli, on tavanomaisina määrinä turvallista. Tavallisemman eli kassiakanelin runsasta käyttöä on syytä välttää sen sisältämän haitallisen kumariinin vuoksi. Ceyloninkanelissa kumariinipitoisuus on huomattavasti pienempi. Kaneliöljy ja kanelipuun kuoriuutteet sisältävät kanelijauheeseen verrattuna moninkertaisia määriä kasvin ainesosia, ja ne ovatkin aiheuttaneet haittavaikutuksia. Paikallisesti käytettynä kaneliöljy voi aiheuttaa allergisia reaktioita ja ihottumaa. Suun kautta nautittu kaneliöljy voi suurina annoksina lamata keskushermostoa.

Kaneliöljyä ja kaneliuutteita on vältettävä, jos sairastaa maksasairautta, koska kanelin sisältämä kinnamaldehydi on maksalle haitallista. Mausteena kanelia voi silti käyttää ruoassa.

Kasveista valmistettuja ravintolisiä olisi parasta käyttää vain kuuriluonteisesti, koska niiden pitkäaikaiskäytön turvallisuutta ei ole yleensä varmistettu.

Mainituista "superfoodeista" ainakin spirulina ja kaneliuutteet voivat aiheuttaa maksavaurion, joten ne on jätettävä kokonaan pois käytöstä, jos maksa-arvot ovat koholla.
 

Eeva Sofia Leinonen
sisätautien erikoislääkäri

 

 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

 

 

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Spiruliinan syöjä

Voiko superfoodeista olla harmia?

Vierailija kirjoitti: Astronautit syö spiruliinaa eikä heillä ole maksavaurioita. Spiruliina on kasvatettua levää eli ruokaa. Liika hiilari rasvoittaa maksa ja siten saa rasvamaksan. Artikkelissa ei sanota että Spiruliina AIHEUTTAA maksavaurion vaan että VOI aiheuttaa maksavaurion, aivan kuten liika hiilarikin VOI. Kiinalaiset ovat kovia riisinsyöjiä, onko heillä kaikilla rasvamaksa?
Lue kommentti