Omenareseptikilpailumme voittoisat reseptit sopivat juhlapöytään.

OMENA-VUOHENJUUSTOSALAATTI
4 annosta • Yksi annos 495 kcal

1 nippu rucolaa
1 nippu jääsalaattia
4 omenaa
½ sitruunan mehu
2 avokadoa
2 verigreippiä
4 kiekkoa vuohenjuustoa
½ dl (täysjyvä)vehnäjauhoja
2 rkl voita(/margariinia)
2 rkl rypsiöljyä

PÄÄLLE
4 rkl hunajaa

PUOLUKKAVINAIGRETTE
2 rkl sokeria
2 dl puolukoita
yhden rosmariinin oksan lehdet
½ dl oliiviöljyä
1 tl Dijon-sinappia
2 rkl punaviinietikkaa

1. Valmista ensin puolukkavinaigrette: Keitä kattilassa sokeria, puolukoita ja hienonnettuja rosmariininlehtiä muutama minuutti. Anna jäähtyä. Kaada pieneen lasipurkkiin öljyn, sinapin ja etikan kanssa. Sekoita voimakkaasti.

2. Revi salaatit lautasille. Kuori ja siivuta omenat ja avokadot päälle, sivele sitruunamehulla tummumisen estämiseksi. Fileoi greipin hedelmäliha kalvottomiksi viipaleiksi joukkoon.

3. Pyörittele vuohenjuustokiekot jauhoissa. Kuumenna rasvat paistinpannulla ja paista juustokiekot nopeasti kauniin kullankeltaisiksi. Nosta salaatin päälle ja valuta hunajaa pinnalle. Pirskota puolukkavinagrettea päälle.


OMENA-KARDEMUMMAJÄÄDYKE
8 annosta • Yksi annos 180 kcal

1 prk (250 ml) Flora Vanillaa
250 g maitorahkaa
2 tl vaniljasokeria
2 dl omenahilloa
1 dl pieniä omenakuutioita
2 rkl sitruunamehua
½ tl kardemummaa
1 kananmuna
3 rkl sokeria tai hunajaa

KANELIOMENAT
2 kotimaista omenaa kuutioina
2 rkl sitruunamehua
1 tl kanelia
2 tl sokeria

1. Vaahdota Flora Vanillla kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää joukkoon rahka, vaniljasokeri ja omenahillo.

2. Kypsennä omenakuutioita halutessasi hetki mikrossa. Lisää joukkoon yhdessä sitruunamehun ja kardemumman kanssa.

3. Erottele valkuainen ja keltuainen. Vaahdota molemmat erikseen vaahdoksi, kääntele seokseen. Mausta sokerilla tai hunajalla. Kaada jäädykemassa (silikoniseen) kakku- tai jäädykevuokaan, peitä foliolla ja pakasta yön yli.

4. Valmista kaneliomenat: Laita omenakuutiot ja sitruunamehu mikron kestävään astiaan. Ripottele päälle kanelia ja sekoita, Kypsennä mikrossa, kunnes omenakuutiot ovat pehmenneet. Lisää sokeria. Kumoa jäädyke tarjoilulautaselle ja koristele hieman lämpimillä kaneliomenoilla ja esimerkiksi kermavaahdolla ja tuoreilla yrteillä.

OMENA-APPELSIINIPIIRAKKA
10 palaa • Yksi pala 285 kcal

¼ dl tuorepuristettua appelsiinimehua
¾ dl rypsiöljyä
½ prk (100 g) appelsiinituorejuustoa
1 rkl sokeria
1 dl kauraleseitä
2 dl täysjyvävehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
pieni ripaus suolaa

TÄYTE
300 g omenalohkoja
2 dl kaurahiutaleita
pieni ripaus suolaa
1 dl fariinisokeria
¼ dl tuorepuristettua appelsiinimehua
¾ dl rypsiöljyä

1. Sekoita appelsiinimehu, öljy, tuorejuusto ja sokeri keskenään. Sekoita kuivat ainekset keskenään ja sekoita tuorejuustoseoksen joukkoon.

2. Painele taikina halkaisijaltaan 24 cm:n piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Asettele omenalohkot limittäin reunasta alkaen taikinan päälle.

3. Sekoita kaurahiutaleet, suola ja fariinisokeri keskenään. Sekoita keskenään myös mehu ja öljy, lisää hiutale-sokeriseoksen joukkoon. Sekoita hyvin ja ripottele muruseos omenoiden päälle. Paista 200 asteessa, uunin alaosassa 30–35 minuuttia. Tarjoa (vaahdotetun) vaniljakastikkeen tai vaniljajäätelön kera.

omenareseptikilpailu

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Suu kaipaa makeaa, mutta onko se viisaampaa nauttia vanhana kunnon sokerina vai uusina makeutusaineina?

Jokainen on varmasti törmännyt kaupan hyllyllä herkulliselta näyttävään tuotteeseen, jonka kyljessä komeilee teksti “sokeriton”.  Millä nämä tuotteet makeutetaan ja onko makeutusaineiden käytöllä samanlaisia terveyshaittoja kuin sokerilla? Kokosimme keskeisiä faktoja makeutusaineiden ja sokerin eroista.

Millä aineilla sokeri korvataan “sokerittomissa” tuotteissa?

Yleisimpiä elintarvikkeissa käytettyjä keinotekoisia makeutusaineita ovat aspartaami, asesulfaami-K, sakariini ja syklamaatti. Lisäksi makeuttamiseen käytetään luonnollisia sokerialkoholeja, kuten ksylitolia.

Sisältävätkö makeutusaineet vähemmän kaloreita kuin sokeri?

Useat makeutusaineet sisältävät hyvin vähän, jos lainkaan kaloreita. Kalorimäärä pysyy alhaisena myös siksi, että makeutusainetta tarvitaan usein pienempi määrä saman makeuden saavuttamiseksi. Esimerkiksi aspartaami on 200 kertaa makeampaa kuin sokeri, jolloin sen käyttömäärä voidaan pitää hyvin pienenä.

Kumpi on parempi hampaille, sokeri vai makeutusaineet?

Sokeri aiheuttaa happohyökkäyksen ja aiheuttaa näin reikiintymistä. Useimmilla makeutusaineilla ei ole tällaista vaikutusta. Hampaille harmittomia ovat esimerkiksi aspartaami ja asesulfaami K. Makeutuksessa käytetyistä sokerialkoholeista ksylitoli jopa edistää hampaiden terveyttä, sillä se estää reikiintymistä. Sen makeutus teho on yhtä suuri kuin sokerin ja sitä käytetäänkin usein purukumien ja pastillien makeuttamiseen.

 

Onko makeutusaineiden käyttö turvallista?

Makeutusaineiden kaikkia pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta nykytietämyksen valossa niiden kohtuullinen käyttö on turvallista. Makeutusaineiden runsaalla käytöllä on kuitenkin todettu olevan samoja terveyshaittoja kuin sokerilla. Niiden säännöllinen runsas käyttö kasvattaa riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin, sekä aikuisiän diabetekseen.

Kaikille makeutusaineille ei ole asetettu päivittäistä saantisuositusta, mutta esimerkiksi aspartaamin enimmäissuositus vuorokaudessa on 40 mg painokiloa kohti. Esimerkiksi 70-kiloisella henkilöllä määrä täyttyy neljästä litrasta virvoitusjuomia.

 

Kirjoittaja opiskelevat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa terveystieteiden kandidaatti- ja maisteriohjelmassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Terveystieteet, liikuntatieteellinen tiedekunta

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Minulla on helikobakteerin aiheuttama mahakatarri. Bakteeri on häädetty, mutta oireet eivät tunnu hävinneen. Tarvitsisin luotettavia ruokaohjeita sekä listan tuotteista: mitä saa syödä ja mitä ei. Netistä kun etsii, niin yhdessä sanotaan yhtä ja toisessa toista.

Mikäli oireet jatkuvat hoidon päättymisen jälkeen, on syytä hakeutua lääkärin arvioitavaksi, sillä sairaus voi uusia ja tällöin tarvitaan uusi hoito.

Lääkärin vastaanottoa odotellessa voi kokeilla seuraavia: alkoholijuomien, kahvin sekä rasvaisten, käristettyjen ja mausteisten ruokien välttäminen sekä useimpien hedelmä- ja marjamehujen välttäminen niiden happamuuden vuoksi.

Ruokarytmin säännöllisyys helpottaa useimpia vatsavaivoja eli valveillaoloaikana on hyvä nauttia ruokaa ja juomaa noin kolmen tunnin välein. Annoskokojen kohtuullisuuteen on hyvä kiinnittää huomiota. Kysymyksestä ei käy ilmi, tupakoiko kysyjä. Tupakoinnin lopettaminen usein helpottaa oireita.
 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.