Kuvat
Shutterstock

Jos syöt monipuolisesti eikä jaksamisessasi ole ongelmia, ei purkkiarsenaalista ole hyötyä. Väsymys on kuitenkin aina hyvä syy tarkistaa raudan, folaatin ja D-vitamiinin saanti.

Ovatko rautavarastot täynnä?

Joka neljännellä suomalaisella arvioidaan olevan raudan puutosta. Yleisintä se on naisilla, etenkin, jos kuukautiset ovat runsaat.

Raudanpuute tuntuu usein heikotuksena ja väsymyksenä.

– Veren ferritiini kuvaa varastorautaa. Koska ferritiini reagoi viiveellä, arvon lasku voi olla jo uhka anemiasta, dosentti Jaakko Mursu sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Yleisimmin verestä mitataan hemoglobiinia, jonka alhainen pitoisuus kuvastaa raudanpuutosta. Alhainen hemoglobiini kuvastaa siis anemiaa, alhainen varastoraudan eli ferritiinin pitoisuus uhkaavaa anemiaa. Siksi voi olla hyvä syödä rautakuuri jo ferritiiniarvon ollessa matala, vaikka olo onkin hyvä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kertaalleen havaittu alhainen hemoglobiini tuppaa uusiutumaan rautakuurin jälkeen. Jos anemia on toistunut, sen ehkäisyyn voi olla hyvä syödä rautakuuri 1–2 kertaa vuodessa.

Anemian syy olisi aina hyvä selvittää.


Kenelle lisää folaattia?

Riittävän folaatin saanti näyttäisi olevan suomalaisten toinen heikko kohta. Fin-Ravinto -tutkimuksessa havaittiin folaatin saannin ravinnosta olevan kaikilla melko vähäistä. Epäselvää on vielä se, aiheuttaako matala folaattiarvo suoria terveysongelmia.

– Riittävän folaatin saannin vuoksi lähes kaikkien olisi syytä nostaa lautaselta löytyvien lehtivihreiden määrää. Hyviä folaatin lähteitä ovat esimerkiksi pinaatti, kaali, pavut ja herneet.

Folaatin puutos näkyy verenkuvassa, mutta olossa se on hankala havaita. Jos anemia ja punasolujen tilavuus (MCVarvo) on normaalia suurempi, viittaa se folaatin puutokseen. Sairaus todetaan mittaamalla foolihappopitoisuus verinäytteestä.

– Jos jaksaminen on hyvää ja jokaiselta aterialta löytyy vihreää, ei ole syytä napsia foolihappoa purkista.

Foolihappoa, 400 mg/vrk, suositellaan yleisesti vain raskautta suunniteleville ja ensimmäisellä kolmanneksella raskaana oleville. Se näyttäisi vähentävän riskiä sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriölle.


Tarvitaanko D-vitamiinilisä?

Vaikka D-vitamiinia saisi riittävästi ruoasta, pitoisuus elimistössä voi silti olla matala. Syytä ei oikeastaan tiedetä, sillä pitoisuus ja vaste esimerkiksi ravintolisään ovat aika yksilöllisiä. Siksi D-vitaminilisää,

10–20 mikrogramma / vrk, suositellaan erityisesti pimeänä kautena.

Erityisesti maitotuotteiden, kalan ja margariinin puuttuessa ruokavaliosta on syytä käydä säännöllisesti D-vitaminipurkilla. Samoin, jos verestä mitatut alhaiset D-vitamiinipitoisuudet niin vihjaavat.

Suuretkaan D-vitamiinilisäannokset eivät silti ole mullistava ihmelääke.


VERIKOKEESEEN

ei kannata uskoa sokeasti, sillä yksittäisillä mittauksilla ei saada luotettavaa tietoa. Esimerkiksi Dvitamiinin pitoisuuden mittaus on melko tarkka, mutta monen muun yhdisteen kohdalla matala pitoisuus verenkuvassa ei ehkä kerro koko totuutta. Yhdistettä voi olla varastoitunut myös kudoksiin.

Jos olo on hyvä ja ruokavalio kunnossa, D-vitamiini on ehkä ainut, jota tarvitset lisää purkista.

Asiantuntija: Jaakko Mursu, dosentti, ravitsemusepidemiologi, Biolääketieteen yksikkö, Itä-Suomen yliopisto.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla