Kevyen jätskin voi löytää sorbettien tai maitojäätelöiden joukosta. Paksut suklaakuoret kasaavat kaloreita moniin tuotteisiin.

Suomalaiset rakastavat jäätelöä – syömme eniten jäätelöä Euroopassa henkeä kohden. Silloin tällöin jäätelöllä herkutteleva voi surutta pitää nautintonsa.

Jos kauppareissullaan poikkeaa aina jäätelöaltaan kautta, kannattaa muistaa seuraava: Jätski ei ole raikkaudestaan huolimatta kevyintä syötävää, siinä on yleensä noin kymmenesosa rasvaa. Jäätelön rasvahapotkaan eivät ole parhaita mahdollisia vaan enimmäkseen kolesteroliarvoa nostavaa kovaa rasvaa.

Lisäksi jäätelössä on mukana myös transrasvahappoja, jotka tulevat joko kerman tai kovetettujen kasvirasvojen mukana. Transrasvahappo on kovista rasvoista haitallisinta, sillä se paitsi lisää pahaa kolesterolia, myös vähentää hyvää kolesterolia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kuorrutuksesta kaloreita

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lapsiakaan ei kannata totuttaa jätskin jokapäiväiseen syöntiin edes kesällä, sillä varsinkin kuorrutetut jättijädet ovat kaloripommeja. Energiapitoisimmat jäätelöt sisältävät usein paksusti suklaata, pähkinöitä, manteleita tai toffeeta, ja tällaisen kuorrutetun herkun rasvaprosentti voi nousta liki 40:een.

Myös suklaapatukoiden nimillä kulkevat jäätelöpatukat ovat pienestä koostaan huolimatta energiapitoisia. Irtojäätelötiskilläkin kannattaa välttää rouheita, kastikkeita ja kuorrutteita.

Vaihtoehtoja kermalle

Painoaan tarkkailevalle paras valinta kesäpäivän viilentäjäksi on sorbetti, jäädyke tai smoothie. Näissä tuotteissa on yleensä mukana jäädytettyä mehua tai hedelmää, joka keventää koostumusta. Mehujäissä ei juuri ole rasvaa. Niihinkin kertyy silti energiaa annosta kohden, sillä mehujää on jäätelöä tiiviimpää ja sokeri tuo siihen kaloreita.

Jäätelön etuna mehujäähän verrattuna on se, että jätski on vähemmän hapanta ja siksi ystävällisempää hampaille. Jäätelössä on myös hyödyllistä kalsiumia. Pienet perinteiset jätskipuikot ovatkin kohtuullisia jälkkäriherkkuja.

Kasvirasvajädessäkin kovaa rasvaa

Kermajäätelöt on valmistettu kermasta, ja niissä on 10–12 prosenttia rasvaa. Rasva on maitorasvaa, josta kaksi kolmannesta on kovaa eli sydämelle haitallista. Maitojäätelö on kevyempää, siinä on vain viisi prosenttia rasvaa. Maitojäätelöitä on kuitenkin markkinoilla niukasti, lähinnä niitä löytää diabeetikoille suunnattujen tuotteiden joukosta.

Kasvirasvajäätelö on tehty vähärasvaisesta maidosta. Siinä on jonkin verran vähemmän rasvaa kuin kermajäätelössä, mutta rasvan laatu ei ole parempi: kasvirasvajäätelö sisältää kovetettua kasvirasvaa ja transrasvahappoja. Onkin lähinnä makukysymys, kumpaa jätskiä valitsee. Toisia voi miellyttää kasvirasvajäätelössä se, että herkku sulaa nopeammin ja on pehmeämpää leikata. Kasvirasvajäätelöt ovat myös hieman halvempia.

Tofujätski sopii maidottomalle

Soijapohjaiset tofujäätelöt ovat hyviä tuotteita niille, jotka eivät voi tai halua syödä maitoa. Ne sopivat myös kolesterolia alentavaan ruokavalioon rasvan laadun puolesta, sillä soijan rasva on melko pehmeää. Kaloreita ne kuitenkin sisältävät
kermajäätelön veroisesti.

Maidotonta on myös kaurasta tehty jäätelö. Kaurajäätelön rasva on pehmeää, mutta ei kaurajäätelökään ole kevyttä syötävää.

Asiantuntijana dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Ursula Schwab.

Yksi jäätelö sisältää:

  • Vähärasvainen jäätelöpuikko 50 kcal
  • Limonadijääpuikko 90 kcal
  • Iso suklaapuikko 350 kcal
Sisältö jatkuu mainoksen alla