Eroon ummetuksesta

Vatsanseutu tuntuu pinkeältä, alavatsa pömpöttää ja vatsaan voi sattua. Väliaikainen ummetus vaivaa jossain vaiheessa elämää luultavasti jokaista. Hädän ilmaantuessa juostaan toiveikkaana vessaan, mutta hirvittävällä pinnistelyllä saadaan aikaan vain kovia jäniksenpapanoita, jotka ropisevat pytyn pohjalle kuin pienet kivet.

Jos ummetus vain jatkuu, fyysisten oireiden päälle alkaa kertyä psykologisia oireita. On yksinkertaisesti vastenmielistä ajatella, että tuo pömppö on itse asiassa täynnä sitä itseään. Jos päivän syömäsaldo on kolme ateriaa ja päivän ulostesaldo on viisi pientä papanaa, minne kaikki tuo uloste joutuu? Imeytyykö osa siitä elimistöön ja aiheuttaa näppylöitä?

Ovatko papanat niin tiivistä tavaraa, että yhteen papanaan mahtuu kaksi perunaa ja kolmesataa grammaa mureketta? Vai tuleeko jossain kohdassa piste, jonka jälkeen suoleen ei enää mahdu mitään?

– Nämä ovat yleisiä kysymyksiä kaikilla ummetuspotilailla, sanoo ylilääkäri Perttu Arkkila HYKSistä.

Hänen mukaansa huoleen ei kuitenkaan ole aihetta. Suurin osa ummetuksesta on itse aiheutettua ja se voidaan itse korjata, hän sanoo. Jos syy on fysiologinen, ummetukseen on olemassa lukuisia erilaisia hoitokeinoja. Vaikeankin ummetuksen hoito on nykyään helpottunut uusien lääkkeiden ansiosta.

Kyytiä kuiduista

Ummetus voi syntyä hyvin yksinkertaisesti. Ensin syödään ruokaa, jossa on vain vähän kuituja. Kuiduton ruoka kulkee suolessa tavallista verkkaisemmin, jolloin siitä poistuu nestettä. Kun uloste kuivuu, kökkäre kulkee entistä hitaammin, jolloin se kuivuu lisää. Tuloksena on tiivistä papanaa, joka kulkee eteenpäin hyvin hitaasti vain suolen liikkeiden pakottamana. Kun papanoiden taakse pakkautuu lisää ulostetta, senkin kulku hidastuu ja se menettää nestettä.

Tämän kehän ymmärtäminen sisältää myös vastauksen siihen, miten ummetusta voidaan ehkäistä ja hoitaa.

– Ummetuksen hoidon peruskivet ovat kuidut, nesteet ja liikunta, Arkkila sanoo.

Osa kuiduista muuttuu suolessa geelimäiseksi limaksi, joka voitelee suolistokanavaa ja edistää näin ulostemassan kulkua. Sulamattomat kuidut taas imevät nestettä, joka pitää ulosteen koostumuksen sopivan löysänä. Liikunta puolestaan stimuloi suolen liikkeitä, ja liikunnallinen suoli kuljettaa ulostetta pontevammin kuin levossa laiskotteleva.

Arkkilan mukaan suurin osa lääkärinhoitoon tulevista ummetustapauksista johtuu jonkin näiden kolmen peruskiven laiminlyönneistä ja korjautuvat kun niihin kiinnitetään huomiota.

– Lasten ummetus johtuu yleensä siitä, että he eivät juo tarpeeksi, kun taas aikuisilla ongelmana on kuituköyhä ruokavalio.

Ummetus voi kehittyä myös, jos henkilö toistuvasti laiminlyö ulostustarvettaan. Monet oppivat jo lapsena, että jos vähän aikaa pidättelee, kakka nousee takaisin paksusuoleen ja hätä menee ohitse. Toistuvan pidättelyn ansiosta uloste voi ”kuivua” tulpaksi paksusuoleen.

Paksusuoli lakossa

Aikaisemmin ajateltiin, että jos suolessa ei ole ulosteen liikkumista haittaavia rakenteellisia esteitä, ummetuksen syy on aina elintavoissa. Viime vuosina on kuitenkin oivallettu, että ummetus on moni-ilmeisempi sairaus.

– On olemassa potilasryhmä, joilla suoli vaikuttaa muuten täysin normaalilta, mutta sen liikkeet ovat hidastuneet, Perttu Arkkila toteaa.

Suolen aktiivisuutta tutkitaan sairaalassa seuraamalla röntgenpositiivisten merkkiaineiden kulkua suolistossa.
Uloste kulkee suoliston läpi normaalisti kolmessa päivässä. Jos merkkiaineet ovat pääosin paksusuolen alkupäässä 72 tunnin jälkeen, kyse on suolentoiminnan hidastumisesta.

Kaikilla syitä suolen toiminnan hidastumiseen ei tiedetä. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että joillakin potilaista paksusuolen seinämän hermotus on paljon vähäisempää kuin normaaleilla ihmisillä.

– Kun osa hermoista on poissa pelistä, suolen liikkeet vaimenevat ja ulosteen kulkeutuminen hidastuu, Arkkila sanoo.

Tällöin puhutaan slow transit -ummetuksesta. Tästä ummetuksen muodosta kärsivillä suoli voi liikkua vain kerran viikossa.

Miksi paksusuolen hermotus on puutteellista slow transit –ummetuksessa, ei tiedetä. Tämän ummetuksen äärimmäisintä muotoa tavataan etenkin syömishäiriöistä, kuten anorexia nervosasta ja bulimiasta, kärsivillä henkilöillä. Siksi on ajateltu, että jos suoli on pitkiä aika toimettomana, hermosolut eivät saa palautetta ja alkavat kuolla pois.

Arkkilan mukaan slow transit -ummetuksen tunnistaminen on tärkeää hoidon kannalta.

– Slow transit –ummetuksessa kuitujen lisääminen monesti pahentaa ummetusta ja ilmavaivoja.

Mullistavat lääkkeet

Ummetuksen hoitoon on nykyään olemassa laaja valikoima lääkkeitä. Osa kiihdyttää suolen seinämän toimintaa, osa lisää ulosteen määrää ja osa ulostemassan nestepitoisuutta.

Kun ulostemassa kulkiessaan venyttää paksusuolen seinämää, seinämän hermot aktivoituvat ja piiskaavat suolta uuteen liikkeeseen. Mitä enemmän ulostetta suolessa on, sitä enemmän paksusuoli venyttyy ja sitä sähäkämmin hermot toimivat. Siksi ulostemassan lisääminen on hyvä strategia taistella normaalia ummetusta vastaan.

Slow transit -ummetuksessa ongelma on, että suoli ei reagoi ulostemassaan, joten ulostemassan kasvattaminen ei auta. Silloin käytetään ulosteen nestepitoisuutta lisääviä lääkkeitä. Kun uloste pehmenee, se kulkee paremmin eteenpäin niinä harvoina hetkinä kun suoli yltyy liikkumaan.

– Nestepitoisuutta lisäävät osmoottiset laksatiivit ovat mullistaneet ummetuksen hoidon, ja niiden ansiosta vältymme usein leikkaukselta vaikeimmissakin slow transit –tapauksissa, Perttu Arkkila sanoo.

Syyt kovaan vatsaan

Ummetuksesta puhutaan kun ulostaminen tapahtuu alle kolme kertaa viikossa ja siihen liittyy usein voimakas ponnistamisen tarve. Ummetusta aiheuttavat monet sairaudet kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, diabetes, lantion alueen hermovauriot, keskushermostosairaudet, masennus ja syömishäiriöt sekä lääkkeet kuten rauta, opiaatit ja nesteenpoistolääkkeet. Myös raskauden aikana monilla on ummetusta.

Lue lisää vatsavaivoista.