Kun vatsa muuttuu pömpöksi ja vessareissut tuskalliseksi pinnistelyksi, elimistöä kiusaa ummetus. Miten temppuilevan suolen saa toimimaan?

Vatsanseutu tuntuu pinkeältä, alavatsa pömpöttää ja vatsaan voi sattua. Väliaikainen ummetus vaivaa jossain vaiheessa elämää luultavasti jokaista. Hädän ilmaantuessa juostaan toiveikkaana vessaan, mutta hirvittävällä pinnistelyllä saadaan aikaan vain kovia jäniksenpapanoita, jotka ropisevat pytyn pohjalle kuin pienet kivet.

Jos ummetus vain jatkuu, fyysisten oireiden päälle alkaa kertyä psykologisia oireita. On yksinkertaisesti vastenmielistä ajatella, että tuo pömppö on itse asiassa täynnä sitä itseään. Jos päivän syömäsaldo on kolme ateriaa ja päivän ulostesaldo on viisi pientä papanaa, minne kaikki tuo uloste joutuu? Imeytyykö osa siitä elimistöön ja aiheuttaa näppylöitä?

Ovatko papanat niin tiivistä tavaraa, että yhteen papanaan mahtuu kaksi perunaa ja kolmesataa grammaa mureketta? Vai tuleeko jossain kohdassa piste, jonka jälkeen suoleen ei enää mahdu mitään?

– Nämä ovat yleisiä kysymyksiä kaikilla ummetuspotilailla, sanoo ylilääkäri Perttu Arkkila HYKSistä.

Hänen mukaansa huoleen ei kuitenkaan ole aihetta. Suurin osa ummetuksesta on itse aiheutettua ja se voidaan itse korjata, hän sanoo. Jos syy on fysiologinen, ummetukseen on olemassa lukuisia erilaisia hoitokeinoja. Vaikeankin ummetuksen hoito on nykyään helpottunut uusien lääkkeiden ansiosta.

Kyytiä kuiduista

Ummetus voi syntyä hyvin yksinkertaisesti. Ensin syödään ruokaa, jossa on vain vähän kuituja. Kuiduton ruoka kulkee suolessa tavallista verkkaisemmin, jolloin siitä poistuu nestettä. Kun uloste kuivuu, kökkäre kulkee entistä hitaammin, jolloin se kuivuu lisää. Tuloksena on tiivistä papanaa, joka kulkee eteenpäin hyvin hitaasti vain suolen liikkeiden pakottamana. Kun papanoiden taakse pakkautuu lisää ulostetta, senkin kulku hidastuu ja se menettää nestettä.

Tämän kehän ymmärtäminen sisältää myös vastauksen siihen, miten ummetusta voidaan ehkäistä ja hoitaa.

– Ummetuksen hoidon peruskivet ovat kuidut, nesteet ja liikunta, Arkkila sanoo.

Osa kuiduista muuttuu suolessa geelimäiseksi limaksi, joka voitelee suolistokanavaa ja edistää näin ulostemassan kulkua. Sulamattomat kuidut taas imevät nestettä, joka pitää ulosteen koostumuksen sopivan löysänä. Liikunta puolestaan stimuloi suolen liikkeitä, ja liikunnallinen suoli kuljettaa ulostetta pontevammin kuin levossa laiskotteleva.

Arkkilan mukaan suurin osa lääkärinhoitoon tulevista ummetustapauksista johtuu jonkin näiden kolmen peruskiven laiminlyönneistä ja korjautuvat kun niihin kiinnitetään huomiota.

– Lasten ummetus johtuu yleensä siitä, että he eivät juo tarpeeksi, kun taas aikuisilla ongelmana on kuituköyhä ruokavalio.

Ummetus voi kehittyä myös, jos henkilö toistuvasti laiminlyö ulostustarvettaan. Monet oppivat jo lapsena, että jos vähän aikaa pidättelee, kakka nousee takaisin paksusuoleen ja hätä menee ohitse. Toistuvan pidättelyn ansiosta uloste voi ”kuivua” tulpaksi paksusuoleen.

Paksusuoli lakossa

Aikaisemmin ajateltiin, että jos suolessa ei ole ulosteen liikkumista haittaavia rakenteellisia esteitä, ummetuksen syy on aina elintavoissa. Viime vuosina on kuitenkin oivallettu, että ummetus on moni-ilmeisempi sairaus.

– On olemassa potilasryhmä, joilla suoli vaikuttaa muuten täysin normaalilta, mutta sen liikkeet ovat hidastuneet, Perttu Arkkila toteaa.

Suolen aktiivisuutta tutkitaan sairaalassa seuraamalla röntgenpositiivisten merkkiaineiden kulkua suolistossa.
Uloste kulkee suoliston läpi normaalisti kolmessa päivässä. Jos merkkiaineet ovat pääosin paksusuolen alkupäässä 72 tunnin jälkeen, kyse on suolentoiminnan hidastumisesta.

Kaikilla syitä suolen toiminnan hidastumiseen ei tiedetä. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että joillakin potilaista paksusuolen seinämän hermotus on paljon vähäisempää kuin normaaleilla ihmisillä.

– Kun osa hermoista on poissa pelistä, suolen liikkeet vaimenevat ja ulosteen kulkeutuminen hidastuu, Arkkila sanoo.

Tällöin puhutaan slow transit -ummetuksesta. Tästä ummetuksen muodosta kärsivillä suoli voi liikkua vain kerran viikossa.

Miksi paksusuolen hermotus on puutteellista slow transit –ummetuksessa, ei tiedetä. Tämän ummetuksen äärimmäisintä muotoa tavataan etenkin syömishäiriöistä, kuten anorexia nervosasta ja bulimiasta, kärsivillä henkilöillä. Siksi on ajateltu, että jos suoli on pitkiä aika toimettomana, hermosolut eivät saa palautetta ja alkavat kuolla pois.

Arkkilan mukaan slow transit -ummetuksen tunnistaminen on tärkeää hoidon kannalta.

– Slow transit –ummetuksessa kuitujen lisääminen monesti pahentaa ummetusta ja ilmavaivoja.

Mullistavat lääkkeet

Ummetuksen hoitoon on nykyään olemassa laaja valikoima lääkkeitä. Osa kiihdyttää suolen seinämän toimintaa, osa lisää ulosteen määrää ja osa ulostemassan nestepitoisuutta.

Kun ulostemassa kulkiessaan venyttää paksusuolen seinämää, seinämän hermot aktivoituvat ja piiskaavat suolta uuteen liikkeeseen. Mitä enemmän ulostetta suolessa on, sitä enemmän paksusuoli venyttyy ja sitä sähäkämmin hermot toimivat. Siksi ulostemassan lisääminen on hyvä strategia taistella normaalia ummetusta vastaan.

Slow transit -ummetuksessa ongelma on, että suoli ei reagoi ulostemassaan, joten ulostemassan kasvattaminen ei auta. Silloin käytetään ulosteen nestepitoisuutta lisääviä lääkkeitä. Kun uloste pehmenee, se kulkee paremmin eteenpäin niinä harvoina hetkinä kun suoli yltyy liikkumaan.

– Nestepitoisuutta lisäävät osmoottiset laksatiivit ovat mullistaneet ummetuksen hoidon, ja niiden ansiosta vältymme usein leikkaukselta vaikeimmissakin slow transit –tapauksissa, Perttu Arkkila sanoo.

Syyt kovaan vatsaan

Ummetuksesta puhutaan kun ulostaminen tapahtuu alle kolme kertaa viikossa ja siihen liittyy usein voimakas ponnistamisen tarve. Ummetusta aiheuttavat monet sairaudet kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, diabetes, lantion alueen hermovauriot, keskushermostosairaudet, masennus ja syömishäiriöt sekä lääkkeet kuten rauta, opiaatit ja nesteenpoistolääkkeet. Myös raskauden aikana monilla on ummetusta.

Lue lisää vatsavaivoista.

Erilaisia ummetustyyppejä

1. Normaali ummetus

Suolen liikkeet ovat normaalit, mutta uloste kulkee hitaasti, koska ihminen on syönyt liian vähän kuitupitoista ruokaa, juonut liian vähän nesteitä tai liikkunut liian vähän.

2. Slow transit -ummetus

Suolen liikkeet ovat syystä tai toisesta selvästi hidastuneet.

3. Rakenteelliset syyt
Kasvain, endometrioosikurouma tai jokin muu tekijä ahtauttaa suolta ja estää ulosteen kulkua.

4. Peräsuoleen liittyvä ummetus

Ulostusrefleksi ei toimi oikein, jolloin suolta ei saa tyhjennettyä. Yleinen muoto vanhuksilla ja keskushermostosairauksista kärsivillä.

Hoida itse näin

  • Ulosta aina, kun tarve yllättää. Suoli herää aamulla noin puoli tuntia heräämisen jälkeen. Silloin on hyvä aika kokeilla ulostamista. Jos tarve menee ohitse, älä viivy pytyllä 15 minuuttia kauemmin vaan odota seuraavaa tilaisuutta.
  • Muista oikea ravinto. Syö kuituja: täysjyväleipää, vihanneksia, hedelmiä, juureksia, marjoja ja hernekasveja. Kuusi viipaletta runsaskuituista ruisleipää riittää päivittäiseksi kuidun lähteeksi. Suolen toimintaa edistävät myös luumut, pellavansiemenet, kahvi, lakritsi ja keinotekoiset makeutusaineet ja apteekin ruokasulaa muodostavat rakeet ja jauheet. Vältä valkoista vehnäjauhoa (pullaa, leivoksia), sokeria ja rasvaista ruokaa.
  • Juo vähintään kaksi litraa nestettä päivässä. Ota esimerkiksi kaksi lasia vettä ennen jokaista ateriaa.
  • Muista hyötyliikunta. Kulje portailla hissin sijaan ja polkupyörällä auton asemasta. Älä unohda iltalenkkiä.
Vierailija

Eroon ummetuksesta

viljojen imeytymättömät kuidut saattavat aiheuttaa ummetusta ja kovaa vatsaa. Liukenevia kuituja saa muista kasvikunnan tuotteista (kasvikset, vihannekset, juurekset, hedelmät, pavut, linssit, herneet ja marjat). http://personal.inet.fi/koti/remeli/viljat.htm Viljavalmisteita ei raavaskaan mies tarvitse kahta leipäpalaa, yhtä pasta-annosta tai yhtä puurolautasellista enempää päivässä, sillä muuten ei jaksa syödä kasviksia riittävästi päivässä, joita tulisikin olla jokaisella aterialla puolet...
Lue kommentti
Vierailija

Eroon ummetuksesta

" Ummetuksen hoitoon on nykyään olemassa laaja valikoima lääkkeitä. " Osta marketista halvalla (alle 10€) Magnesium-oksidia (joka toimii hyvänä ja luonnollisena ulostuslääkkeenä, joka veden vaikutuksesta muuttuu magnesiumhydroksidiksi) http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=711&i=ORION+PHARMA_MAGNESIAMAITO . " Kuusi viipaletta runsaskuituista ruisleipää riittää päivittäiseksi kuidun lähteeksi. " Vältä. Yleensä viljojen kuidut ummettaa.
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Rauta nousee salilla mutta kun poimit sukan lattialta, saat selkäsi jumiin. Mikä selkää oikein vaivaa? Todennäköisimmin välilevyt – nuo selkärangan iskunvaimentimet – ovat kuluneet. Silloin ei paljon tarvita, että kipu yllättää.

– Selkäkipuja ei voi kukaan kokonaan välttää, koska selkärankamme alkaa rappeutua jo keski-iässä. Samoin kuin ihoon tulee ryppyjä iän myötä, myös selkä vanhenee, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen.

Huono uutinen on siis se, että joustavat välilevyt alkavat kuivua jo 30 ikävuoden jälkeen. Lisäksi tupakointi, tapaturmat ja raskas työ, jossa nostat, kannat, taivuttelet ja kurkottelet, huonontavat välilevyjen aineenvaihduntaa ja nopeuttavat niiden rappeutumista. Välilevyt, tarkemmin sanoen välilevyjä ympäröivät syyrustoiset renkaat, alkavat repeillä, välilevyt madaltuvat, nikamien pikkuniveliin tulee nivelrikkoa ja selän liikkuvuus rajoittuu. Selkä ajoittain alkaa kipuilla.

Hyviäkin uutisia on: rappeumakipu tulee ja menee. Se uusiutuu, mutta toipuminen on nopeaa. Eniten selkäkipuja on 40–55-vuotiailla ja lähes 90 prosenttia niistä on hyväennusteisia alaselkäkipuja.

Aamusta pehmeitä liikkeitä

Välilevyjen rappeumasta kertoo se, että selkä on aamuisin jäykkä ja kipeä. Selkä väsyy myös istumisesta ja kipu tuntuu ylös noustessa. Aamuisin selkä kuitenkin vetreytyy puolessa tunnissa, kun se on saanut liikettä.

– Kevyt aamuliikunta on hyvä tapa. Hyvä tapa on jumpata jo sängyssä ja herätellä näin kehoa, Pohjolainen sanoo.

Liian rasittava treeni, raskaat nostot ja repiminen aamutuimaan voi sen sijaan vaurioittaa välilevyjä, sillä ne ovat jäykimmillään aamulla.

– Silloin kun selkä on hyvässä kunnossa, kannattaa harrastaa monipuolisesti liikuntaa, kuitenkin sellaisia lajeja, joissa ei synny tärähdyksiä.

Pohjolainen suosittelee turvallisena lajina kävelyä ja vesijuoksua. Vesijuoksuun on hurahtanut moni sellainen mies, joka ei pysty kuivalla maalla juoksemaan.

Lue lisää Selkä kiittää liikkeestä

Noidannuolesta iskiakseen

Noidannuoli on äkillinen selkäkipu, joka kramppaa lihakset kipukohdan ympäriltä. Syy on yleensä pieni repeämä välilevyn syyrustoisessa renkaassa tai vaurio selkärangan pikkunivelessä.

Vaiva paranee muutamassa päivässä tai parissa viikossa.

Noidannuoli edeltää usein iskiasta eli välilevyn pullistumaa tai välilevytyrää. Sellainen syntyy, kun välilevyn syyrustoinen rengas repeää kokonaan, välilevyn pehmeä ydinosa pursuaa repeämästä ja alkaa painaa iskiashermoa.

Vajaalla kymmenellä prosentilla selkäkipuisista on iskiasoireita, jolloin puutuminen säteilee alaraajaan. Heistä noin puolella hermojuuri on ärtynyt välilevyrappeuman aiheuttaman kemiallisen ärsytyksen tai välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttamana.

Timo Pohjolainen painottaa, että vaikeakin välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttama iskias paranee useimmiten ilman leikkausta.

Kun selkä jäykistyy iän myötä, kipukin vähenee. Tosin vanhemmiten hermojuuri- tai selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi voi aiheuttaa selkä- ja alaraajakipua, jos rappeumamuutokset ahtauttavat hermorakenteita.

Lue lisää Selkävaivoista

Leikkausko lopullinen apu?

Leikkaus on tarpeen, jos alaraajassa on voimakas tuntohäiriö, lihasvoima heikentynyt tai on häiriöitä virtsaamisessa ja ulosteen pidätyskyvyssä. Leikkausaihe on myös, jos hermojuuren puristus on kestänyt 6–8 viikkoa, kipu on voimakasta ja magneettikuvissa näkyy selvä oireilevaan puoleen ja tasoon sopiva löydös.

Vaikea selkäydinkanavan ahtauma ja katkokävelyoire on myös tyypillinen leikkausta vaativa tilanne.

Luudutusleikkaus tehdään usein silloin, kun nikamat ovat toisiinsa nähden siirtyneet ja nikamavälissä on liiallista liikkuvuutta. Pohjolaisen mukaan luudutusleikkauksia tehdään enenevästi, vaikka niiden tehoa ei ole osoitettu.

–Tarmokas kuntoutus eli vatsa- ja selkälihasten tiivis harjoittaminen antaa yhtä hyvät tulokset kuin luudutusleikkaus. Se on myös halvempaa eikä leikkauksen riskejä, kuten infektioita, vuotoja ja hermovaurioita, tarvitse pelätä.

Timo Pohjolainen pitää tärkeänä, että leikatun selän kuntoutus tehdään tiiviissä fysioterapeutin ohjauksessa. Fysioterapeutin on hyvä tavata potilasta 3–5 kertaa ja käydä jumppaohjelma hänen kanssaan joka kerta läpi sekä kertoa, miksi mikäkin liike tehdään.

Aktiivinen selkä- ja vatsalihasten harjoittaminen tulee aloittaa viimeistään neljän viikon kuluttua välilevytyrän leikkauksesta.

Luudutusleikkauksen jälkeen muutamaan viikkoon saa tehdä vain harjoituksia, joissa lihasta jännitetään, mutta rankaa ei liikaa taivuteta tai venytetä.

Ahtaumaleikkauksen jälkeen arkiliikkuminen ja käveleminen on heti tärkeää. Selän ja vatsalihasten aktiivinen voimistaminen alkaa 5–6 viikon jälkeen leikkauksesta.

Syöpä säteilee selkään

Joskus selkäkipu liittyy vakavaan sairauteen.

– Kun 50–60-vuotias mies saa vakavia selkäoireita, on tutkittava mahdolliset eturauhasongelmat. Sekä eturauhasen tulehdus että syöpä voivat aiheuttaa kovaa selkäkipua. Eturauhasongelmiin liittyy myös virtsaamisvaikeuksia ja kirvelyä, Timo Pohjolainen sanoo.

Joskus hermojuurisäteilyn syyksi paljastuu paksusuolen syöpä.

– Vakavissa sairauksissa kipu ei helpotu yöllä eikä levossa, vaan pahenee. Yleisoireena on myös ruokahaluttomuutta ja painonlaskua.

Yksin ei saa jäädä

Eri ihmiset tuntevat ja kokevat kivun eri tavoin. Ovathan vaivatkin hyvin erilaisia. Jollakin on rappeumaa yhdessä välilevyssä, toisella useassa. Myös lääkkeet eri vaivoihin ovat erilaiset.

– Kipua ei saa kokonaan pois, jos hermojuurivaurio on syntynyt ja krooninen kipu on kehittynyt. Kipua voi kuitenkin hallita. Siihen tarvitaan lääkehoitoa, liikuntaa, selkä- ja vatsalihasten harjoitusta, helpotuksia työoloissa ja työasentojen muuttamista.

Timo Pohjolainen näkee selkälääkärin työssään, että kipu aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja pelkotiloja. Ahdistukseen liittyy liiallista pelkoa ja masennus puolestaan vahvistaa kiputuntemuksia.

–Kroonistunut kipu pahenee, jos eristäytyy neljän seinän sisään, hän sanoo ja kehottaa pitämään kiinni harrastuksista ja ihmissuhteista sekä hakemaan hauskoja asioita elämään.

–Yksin ei saa jäädä. Sosiaaliset suhteet on hoidettava kuntoon. Ja jokainen selkäkipuinen tarvitsee lääkärin, joka kannustaa ja johon voi luottaa.

Lue lisää Kipulääkärin omat keinot krooniseen selkäkipuun

Asiantuntija: Timo Pohjolainen, fysiatrian erikoislääkäri, dosentti, Helsinki Hospital.

Lue lisää Alaselän kivun käypä hoito -suositus.

Vierailija

Selkäkipu yllättää – miten siitä selviää?

Alaselän kipuilusta kirjoitetaan paljon ammattitaidotonta pötyä, vaikka tiede tuntee hyvin kipuilun ja rappeutuman syntysyyt ja myös hoidon. Niitä ei haluta nähdä, koska sairaanhoitoyhtiöt haluavat pyörittää kallista ja kannattavaa hoitorulettia. Ylivoimainen juurisyy on pitkäkestoinen pyöreäselkäinen istuminen. Tavallinen tuoli pakottaa selän siihen ja siksi meillä on n. 800.000 selkäkipuista ja n. 6000 vuodessa saa varhaiseläkkeen selkärappeuman takia. Selkäleikkauksia tehdään luokkaa 20.000...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock.
Kuva Shutterstock.

Unettomuutta ei tarvitse hyväksyä. Kun sen syy selvitetään, pätevä hoitokin löytyy. Unilääkkeillä on taipumus pahentaa ongelmaa, mutta mitä ovat unta parantavat lääkkeet?

Moni ”huono nukkuja” tyytyy kohtaloonsa ja uskoo, ettei apua löydy. Iso joukko suomalaisia käyttää säännöllisesti nukahtamis- tai unilääkkeitä uskoen, että ilman lääkkeitä uni ei ainakaan tule.

Helsingin Uniklinikan ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved on toista mieltä.

– Kenenkään ei tarvitse hyväksyä unettomuutta. Uniongelmille voi aina tehdä jotain, Sved vakuuttaa.

Hänen mukaansa on harmillista, että nukkumisen ongelmiin tarjotaan ensisijaisesti lääkehoitoa. Jopa 280 000 suomalaista käyttää vuosittain nukahtamis- ja unilääkkeitä.

– Ensin pitäisi tutkia ja selvittää unettomuuden syy. Jos häiriöt johtuvat esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymästä tai uniapneasta, hoidetaan sairautta. Jos masennuksesta, hoidetaan masennusta. Jos käy ilmi, että unettomuus johtuu pääasiassa stressistä, unilääkkeistä ei ole apua, Sved kertoo.

Lääkkeissä on eroa

Lääkkeetön hoito on tutkitusti tehokkain tapa helpottaa unettomuutta. Isossa kansainvälisessä tutkimuksessa seurattiin kolmea ryhmää. Yksi ryhmä käytti unilääkkeitä, toinen ryhmä sai elämäntapojen muutokseen tähtäävää unenhuolto-opastusta ja kognitiivista terapiaa. Kolmas sai molempia: lääkkeitä sekä opastusta ja terapiaa. Vuoden seuranta-ajan jälkeen kävi ilmi, että lääkkeetöntä hoitoa saaneet nukkuivat parhaiten.

Myös unettomuuden käypä hoito -suosituksen mukaan parhaat tulokset saadaan aikaan lääkkeettömästi, kognitiivisella terapialla.

Gabriele Sved ymmärtää, että unihäiriöistä kärsivä haluaa avun nopeasti ja nukahtamislääke voi olla lyhytaikaisessa käytössä paikallaan.

– Valitettavasti lääkkeet vievät usein ojasta allikkoon ja haitat kääntyvät nopeasti hyötyä suuremmiksi.

Unen laatu heikkenee, jolloin pitkäkään uni ei virkistä. Päivisin väsyttää, keskittymiskyky herpaantuu ja muisti pätkii. Lääkkeet aiheuttavat myös riippuvuutta.

Poikkeuksena ovat niin sanotut unta parantavat lääkkeet.

Ne ovat yleensä mielialalääkkeitä, jotka erittäin pienellä annostuksella parantavat unen laatua. Nämä lääkkeet eivät aiheuta toimintakykyongelmia tai riippuvuutta ja niiden teho säilyy myös pitkäaikaisessa käytössä.

Hae apua nopeasti

Uniongelmat ovat yksilöllisiä. Toiset eivät saa unen päästä kiinni, toiset heräilevät kesken unien. Joku on jatkuvasti väsynyt, vaikka nukkuisikin öisin. Mistä sitten tietää, milloin unettomuuteen tulisi hakea apua?

Ensin kannattaa miettiä, onko ongelma tilapäinen vai jatkunut jo pitkään.

– Jokainen nukkuu välillä huonosti. Esimerkiksi työpaikan menetys, läheisen kuolema tai muu stressaava tilanne voi viedä yöunet. Jos uniongelmat jatkuvat vielä 2–3 viikon kuluttua, olisi hyvä hakea apua, Sved neuvoo.

Unettomuudesta tulee ongelma siinä vaiheessa, kun väsymys ja keskittymisvaikeudet haittaavat arkea ja vetävät mielen matalaksi.

Hoitoon kannattaisi siis hakeutua nopeasti. Valitettavan monet unettomat kärvistelevät vuosia ennen avun hakemista. Noin 30 prosenttia suomalaisista kärsii tilapäisestä unettomuudesta. Ikääntyneistä jopa joka toinen nukkuu välillä huonosti.

Jos unihäiriöt jatkuvat yli kolme kuukautta, puhutaan kroonisesta eli pitkäaikaisesta unettomuudesta. Se vaivaa noin joka kymmenettä suomalaista, ja vanhetessa unettomuus lisääntyy.

Opitko unettomaksi?

Pitkäaikainen unettomuus on yleensä niin sanottua toiminnallista unettomuutta eli unettomaksi on opittu vuosien varrella. Nukkumaanmeno jännittää ja pelottaa, mikä vaikeuttaa nukahtamista entisestään.

– Toiminnallinen unettomuus alkaa tyypillisesti jostain tietystä elämäntilanteesta. Esimerkiksi tuoreen äidin yöt häiriintyvät imettämisen ja muun vauvanhoidon takia, mutta kun vauva vihdoin alkaa nukkua, äiti ei nuku. Myös jokin muu stressaava elämäntilanne, kuten työpaikan vaihdos tai opiskelujen aloittaminen, voi laukaista uniongelmat. Ja vaikka stressaava tilanne rauhoittuu, unettomuus jatkuu. Tällöin unettomuus on opittua.

Voi olla, että ongelman laukaissut tekijä ehtii vuosien varrella unohtua, mutta nukahtamisvaikeuksista tai yöheräilystä on tullut tapa.

Malta rauhoittaa ilta

Tehokkain keino hoitaa opittua unettomuutta ovat lääkkeettömät hoitokeinot, eli kognitiivis-behavioraalinen terapia unettomuuteen. Unioppaista ja netistä löytyy pitkä lista nukkumistottumuksiin ja elämäntapoihin liittyviä vinkkejä ja ohjeita, jotka kohentavat unta ja vireyttä.

Untaan voi huoltaa muun muassa oikeanlaisella liikunnalla ja ravinnolla sekä erilaisilla stressinhallinta- ja rentoutumiskeinoilla.

Gabriele Svedin mukaan keinoista tärkein on rauhoittuminen illalla ennen nukkumaanmenoa. Eli ei roikuta sähköpostissa tai sosiaalisessa mediassa, eikä sängyssä tehdä töitä tai katsota tv:tä.

– Älypuhelimet ja tietokoneet häiritsevät unta, sillä niiden voimakas valo estää nukahtamiseen tarvittavan melatoniinin tuotantoa.

Hänen mukaansa suomalaisilla on myös huono tapa juoda iltaisin kahvia tai teetä.

–Kofeiini on iso ongelma, sillä sen puoliintumisaika voi olla jopa 11 tuntia. Pienikin annos illalla voi aiheuttaa unettomuutta. Jos tietää kärsivänsä unettomuudesta, kahvia tai kofeiinipitoista teetä ei pitäisi juoda lainkaan kello 14:n jälkeen.

Alkoholi on Svedin mukaan yksi Suomen yleisimmistä unilääkkeistä, sillä se väsyttää ja voi auttaa jännittynyttä tai ahdistunutta nukahtamaan, mutta se pilaa unen. Uni katkeilee eikä virkistä.

Kun tutkii, tietää

Kun unettomuutta on jatkunut pidempään, kannattaa hakeutua asiantuntijan pakeille. Yleislääkäriltä tai työterveyslääkäriltä voi pyytää lähetteen jatkotutkimuksiin.

Jos unettomuus johtuu kivusta, oikea osoite on kivunhoidon spesialisti tai fysiatri. Jos yöllä on kroonista yskää, hengitysvaikeuksia tai astmaoireita, kannattaa kääntyä keuhkolääkärin puoleen.

Joskus huono nukkuminen, voimakas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomista jaloista. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne.

Gabriele Svedin mukaan on tavallista, että unettomuuden taustalla on useampia syitä, joten myös hoidon tulisi olla kokonaisvaltaista.

Helsingin Uniklinikalla asiakkaat täyttävät ennen vastaanotolle tuloa laajan kyselylomakkeen, jossa käydään läpi muun muassa unen laatuun, unirytmiin, mielialaan ja kuorsaukseen liittyviä asioita.

Vastaanotolla univaikeuksien todetaan usein johtuvan toiminnallisesta unettomuudesta, jolloin hoidoksi riittää useimmiten pari tapaamista unihoitajan kanssa.

Unihoitajan vetämässä pienryhmässä käydään läpi unenhuoltoon liittyviä asioita ja muita lääkkeettömiä hoitokeinoja. Menetelmät perustuvat kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan, jossa opetellaan omaan elämäntilanteeseen sopivia selviytymistaitoja.

Mittaukset paljastavat

Aktigrafia on helppo ja edullinen unihäiriöiden perustutkimus. Se tehdään rannekelloa muistuttavalla laitteella, joka seuraa viikon ajan vuorokausirytmiä, unen laatua ja unenaikaista liikehdintää.

Mittaaminen on tärkeää, sillä iso osa huonosti nukkuvista ihmisistä arvioi unensa väärin.

– Ihminen saattaa kokea nukkuneensa vain tunnin yön aikana, mutta aivosähkökäyrä osoittaa uniajan olleen 5–6 tuntia. Joskus jo tieto unen todellisesta rakenteesta vähentää nukkumiseen liittyvää stressiä. Toisaalta monet hyvin nukkuvat arvioivat unensa laadun liian hyväksi, mutta tämä ei ole ongelma niin kauan kuin he kokevat olevansa virkeitä ja toimintakykyisiä, Gabriele Sved sanoo.

Unipolygrafia on laajempi unitutkimus. Siinä seurataan yhden yön ajan muun muassa aivosähkökäyrää, hengitystä, jalkojen liikehdintää ja sydämen rytmiä.

Unipolygrafia tehdään, jos ongelmien syyksi epäillään jotain muuta kuin klassista toiminnallista unettomuutta – esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymää tai uniapneaa. Tarkempi tutkimus on paikallaan myös silloin, kun unenhuolto ei tuota tuloksia tai on syytä epäillä, että unettomuus johtuu jostain sairaudesta.

Lisäksi uniklinikoilla voidaan tehdä erilaisia vireystilatutkimuksia. Jos epäillään uni-valverytmiongelmia, voidaan mitata melatoniinin eritys syljestä. kas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomat jalat -oireyhtymästä. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa unen saantia.

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

 

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.