Matala verenpaine on yleensä ilouutinen. Mutta jos siihen liittyy hankalia oireita, lisätutkimukset ovat aiheellisia.

Olen 24-vuotias perusterve ja normaalipainoinen nuorimies. Urheilen aktiivisesti. Verenpaineeni ovat selkeästi matalat: yläpaine huitelee 70–80 ja alapaine 50–60. En pitäisi tätä ongelmana, jos minulla ei olisi oireita.

Nyt kuitenkin minulla on ollut ajoittain voimakasta huimausta. Näkemäni asiat heiluvat ja huojuvat, josta aiheutuu myös pahaa oloa.

Kuuluuko tämä alhaiseen verenpaineeseen, vai onko merkki jostain muusta?

Asiantuntija vastaa:

MATALA verenpaine on sydän- ja verisuonitautien kannalta yleensä hyvä uutinen. Korkea verenpaine on tärkeä aivoverenkiertohäiriöiden, sydäninfarktin, sydämen vajaatoiminnan, rytmihäiriöiden, munuaisten vajaatoiminnan ja muun valtimotaudin edistäjä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Luonnonkansojen verenpaine on paljon matalampi kuin teollisuusmaissa.

Kysyjän kertoma verenpainetaso on huomattavan matala, jos se edustaa hänelle ominaista tasoa toistuvissa mittauksissa. Pahanolon tuntemus ja huimaus voivat johtua matalasta verenpaineesta varsinkin, jos taustalla on endokrinologinen häiriö.

Lisämunuaisen kuorikerroksen toimintavajaus, Addisonin tauti, voi olla syy terveen henkilön poikkeavan matalaan verenpaineeseen ja siitä johtuviin oireisiin.

Munuaisten yläpuolella on vain 4–5 g painava lisämunuainen, jolla on tärkeä tehtävä elimistössä. Lisämunuaisen kuorikerros erittää hormoneja, joiden puutos voi johtaa Addisonin tautiin. Addisonin tauti syntyy useimmiten ns. autoimmuunimekanismilla eli elimistön omien vasta-aineiden seurauksena. Lisämunuaisen kuorikerroksen hormoneja ovat kortisoli ja aldosteroni.

Aldosteroni pyrkii säästämään elimistön natriumvarastoja ja lisäämään kaliumin eritystä. Kortisoli puolestaan vaikuttaa koko elimistössä energiansaantia turvaten, mikä on tarpeen esimerkiksi stressitilanteissa ja fyysisessä rasituksessa.

Lisämunua Addisonin tauti on melko harvinainen, uusia tapauksia diagnosoidaan vuosittain keskimäärin 5/100 000 asukasta.

Addisonin tautia voidaan epäillä, jos veren natrium on matala ja kalium korkea matalan verenpaineen yhteydessä. Matala seerumin kortisolitaso viittaa jo vahvasti Addisonin tautiin, kortisolin yhteydessä määritetään yleensä myös ACTH (adrenokortikotropiini).

Nämä kokeet voidaan yleensä tehdä terveyskeskuksessa tai muualla avohoidossa.

ACTH rasitus (adrenokortitropiinikoe) auttaa selvittämään lisämunuaiskuoren toimintavastetta aivolisäkehormonille ja siten erottelemaan lisämunuaisperäisen vian ja aivolisäkeperäisen syytä toisistaan.

Kuvantamistutkimukset tehdään yleensä julkisen erikoissairaanhoidon toimesta, samoin hoidon ohjeistus.

Hoitona on puuttuvan kortisolituotannon korvaaminen lääkkeellisellä glukokortikoidiyhdisteellä ja suolahormonin puutoksen korvaaminen fludrokortisonilla (Florinef).

Vointi korjaantuu yleensä näillä lääkityksillä, joiden annostelu on jossain määrin yksilöllistä.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta

 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri ja sisätautiopin dosentti

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla