Sydäninfarktista toipuminen vaatii aikaa – ja omaa työtä. Liikunta ja ruokatottumusten tarkistaminen ovat yhtä tärkeitä kuin lääkkeet.

Sydäninfarktin tunnistaa äkillisestä, puristavasta rintakivusta, joka säteilee laajalle alueelle. Kipu voi tuntua ylävatsalla, kaulassa, leukaperissä, olkavarsissa, hartioissa tai selän yläosassa. Lisäksi infarkti aiheuttaa pahoinvointia, kylmänhikisyyttä ja tuskaisuutta.

Aina oireita ei ole helppo tunnistaa. Erityisesti naisilla, vanhuksilla ja diabeetikoilla ne voivat olla epämääräisiä: selittämätöntä uupumusta, huimausta, hengenahdistusta tai ylävatsavaivoja. Moni nainen kertookin epäilleensä vain närästystä vaikka todellisuudessa vatsavaivojen syynä oli sydän.

Kiire hoitoon

Sydäninfarkti saa alkunsa valtimoiden kovettumisesta: verisuonten sisäseinämiin kertynyt rasva kovettuu pesäkkeiksi, jotka pienentävät suonen läpimittaa ja estävät verta virtaamasta. Kun sydämen pinnalla kulkevat sepelvaltimot ahtautuvat, veren ja ravinnon pääsy sydänlihakseen vaikeutuu. Jos valtimoon syntynyt pesäke repeää, siihen tarttuvat trombosyytit eli verihiutaleet voivat tukkia koko suonen. Veren pääsy osaan sydänlihasta estyy, josta seuraa sydänlihaksen kuolio eli sydäninfarkti. Sen voi laukaista esimerkiksi tulehdus, flunssa, tupakointi tai voimakas rasitus.

Noin 25 000 suomalaista sairastuu sydäninfarktiin vuodessa, ja siihen kuolee 13 000. Joka neljäs menehtyy ennen sairaalaan pääsyä.

– Jos epäilee sydäninfarktia, on aina kiire! korostaa kardiologi Jyrki Lilleberg Peijaksen sairaalasta Vantaalta.

Sydämen lihassolut alkavat tuhoutua jo muutamassa minuutissa kohtauksen alusta. Infarktiksi se kehittyy yleensä 4–6 tunnin päästä siitä, kun hapenpuute sydämessä alkaa. Mitä nopeammin infarktia päästään hoitamaan, sitä paremmat ovat mahdollisuudet toipua.

Uhkaavaa sydäninfarktia hoidetaan usealla verenhyytymistä estävällä lääkkeellä, jotka hajottavat veritukoksia. Näin saadaan estettyä pysyvien vaurioiden muodostuminen sydämeen. Varsinaisen infarktin synnyttämää valtimon tukkeumaa hoidetaan suonensisäisillä lääkkeillä, niin sanotulla liuotushoidolla. Tässäkin nopeus on valttia: jos liotus aloitetaan kahden tunnin kuluessa kipujen alkamisesta, selviytymismahdollisuudet kaksinkertaistuvat.

Aina pelkkä lääkehoito ei riitä vaan tarvitaan sepelvaltimoiden korjausta joko pallolaajennuksen tai ohitusleikkauksen avulla. Lue lisää näistä toimenpiteistä.

Uuden elämän alku

Oleellinen osa sydäninfarktin hoitoa on elämäntapojen tarkistus. Tähän potilas saa ohjausta toipilasaikanaan sairaalassa ensimmäisestä toipumispäivästä lähtien.

Säännöllisen liikunta on tärkeää, sillä se parantaa suorituskykyä ja vähentää uusien sydänkohtauksien määrää. 6–8 viikon toipilasaikana liikunnan tulee olla rauhallista, jotta infarktialue ehtii toipua. Liikuntaa lisätään vähitellen, omia tuntemuksia kuunnellen. Hyvä rasitustaso on sellainen, että hengästyy hieman mutta pystyy puhumaan.

– Etenkin naiset aristelevat liikkeelle lähtöä, tietää sairaanhoitaja Tiina Kuusikoski.

Myös ruokavalion tarkistaminen on hyvin tärkeää. Sydänystävällinen ruoka on vähärasvaista, vähäsuolaista ja kasvisvoittoista. Nykypotilaat tietävät paljon ravitsemusasioista – ja ovat myös kiinnostuneita hoitamaan itseään.

Käytännön muutosten tekeminen onkin sitten jo vaikeampaa. Hankalimpia asioita elintapojen muutoksessa ovat alkoholin ja tupakan käytön vähentäminen tai lopettaminen. Alkoholia voi nauttia silloin tällöin kohtuudella. Krapula on pahaksi sydämelle, sillä se voi aiheuttaa vaarallisia rytmihäiriöitä. Tupakka lisää veren hyytymistaipumusta ja supistaa verisuonia. Sauhuttelusta saattaa seurata sekä rytmihäiriöitä että uusi infarkti.

– Kärjistetysti voi sanoa, että tupakoinnin lopettaminen on hyödyllisempää kuin mikään lääke, Kuusikoski napauttaa.

Tahto parantua

Väsymys ja saamattomuuden tunne ovat tyypillisiä sydäntoipilaalle.

– Ne tulevat monelle ennen niin tarmokkaalle ihmiselle yllätyksenä. Heitä voi lohduttaa kertomalla, että väsymys on tavallista infarktipotilailla ja se helpottaa ajan myötä. Sydämelle pitää antaa aikaa parantua, Tiina Kuusikoski sanoo.

Vaikka infarkti osuu yleensä eläkeikäisiin ihmisiin – noin puolet ensimmäisen infarktinsa saaneista on jo eläkkeellä ja lopuistakin noin kolmasosa siirtyy eläkkeelle vuoden kuluessa sairastumisesta – monet infarktin kokeneista kuntoutuvat yllättävän nopeasti takaisin omaan arkeensa.

Lääkäri Jyrki Lilleberg muistuttaa, että oma tahto parantua on merkittävä:

– Terveellisillä elintavoilla saa itselleen paljon lisää elinvuosia ja hyvää elämää.

Tärkeää on myös tunnistaa mahdollinen uusi infarkti ja osata toimia oikein sellaisen sattuessa kohdalle. Jokainen potilas saa opastusta tähän, samoin omaiset. Huoli uusimisesta on varsin aiheellinen. Jopa 65 prosenttia kerran sydäninfarktin saaneista kokee jossain vaiheessa saman uudelleen.

Lisävuosia elintavoilla

  • liikunta parantaa suorituskykyä ja vähentää uusien sydänkohtausten vaaraa
  • sydänystävällinen ruokavalio pitää veren rasva-aineet ja hyytymistekijät sekä verenpaineen ja painon kurissa
  • tupakoinnin lopettaminen vähentää sydäninfarktin vaaran puoleen
  • alkoholia vain kohtuudella, ei saunomisen yhteydessä

Liikkeelle hitaasti

  • 6–8 viikon toipilasaikana kevyttä liikuntaa, esimerkiksi rauhallista kävelyä
  • mieluummin useita kertoja päivässä lyhyitä matkoja kuin pitkään kerralla
  • toipilasajan jälkeen lajikirjo kasvaa: sauvakävely, hölkkä, voimistelu, hiihto, uinti, soutu, pyöräily ja pallopelit
  • liikunta saa tuntua hieman rasittavalta (PPP= pitää pystyä puhumaan)
  • liiku varoen pakkasella ja helteellä, ota tarvittaessa nitro ehkäisemään oireita

Huomio ruokaan

  • puoli kiloa kasviksia, hedelmiä ja marjoja päivässä
  • ruisleipää ja muita täysjyvävalmisteita
  • pehmeää rasvaa: kasviöljyä ja kasvimargariinia
  • rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita
  • kalaa kahdesti viikossa
  • vain vähän suolaa

Lääke ja vaikutus

  • Beetasalpaajat vähentävät sydämen supistuvuutta ja hidastavat sykettä sekä lievittävät sepelvaltimotaudin oireita ja ehkäisevät rytmihäiriöitä.
  • Asetyylisalisyylihappo (Aspiriini, Disperiini) ehkäisee verihyytymien syntyä sepelvaltimoihin.
  • Klopidogreeli vähentää verihiutaleiden takertumistaipumusta.
  • Statiinit alentavat veren kolesterolipitoisuutta.
  • Nitroglyseriini eli nitro ehkäisee ja hoitaa rintakipuja.