Kivun tehtävä on varoittaa, jos jokin elimistössä menee pieleen. Se soi kuin palohälytin, kunnes vika korjataan. Joskus kivusta itsestään tulee sairaus, joka vaatii hoitoa.

Kivulla on tärkeä fysiologinen tehtävä. Ihminen alkaa kokea kipua yleensä, kun kehoon pesiytyy sairaus tai kudosta vaurioituu. Hermoja pitkin kipuviesti kulkee selkäytimen kautta aivoihin.

Jatkuvana eli kroonisena pidetään kipua, joka ei lopu silloin kuin normaali paranemistahti edellyttäisi. Tuolloin kivusta itsestään on tullut sairaus. Kroonisesta kivusta kärsii jopa joka viides länsieurooppalainen.

Krooninen kipu on yleensä joko kudosärsytystä tai hermovauriokipua. Kudosärsytyksen syynä voi olla esimerkiksi sairaus, jota ei voi hoitaa tarpeeksi, kuten reuma tai nivelrikko.

Kehon oma palohälytin

Kipu voi myös jatkua, vaikka sairaus paranisi. Palohälytin soi, vaikka ei ole mitään, mitä korjata. Näin voi käydä esimerkiksi hermovauriokivussa eli neuropaattisessa kivussa.

Hermovauriokivusta kärsii 1–8 prosenttia suomalaisista. Taustalla on hermon vaurioituminen: elimistön kipua jarruttavat hermoradat vaurioituvat ja kipu pääsee paremmin läpi.

Kipumittarilla voidaan mitata kivun voimakkuutta: potilas arvioi janalla 1–10 kipuaan. 0 vastaa tilannetta, jossa potilas ei koe kipua ja 10 kuvaa pahinta mahdollista kipua.

Kipuun ei ole muuta mittaria kuin potilaan oma tunne.

Pelko lisää kipua

Kipukynnyksen eroa eri ihmisillä selittävät useat tekijät. Perimä säätelee esimerkiksi hermon paranemisen nopeutta mutta myös sitä, miten aivot käsittelevät kivun tunnetta.

Jos elämässä on kivun lisäksi muita stressaavia asioita, kuten työttömyyttä ja unettomuutta, kivun käsittelykyky heikkenee. Myös kivun pelko voi lisätä kivun voimakkuutta.

Vaikka kipu usein tuottaa potilaalle masennusta, myös masennus voi lisätä kivuntunnetta – masentuneilla elimistön kipusuodattimissa on ikään kuin isommat reiät.

Apua saa suurin osa kipupotilaista. Kipua kokevan kannattaa hakeutua hoitoon. Kivun hallintaan vaikuttaa myös, osaako lääkäri soveltaa kipuun oikeaa hoitoa.

Esimerkiksi HYKSin kipupoliklinikalla on saatu kokemuksia potilaista, joilta krooninen kipu on lähtenyt vuosikymmenien jälkeen pois lähes kokonaan osuvan lääkityksen ansiosta.

Asiantuntijana kivuntutkimuksen professori ja HYKSin kipupoliklinikan ylilääkäri Eija Kalso.

LUE LISÄÄ:

Kipu - tunnista vaaralliset

Selkävaivat

Nivelrikko