Kodin terveysopit siirtyvät sukupolvesta toiseen, mutta kannattaako niihin luottaa? Äidin terveysneuvoja perkaavat lääkärit Ilkka Kunnamo, Matti Korppi, Anna-Liisa Enkovaara ja Maarit Vuorela.

ONKO TOTTA VAI TARUA?

1. Uimaan ei saa mennä puoleen tuntiin ruokailusta, muuten tulee kouristus. Osittain tarua. Veteen voi mennä vaikka heti ruokailun jälkeen, mutta uimisen aiheuttamaa fyysistä rasitusta on hyvä välttää, koska ruokailun jälkeen verenkiertoa ohjautuu vatsan alueelle, kun taas liikunta vaatii sen ohjautumista lihaksiin. Ruokalepo on siten elimistölle hyväksi. Täysi vatsa voi myös haitata hengitysliikkeitä vedessä.

2. Keltainen jaffa helpottaa mahatautia.

Tarua. Minkä tahansa juoman (paitsi alkoholin) nauttiminen vatsataudin aikana auttaa korvaamaan ripulin ja oksentelun aiheuttamaa nestehukkaa. Se on mahataudin tärkein hoito. Keltainen jaffa ei ole mitenkään erityisasemassa. Jos tautiin liittyy oksentelua, hiilihappopitoinen juoma saattaa jopa ärsyttää vatsaa.

3. Kylmällä kivellä istuja saa pissataudin.

Ehkä totta. Kun kylmä todennäköisesti heikentää limakalvojen puolustuskykyä hengitysteissä, ei ole mitään syytä ajatella, etteikö kylmä voisi vaikuttaa samalla tavalla virtsateiden limakalvolla. Kylmä voimistaa myös miesten eturauhastulehdusta. Vaikka lopullinen näyttö kylmän vaikutuksesta virtsatietulehdukseen puuttuukin, näiden tietojen valossa en kylmällä kivellä istuisi, jos minulla olisi taipumusta virtsatieinfektioihin.

4. Matkapahoinvoinnin estää katselu suoraan eteenpäin auton ikkunasta.

Totta. Matkapahoinvointi syntyy, kun tasapainoelinten ja silmän välittämät aistimukset ovat ristiriidassa keskenään. Katseen kohdistaminen liikkumattomaan kohteeseen vähentää tätä ristiriitaa.

5. Piharatamon lehti parantaa haavan.

Ehkä totta. Ratamon lehtien käyttö haavan hoidossa on vuosisatoja vanha perinne monissa maissa. Haavoja on perinteisesti ”laastaroitu” käsissä pehmennetyillä lehdillä. Ratamo sisältää kymmeniä erilaisia kemiallisia aineita, joista eräillä on laboratoriokokeissa todettu bakteereita tappavaa ja tulehdusta lievittävää vaikutusta.

Ihmisillä tehtyjä kaksoissokkotutkimuksia asiasta ei kuitenkaan ole. Tärkeää on käyttää puhtaita lehtiä, jotta haava ei tulehdu lisää.

Ratamon lehti saattaa aiheuttaa kosketusihottumaa. Muuta haittaa lehden käytöstä pienten haavojen hoidossa ei ole todettu.

6. Lapsen tukkoisen nenän avaa kuorittu sipuli tyynyn vieressä.

Tarua. Sipulista haihtuvat rikkiyhdisteet saavat nenän ja silmät vuotamaan sekä lapsella että aikuisella, mutta erityistä tukkoisuutta avaavaa vaikutusta sillä ei ole.

7. Lumen ja hiekan syönnistä tulee kipeäksi.

Tarua. Puhtaassa lumessa tai hiekassa ei ole mitään vaarallista. Lasinsirut ovat kuitenkin vaarallisia ja eläinten jätökset haitallisia.

8. Sukat jalkaan! Vilustut kun painelet kylmällä lattialla paljain jaloin.

Tarua. Jalkojen kylmettymisellä ei ole mitään yhteyttä infektioihin.

9. Antibioottikuurit tuhoavat lapsen luontaisen vastustuskyvyn.

Osittain totta. Ihmisen suolistossa ja limakalvoilla on taudinaiheuttajabakteerien lisäksi runsaasti ”hyviä” bakteereita. Antibiootit häiritsevät suolen normaalia toimintaa tappamalla taudin aiheuttajien lisäksi myös hyödyllisiä bakteereita. Antibioottikuuri horjuttaa suoliston bakteeritasapainoa usean viikon ajan ja voi joissakin tilanteissa altistaa uudelle infektiolle.

9. Jos kuumeen alentaa keinotekoisesti kuumelääkkeellä, tauti paranee entistä hitaammin.

Tarua. Infektion paraneminen riippuu elimistön oman puolustusjärjestelmän toiminnasta eli immunologisista tapahtumista, joita kohtuullinen lämpö, mutta ei kuume, saattaa nopeuttaa. Kuumeen alentaminen parantaa vointia, esimerkiksi ruokahalua, joten se saattaa jopa nopeuttaa paranemista.

10. Jos menee tukka märkänä ulos, saa flunssan.

Tarua. Flunssan saamiseen vaikuttaa tartunnalle altistuminen. Sen jälkeen, kun tartunta on jo tapahtunut ja tauti alkamassa, kylmässä ilmassa oleskelu ja kylmettyminen saattavat pahentaa oireita. Tuskin tukan märkyydellä on tässä merkitystä.

11. Hämärässä lukeminen pilaa silmät.

Tarua. Silmät eivät vaurioidu niiden käyttämisestä hämärässäkään. Hyvä valaistus voi kuitenkin ehkäistä katseen tarkentamisen aiheuttamaa rasitusta ja päänsärkyäkin etenkin keski-ikäisillä ja iäkkäämmillä.