Jos sanaleikit eivät kiinnosta, syynä saattaa olla lukihäiriö. Se ei kuitenkaan estä oppimista sujuvaksi lukijaksi.

Lasten runokirjassa Kuono kohti tähteä on tikka-runo, joka alkaa näin:
Lahopuuta naputteli
valkoselkätikka.

Mitenkähän runo jatkuu?
Hiiri kuuli, säälitteli:
– Tosi paha hikka.

Tästä lapset pitävät. Tikka, hikka, likka, rikka, kikka…

Tavallisesti viisivuotias on jo kiinnostunut kirjaimista ja kielellä leikittelystä. Tomaatti-torstaina tai pulla-perjantaina on paljon mukavampi lähteä päiväkotiin. Loruttelu, riimittely ja sanojen vääntely saavat lapsen itse keksimään loputtomasti esimerkkejä sananväännöksistä. Niistä innostuminen on merkki kielellisistä valmiuksista, joiden avulla lapsen on helppo oppia lukemaan.

Jos lapsi ei vielä esikouluikään mennessä ole lainkaan kiinnostunut kirjaimista ja sanoista, saattaa hänellä olla lukihäiriö. Lukihäiriö on voimakkaasti perinnöllinen. Jos jommalla kummalla vanhemmista tai lapsen sisaruksella on lukihäiriö, voivat jo varhaiset merkit viitata siihen. Näitä merkkejä on silloin aihetta seurata. Esimerkiksi jos lapsi ei vielä esikouluiässäkään ole kiinnostunut kirjaimista siinä määrin, että ne jäävät mieleen tai ei millään tahdo oppia  laulujen tai lorujen sanoja, on kirjaimia hyvä ruveta harjoittelemaan.

Lukemaan oppii lukemalla

Neuropsykologian professori Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta kertoo, että tutkimusolosuhteissa lukihäiriö näkyy jo vastasyntyneen aivokäyrässä. Muutama lukihäiriötä aiheuttava geenikin on pystytty paikantamaan. Alle kuusivuotiaalta lapselta ei lukihäiriötä Lyytisen mukaan kuitenkaan tarvitse määrittää.

– Jos lapsi ei paria kuukautta ennen kouluun menoa tunne kirjaimia eikä ole kiinnostunut niistä, kannattaa kirjaimia ja niihin liittyviä äänteitä ruveta harjoittelemaan, Lyytinen sanoo.

Nykyään kirjaimiin tutustutaan jo esikoulussa. Joka kolmas ensimmäiselle luokalle tuleva lapsi on oppinut lukemaan – usein omin keinoin kirjaimet opittuaan. Yli 90 prosenttia ekaluokkalaisista on oppinut suhteellisen tarkoiksi lukijoiksi syyslukukauden loppuun mennessä.

Paras tapa tukea lapsen lukemaan oppimista kotona on lukea ääneen. Jos lukemaan oppiminen on vaikeaa, hyvä tapa harjoitella on ilmainen lukutaidon perusteita harjoittava tietokonepeli, Ekapeli. Pelissä on eritasoisille lukijoille tarkoitettuja harjoituksia. Aluksi voi harjoitella kirjain-äännevastaavuutta, sitten tavujen ja sanojen tunnistamista ja kolmannella tasolla voi pyrkiä nopeuttamaan lukemistaan. Peli on käytössä jo lähes kaikissa Suomen kouluissa.

Kirjaimet vaihtavat paikkaa

Suomen kielessä äänteitä on helppo harjoittaa, koska jokaista äännettä vastaa yksi kirjain.

– Esimerkiksi englannin kielessä äänteiden ja kirjainten välillä ei ole johdonmukaista yhteyttä, juuri yksikään kirjain ei äänny sanayhteydestä riippumatta aina samalla tavalla. Opettelun on edettävä isommissa yksiköissä, Heikki Lyytinen vertaa.

Lukihäiriöinen tekee usein kirjoitusvirheitä sanoissa, joissa on kaksi samaa äännettä. Äänteen kesto tuottaa ongelmia, lyhyt ja pitkä äänne eivät erotu virheettömästi. Lapsi ei kuule vaikkapa epäsanojen amuto ja amuuto tai amutto ja amuto välistä eroa. Siksipä niiden kirjoittaminenkaan ei onnistu.

Lukihäiriön eli dysleksian taustalla on Heikki Lyytisen mukaan äänneherkkyyden puute tai se, ettei lapsi pysty sujuvasti palauttamaan muististaan ja nimeämään tuttua näkemäänsä. Mutta dysleksia ei aina ilmene edellisissä. Yhteistä kaikille, joilla on lukivaikeus, on oppimisen vaikeus, joka alkaa kirjainten nimien ja niitä vastaavien äänteiden mieleen painamisen vaikeudesta ja päätyy vaikeuksiin sujuvoittaa lukutaito.

Lukihäiriö häiritsee lapsen keskittymistä, mutta osalla lukihäiriöisistä on myös tarkkaavaisuushäiriö, joka vaatii hoitoa.

Takaisin lukkarin kouluun

Lukemaan oppimisen vaikeudet voivat vaikuttaa myös pienen koululaisen asenteisiin niin, että hän alkaa pitää itseään muita tyhmempänä, koska ei opi. Siksi Heikki Lyytisen mielestä on erittäin tärkeää harjaannuttaa vähänkin heikkoa lukutaitoa Ekapelin ja ääneen lukemisen avulla heti ensimmäisen luokan alusta lähtien.

Jos äänteiden kuuleminen ja tunnistaminen sekä kirjainten ja niiden vastinäänteiden oppiminen on erittäin vaikeaa, on niiden harjoittelua aihetta täydentää Ekapelin ohella puheterapeutin tai erityisopettajan avulla.

Heikki Lyytisen mielestä toimiva tapa kirjainten opetteluun ja lukemiseen on edelleen sama kuin oli Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen lukkarin koulussa: Sanokaa A, sanoi lukkari näyttäen kirjainta, ja veljekset toistivat perässä.

Sanat näkyvät kuvina

Lukihäiriö näkyy aivoissa. Se on siis neurobiologinen häiriö.

– Osassa suvuista, joissa on lukihäiriötä, on havaittu poikkeuksellisen vahvaa visuaalis-spatiaalista taitoa, Heikki Lyytinen kertoo.

Moni lukihäiriöinen hahmottaa hyvin tilaa. Visuaalis-spatiaalisesti lahjakas pystyy näkemään asiat kuvina mielessään, osaa hahmottaa tilaa, tulkitsee helposti karttoja, symboleita ja geometrisia muotoja  sekä pystyy luovasti soveltamaan näkemäänsä.

Toisaalta Heikki Lyytinen ei ole koskaan törmännyt erittäin musikaalisesti lahjakkaaseen, jolla olisi lukihäiriö. Taiteiden parissa lukihäiriöinen päätynee helpommin kuvataiteilijaksi tai arkkitehdiksi.

– Taideoppilaitoksissa on enemmän dyslektikkoja kuin muissa kouluissa, Lyytinen sanoo.

Jyväskylän yliopiston laajaan lukihäiriötutkimukseen osallistui aikuisia joilla oli lapsena ollut vaikeuksia oppia lukemaan. Heistä odotettua useampi oli päätynyt esimerkiksi rakennuspiirtäjäksi tai kaivinkoneen kuljettajaksi. Molemmat aloja, joissa tarvitaan hyvää visuaalista hahmotuskykyä.

Aikuinen, opi uusi tapa lukea

Kun lukeminen ole sujuvaa ja nopeaa, moni aikuinen dyslektikko etenee tekstissä kuin lukemaan opettelija. Kun keskittyy yksittäisiin kirjaimiin ja sanoihin, tekstin ymmärtäminen on vaikeaa. Muisti ei hitaan etenemien takia pysty hahmottamaan kokonaisuutta.

Lukemistaan voi sujuvoittaa harjoittelemalla tunnistamaan kerralla isompia kokonaisuuksia sen sijaan, että lukeminen etenee kirjain kirjaimelta.

Sujuvaa lukemista oppii vain lukemalla. Paljon lukeva löytää vähitellen väistämättä sujuvan tavan noukkia hakemansa merkitykset tekstistä.

Aivot oppivat tekemällä. Siksi lukihäiriö ei ole este millekään. Professoriksi, lääkäriksi tai juristiksi haluava dyslektikko joutuu vain tekemään enemmän töitä lukutaitonsa eteen kuin sellainen opiskelija, jolle sanojen maailma aukeaa helpommin.

Lukihäiriöstä eroon leikiten

Lukihäiriöinen mieheni oli taitava laulaja, tunnisti hyvät ja huonot laulajat. Jos olisi ollut paremmista oloista, olisi varmaan oppinut soittamaankin. Dyslektikkolapsenikin on musikaalinen. Molemmilla hyvä värisilmä ja hahmotuskyky visuaalisella tasolla, välimatkojen erottaminen onnistui jne. Toisaalta olen itse erittäin lahjakas lingvisti, monipuolisesti kielellinen lahjakkuus, mutta rytmitaju, visuaalinen hahmotuskyky puuttuvat ja musikaalisuuskin on heikkoa.
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 49-vuotias. Minulla tulee täyteen 5 vuotta hormonikierukan käyttöä. Pitääkö se ottaa pois heti vai voiko se olla pidempään? Kannattaako vielä laittaa uusi kierukka? Vaihdevuosioireita on ollut, mutta kierukka on ollut erittäin toimiva eikä ongelmia ole ollut.

Tällä hetkellä saatavilla on kolme erilaista hormonikierukkaa. Pisimmän ajan markkinoilla on ollut 52 mg levonorgestreelia (keltarauhashormonia) sisältävä valmiste (Mirena). Sen yksi käyttöaihe on raskauden ehkäisy. Silloin myyntiluvan mukainen käyttöaika on viisi vuotta, mutta uuden Käypä hoito -suosituksen mukaan sen käyttöaikaa voidaan venyttää seitsemään vuoteen. Mirena-hormonikierukkaa voidaan myös käyttää runsaiden ja kivuliaiden kuukautisten hoitoon sekä osana vaihdevuosien hormonihoitoa.

Tämän lisäksi markkinoilla on kaksi ainoastaan raskauden ehkäisyyn tarkoitettu valmistetta: 19,5 mg levonorgestreelia sisältävä Kyleena, jonka suositeltu käyttöaika on viisi vuotta sekä 13,5 mg levonorgestreelia sisältävä Jaydess, jonka käyttöaika on kolme vuotta.

Kysyjä on 49-vuotias, ja oletan, että hänellä on käytössä Mirena-hormonikierukka. Kierukkaa ei kannata vaihtaa, vaan se saa olla kohtuontelossa niin kauan kuin varmuudella tiedetään, että raskauden ehkäisyä ei enää tarvita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että menopaussi on ohitettu. Kysyjän tapauksessa kierukkaa voi käyttää siis jopa pidempäänkin kuin seitsemän vuotta.

Jos kierukkaa käytetään runsaiden tai kivuliaiden kuukautisten hoitoon, sitä voi myös käyttää kauemmin kuin viisi vuotta; käytännössä niin kauan kuin oireet pysyvät poissa. Kierukasta erittyy keltarauhashormonia usein pidempään kuin viisi vuotta.

Hormonikierukka voi olla myös osa vaihdevuosien hormonihoitoa. Vaihdevuosioireet hoidetaan estrogeenilla ja kohdun limakalvo pidetään lepotilassa (ohuena) hormonikierukan avulla. Käyttöaika vaihtelee käytetyn estrogeeniannoksen mukaan.

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 23-vuotias hoikka nainen, joka kärsii jatkuvista vatsavaivoista ja valtavan voimakasäänistä vatsan murinasta. Laktoosi-intoleranssi on todettu lapsena. Kaikkia mahdollisia ruokavalioita on kokeiltu, ja nytkin on laktoositon ja gluteeniton ruokavalio. Ylä- ja alavatsa on tähystetty, mutta mitään poikkeavaa ei ole löytynyt. Murina on niin voimakasta, että kuuluu kymmenien metrien päähän. Vaivat rajoittavat pahasti elämää, kun ei kehtaa kotoa enää lähteä juuri mihinkään. Mitään syytä vaivaan ei löydy. Miksei?

Vatsavaivat, joiden taustalta ei asianmukaisista tutkimuksista huolimatta löydy sairautta luokitellaan toiminnallisiksi vaivoiksi. Se tarkoittaa, että suolen toiminta on jollain lailla poikkeavaa mutta syytä ei voida osoittaa. Kyseessä ei ole sairaus, vaan ominaisuus. Osa ihmisistä on luonnostaan herkkävatsaisia.

Heidän elimistönsä reagoi stressiin tai muihin poikkeustiloihin suolisto-oireilla. Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on tavallisin toiminnallinen vatsavaiva. Siihen liittyy tyypillisesti vatsan turvottelua, paikkaa vaihtavia vatsakipuja ja vaihtelevaa suolen toimintaa.

Toiminnallisten vatsavaivojen hoidossa tärkeintä on noudattaa terveellisiä elintapoja eli minimoida stressi, pyrkiä säännölliseen vuorokausirytmiin, huolehtia riittävästä unesta, harrastaa liikuntaa ja syödä terveellisesti ja monipuolisesti. Tiettyjen imeytymättömien ns. FODMAP-hiilihydraattien vähentäminen ruokavaliossa auttaa hillitsemään suolikaasun muodostumista, ja moni saa tästä avun. Ummetusta, ripulia, suolikaasujen ylimääräistä muodostusta ja vatsakipuja voidaan tarvittaessa hoitaa lääkkeillä, mutta toiminnallisissa vatsavaivoissa näiden käyttö tulisi rajoittaa tilapäiseksi.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Vatsan murina hävettää

Prosessoitu suomalainen maito, viljat, sokerit, stressi, keinomakeutusaineet, prosessoidut kasviöljyt (rypsiöljy, margariinit, levitteet, kasvirasvakermat jne...) ja lisäaineet. Ne kun jättää pois, rauhoittuu elimistö aika monella. Viljojen ja/tai maidon sekä rypsiöljyn karsiminen ei tietenkään ratkaise kaikkien ihmisten kaikkia mahdollisia terveysongelmia, mutta todella monella erittäin nopea ja yksinkertainen tie parempaan hyvinvointiin, joka ei maksa mitään. Viljaton ja/tai maidoton...
Lue kommentti