Jos sanaleikit eivät kiinnosta, syynä saattaa olla lukihäiriö. Se ei kuitenkaan estä oppimista sujuvaksi lukijaksi.

Lasten runokirjassa Kuono kohti tähteä on tikka-runo, joka alkaa näin:
Lahopuuta naputteli
valkoselkätikka.

Mitenkähän runo jatkuu?
Hiiri kuuli, säälitteli:
– Tosi paha hikka.

Tästä lapset pitävät. Tikka, hikka, likka, rikka, kikka…

Tavallisesti viisivuotias on jo kiinnostunut kirjaimista ja kielellä leikittelystä. Tomaatti-torstaina tai pulla-perjantaina on paljon mukavampi lähteä päiväkotiin. Loruttelu, riimittely ja sanojen vääntely saavat lapsen itse keksimään loputtomasti esimerkkejä sananväännöksistä. Niistä innostuminen on merkki kielellisistä valmiuksista, joiden avulla lapsen on helppo oppia lukemaan.

Jos lapsi ei vielä esikouluikään mennessä ole lainkaan kiinnostunut kirjaimista ja sanoista, saattaa hänellä olla lukihäiriö. Lukihäiriö on voimakkaasti perinnöllinen. Jos jommalla kummalla vanhemmista tai lapsen sisaruksella on lukihäiriö, voivat jo varhaiset merkit viitata siihen. Näitä merkkejä on silloin aihetta seurata. Esimerkiksi jos lapsi ei vielä esikouluiässäkään ole kiinnostunut kirjaimista siinä määrin, että ne jäävät mieleen tai ei millään tahdo oppia  laulujen tai lorujen sanoja, on kirjaimia hyvä ruveta harjoittelemaan.

Lukemaan oppii lukemalla

Neuropsykologian professori Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta kertoo, että tutkimusolosuhteissa lukihäiriö näkyy jo vastasyntyneen aivokäyrässä. Muutama lukihäiriötä aiheuttava geenikin on pystytty paikantamaan. Alle kuusivuotiaalta lapselta ei lukihäiriötä Lyytisen mukaan kuitenkaan tarvitse määrittää.

– Jos lapsi ei paria kuukautta ennen kouluun menoa tunne kirjaimia eikä ole kiinnostunut niistä, kannattaa kirjaimia ja niihin liittyviä äänteitä ruveta harjoittelemaan, Lyytinen sanoo.

Nykyään kirjaimiin tutustutaan jo esikoulussa. Joka kolmas ensimmäiselle luokalle tuleva lapsi on oppinut lukemaan – usein omin keinoin kirjaimet opittuaan. Yli 90 prosenttia ekaluokkalaisista on oppinut suhteellisen tarkoiksi lukijoiksi syyslukukauden loppuun mennessä.

Paras tapa tukea lapsen lukemaan oppimista kotona on lukea ääneen. Jos lukemaan oppiminen on vaikeaa, hyvä tapa harjoitella on ilmainen lukutaidon perusteita harjoittava tietokonepeli, Ekapeli. Pelissä on eritasoisille lukijoille tarkoitettuja harjoituksia. Aluksi voi harjoitella kirjain-äännevastaavuutta, sitten tavujen ja sanojen tunnistamista ja kolmannella tasolla voi pyrkiä nopeuttamaan lukemistaan. Peli on käytössä jo lähes kaikissa Suomen kouluissa.

Kirjaimet vaihtavat paikkaa

Suomen kielessä äänteitä on helppo harjoittaa, koska jokaista äännettä vastaa yksi kirjain.

– Esimerkiksi englannin kielessä äänteiden ja kirjainten välillä ei ole johdonmukaista yhteyttä, juuri yksikään kirjain ei äänny sanayhteydestä riippumatta aina samalla tavalla. Opettelun on edettävä isommissa yksiköissä, Heikki Lyytinen vertaa.

Lukihäiriöinen tekee usein kirjoitusvirheitä sanoissa, joissa on kaksi samaa äännettä. Äänteen kesto tuottaa ongelmia, lyhyt ja pitkä äänne eivät erotu virheettömästi. Lapsi ei kuule vaikkapa epäsanojen amuto ja amuuto tai amutto ja amuto välistä eroa. Siksipä niiden kirjoittaminenkaan ei onnistu.

Lukihäiriön eli dysleksian taustalla on Heikki Lyytisen mukaan äänneherkkyyden puute tai se, ettei lapsi pysty sujuvasti palauttamaan muististaan ja nimeämään tuttua näkemäänsä. Mutta dysleksia ei aina ilmene edellisissä. Yhteistä kaikille, joilla on lukivaikeus, on oppimisen vaikeus, joka alkaa kirjainten nimien ja niitä vastaavien äänteiden mieleen painamisen vaikeudesta ja päätyy vaikeuksiin sujuvoittaa lukutaito.

Lukihäiriö häiritsee lapsen keskittymistä, mutta osalla lukihäiriöisistä on myös tarkkaavaisuushäiriö, joka vaatii hoitoa.

Takaisin lukkarin kouluun

Lukemaan oppimisen vaikeudet voivat vaikuttaa myös pienen koululaisen asenteisiin niin, että hän alkaa pitää itseään muita tyhmempänä, koska ei opi. Siksi Heikki Lyytisen mielestä on erittäin tärkeää harjaannuttaa vähänkin heikkoa lukutaitoa Ekapelin ja ääneen lukemisen avulla heti ensimmäisen luokan alusta lähtien.

Jos äänteiden kuuleminen ja tunnistaminen sekä kirjainten ja niiden vastinäänteiden oppiminen on erittäin vaikeaa, on niiden harjoittelua aihetta täydentää Ekapelin ohella puheterapeutin tai erityisopettajan avulla.

Heikki Lyytisen mielestä toimiva tapa kirjainten opetteluun ja lukemiseen on edelleen sama kuin oli Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen lukkarin koulussa: Sanokaa A, sanoi lukkari näyttäen kirjainta, ja veljekset toistivat perässä.

Sanat näkyvät kuvina

Lukihäiriö näkyy aivoissa. Se on siis neurobiologinen häiriö.

– Osassa suvuista, joissa on lukihäiriötä, on havaittu poikkeuksellisen vahvaa visuaalis-spatiaalista taitoa, Heikki Lyytinen kertoo.

Moni lukihäiriöinen hahmottaa hyvin tilaa. Visuaalis-spatiaalisesti lahjakas pystyy näkemään asiat kuvina mielessään, osaa hahmottaa tilaa, tulkitsee helposti karttoja, symboleita ja geometrisia muotoja  sekä pystyy luovasti soveltamaan näkemäänsä.

Toisaalta Heikki Lyytinen ei ole koskaan törmännyt erittäin musikaalisesti lahjakkaaseen, jolla olisi lukihäiriö. Taiteiden parissa lukihäiriöinen päätynee helpommin kuvataiteilijaksi tai arkkitehdiksi.

– Taideoppilaitoksissa on enemmän dyslektikkoja kuin muissa kouluissa, Lyytinen sanoo.

Jyväskylän yliopiston laajaan lukihäiriötutkimukseen osallistui aikuisia joilla oli lapsena ollut vaikeuksia oppia lukemaan. Heistä odotettua useampi oli päätynyt esimerkiksi rakennuspiirtäjäksi tai kaivinkoneen kuljettajaksi. Molemmat aloja, joissa tarvitaan hyvää visuaalista hahmotuskykyä.

Aikuinen, opi uusi tapa lukea

Kun lukeminen ole sujuvaa ja nopeaa, moni aikuinen dyslektikko etenee tekstissä kuin lukemaan opettelija. Kun keskittyy yksittäisiin kirjaimiin ja sanoihin, tekstin ymmärtäminen on vaikeaa. Muisti ei hitaan etenemien takia pysty hahmottamaan kokonaisuutta.

Lukemistaan voi sujuvoittaa harjoittelemalla tunnistamaan kerralla isompia kokonaisuuksia sen sijaan, että lukeminen etenee kirjain kirjaimelta.

Sujuvaa lukemista oppii vain lukemalla. Paljon lukeva löytää vähitellen väistämättä sujuvan tavan noukkia hakemansa merkitykset tekstistä.

Aivot oppivat tekemällä. Siksi lukihäiriö ei ole este millekään. Professoriksi, lääkäriksi tai juristiksi haluava dyslektikko joutuu vain tekemään enemmän töitä lukutaitonsa eteen kuin sellainen opiskelija, jolle sanojen maailma aukeaa helpommin.

Vierailija

Lukihäiriöstä eroon leikiten

Lukihäiriöinen mieheni oli taitava laulaja, tunnisti hyvät ja huonot laulajat. Jos olisi ollut paremmista oloista, olisi varmaan oppinut soittamaankin. Dyslektikkolapsenikin on musikaalinen. Molemmilla hyvä värisilmä ja hahmotuskyky visuaalisella tasolla, välimatkojen erottaminen onnistui jne. Toisaalta olen itse erittäin lahjakas lingvisti, monipuolisesti kielellinen lahjakkuus, mutta rytmitaju, visuaalinen hahmotuskyky puuttuvat ja musikaalisuuskin on heikkoa.
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Kivut jalkaterässä ovat piinallisia. Niitä taltutetaan levolla, kipulääkkeillä ja jumpilla, toisinaan tarvitaan leikkausta.

MIKÄ JALASSA VOI SATTUA?

● jalkapohjan jännekalvon tulehdus

● ukkovarpaan tyvinivelen kuluma

● vaivaisenluu

● varvasvälihermon pinne tai venymä

● liian pienet tai huonot kengät

● jalkojen virheasennot

● löysä nilkan nivelside

● heikot keskivartalolihakset

 

Olet lenkillä ja jalkaan iskee armoton kipu. On pakko pysähtyä. Loppumatka taittuu nilkuttaen. Jalkaterän ja nilkan kivuista on kokemusta lähes kaikilla. Se ei ole ihme, sillä onnistuuhan jokainen ottamamme askel vain lukemattomien luiden, jänteiden, lihasten ja hermojen yhteistyöllä.

– Jalkaterä on kuin jousipyssy, pieni katapultti, joka mukautuu alustaansa. Jos astut puun juureen, et ole heti nokillasi, toteaa ortopedian erikoislääkäri Jyrki Heinänen.

Tämä joustava ja herkkä rakenne tekee jalasta myös haavoittuvan. Sen jänteet ja hermot venyvät ja puristuvat herkästi. Syyt ovat monet: niitä voi etsiä niin perimästä ja ikääntymisestä kuin huonoista kengistä ja virheasennoista.

Syy jalan kipuihin saattaa löytyä myös aivan muualta kuin jalkapohjasta. Jos keskivartalon lihakset ovat heikot, kireät tai kuormittuvat väärällä tavalla, myös lantion, lonkkien ja polvien asento vääristyy. Se heijastuu kävelyyn. Jalkaterapiassa pyritäänkin vahvistamaan koko vartalon lihaksia.

Toisaalta jalkapohjan sisäkaaren madaltuminen voi säteillä kipuna jopa selkään ja polviin. Kävely on hankalaa ja jalka tuppaa kääntymään ulospäin.

Jalkapohja tulessa

Jalkapohjassa kulkee vahva jännekalvo, joka kiinnittyy toisesta päästään kantapäähän, toisesta päkiään. Jännekalvo leviää varpaiden väliin viuhkamaisesti kuin V-kirjain. Iän myötä jalkaholvi madaltuu ja kantakalvon ääripisteet siirtyvät kauemmaksi toisistaan.

– Silloin voi syntyä niin sanottu luupiikki, joka on plantaarifaskiitin kansanomainen nimitys, Jyrki Heinänen sanoo.

Röntgenkuvassa voi jopa näkyä piikki, mutta se ei ole kivun syy vaan seuraus. Kantakalvon tulehdus eli plantaarifaskiitti on tavallisin kantapääkivun syy erityisesti naisilla ja keski-ikäisillä miehillä. Kipu tykyttää yleensä kantapään alla, mutta joskus koko jalkapohja on tulessa.

– Aamun ensimmäiset askeleet ovat kivuliaimmat, sillä yöllä jalka on niin sanotussa ballerina-asennossa, ja kävelemään lähtiessä kantakalvo joutuu taas venymään. Joskus jalkapohja voi olla niin arka, että potilas pomppaa tuolista, kun lääkäri alkaa tutkia sitä, Jyrki Heinänen sanoo.

Plantaarifaskiitissa parin päivän lepo ja tulehduskipulääke ovat paikallaan. Kovassa kivussa ”tulipalon” rauhoittamiseen voidaan tarvita kortisonipistoksia.

Elämää helpottaa kovasti, kun kengät vaihtaa sellaisiin, joissa pohjan on tasainen. Silloin kantakalvo ei jännity joka askeleella.

Kantakalvo voi tulehtumisen sijaan myös repeytyä luun kiinnityskohdasta, jolloin kiputila kestää pitkään.

– Vaivassa voidaan turvautua ilmavasarahoitoon, joka aiheuttaa mikroskooppisia repeämiä kantakalvoon. Kun niitä on riittävästi, rappeuman eteneminen pysähtyy, kertoo Jyrki Heinänen.

Päkiässä salamoi

Jos päkiän tuntumassa salamoi, kihelmöi, puutuu tai tuntuu kuin kengässä hiertäisi kivi, syy saattaa piillä varvasvälihermossa.

Jalkapöytäluiden välissä kulkeva hermo voi puristua luiden väliin. Joskus se paksuuntuu, jolloin puhutaan Mortonin neuroomasta. Kivun vuoksi on pakko riisua jopa kenkä jalasta. Vaiva on tavallinen nuorilla ja keski-ikäisillä naisilla.

– Jos kengät ovat liian pienet, jalkapöydän luut eivät pääse kävellessä leviämään.

Samoin käy, kun kengät nauhoittaa liian tiukasti. Ei olekaan ihme, että hermot jäävät puristuksiin, Riitta Saarikoski sanoo.

Myös jalkapohjan tukirakenteiden, nivelsiteiden ja jänteiden löystyminen ikääntyessä altistaa hermojen venymiselle.

Jalkaterapeutti voi tehdä silikonista palkin, joka pitää jalkapöydän luut erillään. Joskus hernemäiseksi pallukaksi paksuuntunut hermo leikataan pois.

Ukkovarvas turpoaa

Jos jalkaterään tulee murtuma tai jalan päälle putoaa jotain painavaa, isovarpaaseen voi syntyä tyvinivelen kuluma. Särö vauhdittaa nivelrikon kehittymistä jalkaterän ja nilkan niveliin, ja tyvinivel jäykistyy. Kulumalle altistavat myös ikääntyminen, rasitus ja ylipaino.

– Tyypillistä on yösärky ja ukkovarpaan turvotus, myös varpaan liikuttelu sattuu, toteaa Jyrki Heinänen.

Jos kivut eivät taltu kortisonipistoksilla, voidaan tehdä tyvinivelen puhdistusleikkaus, joka parantaa tyvinivelen liikkuvuutta. Joskus nivel luudutetaan, jolloin kulunut nivel höylätään pois ja luiden päät yhdistetään titaaniruuveilla.

Vikaa nilkassa

Kävelyssä tuntuvat kivut voivat johtua myös nilkan nivelsiteistä. Löysä nilkka, joka voi olla perinnöllinen tai seurausta tapaturmista, muljahtelee herkästi ja saattaa pettää alta.

Nilkan nyrjähdykseen suositellaan nykyään kylmähoidon sijaan lämpöhoitoa.

Myös lymfahieronta, joka pistää kuona-aineet liikkeelle, auttaa. Joskus tarvitaan leikkausta, jossa venyneet nivelsiteet kiinnitetään langoilla pohjeluuhun.

 

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Jokainen yskijä toivoo, että saisi edes nukkua rauhassa. Kokeile iltahunajaa!

YSKÄ ON HYVÄKSI, sillä se on elimistön tapa puhdistaa hengitystiet tunkeilijoista. Siitä huolimatta köhä ärsyttää ja haittaa elämää.

– Jos yskä jatkuu pitempään kuin pari viikkoa, sen syytä kannattaa lähteä selvittämään. Sillä yskä ei ole sairaus vaan oire, sanoo Kuopion yliopiston sairaala-apteekkari Toivo Naaranlahti.

Yskää voi hoitaa tehokkaasti vain jos sen syyn tuntee.

Toki oirettakin saa hoitaa, jos se käy omille tai muiden hermoille. Mutta mikä auttaisi sitkeään virusyskään?

– Näyttöä yskänlääkkeiden tehosta ei juuri ole, Toivo Naaranlahti sanoo.

Morfiinia tai kodeiinia sisältävät lääkkeet lamaisivat aivojen yskäkeskuksen, mutta niitä ei saa ilman reseptiä. Käsikaupassa myytävät yskänlääkkeet ovat siis pelkkää rahan menoa. Mikä sitten hillitsisi köhimistä ja rauhoittaisi öitä?

– Yskään voi kokeilla nenän kautta hengitettävää mentolia, jota myydään apteekissa, sekä vanhaa kunnon hunajaa.

Hunaja tehoaa tutkimusten mukaan ainakin lasten yskään, joten aikuisenkin kannattaa sitä kokeilla. Pari ruokalusikallista hunajaa liuotetaan lämpimään juomaan ja nautitaan illalla ennen nukkumaan menoa. Pitkään hunajajuomaa ei pidä lipittää, etteivät hampaat vahingoitu.

Jos yskän syy ei ole flunssa, se voi olla...

  1. ALLERGIA voi yskittää varsinkin siitepölyaikaan. Oire rauhoittuu parhaiten antihistamiineilla, joita saa apteekista myös ilman reseptiä.
  2. ASTMAN oire monilla on yskä. Heidän kannattaa pyytää lääkäriltä astmalääkkeeksi leukotrieeniantagonisti, joka auttaa myös yskään.
  3. REFLUKSITAUTIIN voi liittyä yskää. Jos haponeritystä estävät lääkkeet saavat yskän loppumaan, hakeudu tutkimuksiin.
  4. TUPAKKAYSKÄÄN tehoavat vain keuhkoahtaumataudin lääkkeet, joiden saaminen vaatii lääkärissä käynnin ja kunnon tutkimukset.
  5. TAPAYSKÄ selvittää kurkkua ja virkayskä tehostaa puhetta. Kumpikaan ei vaivaa öisin eikä niitä tarvitse hoitaa, elleivät ne häiritse itseä tai muita.