Lukihäiriöstä eroon leikiten

Lasten runokirjassa Kuono kohti tähteä on tikka-runo, joka alkaa näin:
Lahopuuta naputteli
valkoselkätikka.

Mitenkähän runo jatkuu?
Hiiri kuuli, säälitteli:
– Tosi paha hikka.

Tästä lapset pitävät. Tikka, hikka, likka, rikka, kikka…

Tavallisesti viisivuotias on jo kiinnostunut kirjaimista ja kielellä leikittelystä. Tomaatti-torstaina tai pulla-perjantaina on paljon mukavampi lähteä päiväkotiin. Loruttelu, riimittely ja sanojen vääntely saavat lapsen itse keksimään loputtomasti esimerkkejä sananväännöksistä. Niistä innostuminen on merkki kielellisistä valmiuksista, joiden avulla lapsen on helppo oppia lukemaan.

Jos lapsi ei vielä esikouluikään mennessä ole lainkaan kiinnostunut kirjaimista ja sanoista, saattaa hänellä olla lukihäiriö. Lukihäiriö on voimakkaasti perinnöllinen. Jos jommalla kummalla vanhemmista tai lapsen sisaruksella on lukihäiriö, voivat jo varhaiset merkit viitata siihen. Näitä merkkejä on silloin aihetta seurata. Esimerkiksi jos lapsi ei vielä esikouluiässäkään ole kiinnostunut kirjaimista siinä määrin, että ne jäävät mieleen tai ei millään tahdo oppia  laulujen tai lorujen sanoja, on kirjaimia hyvä ruveta harjoittelemaan.

Lukemaan oppii lukemalla

Neuropsykologian professori Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta kertoo, että tutkimusolosuhteissa lukihäiriö näkyy jo vastasyntyneen aivokäyrässä. Muutama lukihäiriötä aiheuttava geenikin on pystytty paikantamaan. Alle kuusivuotiaalta lapselta ei lukihäiriötä Lyytisen mukaan kuitenkaan tarvitse määrittää.

– Jos lapsi ei paria kuukautta ennen kouluun menoa tunne kirjaimia eikä ole kiinnostunut niistä, kannattaa kirjaimia ja niihin liittyviä äänteitä ruveta harjoittelemaan, Lyytinen sanoo.

Nykyään kirjaimiin tutustutaan jo esikoulussa. Joka kolmas ensimmäiselle luokalle tuleva lapsi on oppinut lukemaan – usein omin keinoin kirjaimet opittuaan. Yli 90 prosenttia ekaluokkalaisista on oppinut suhteellisen tarkoiksi lukijoiksi syyslukukauden loppuun mennessä.

Paras tapa tukea lapsen lukemaan oppimista kotona on lukea ääneen. Jos lukemaan oppiminen on vaikeaa, hyvä tapa harjoitella on ilmainen lukutaidon perusteita harjoittava tietokonepeli, Ekapeli. Pelissä on eritasoisille lukijoille tarkoitettuja harjoituksia. Aluksi voi harjoitella kirjain-äännevastaavuutta, sitten tavujen ja sanojen tunnistamista ja kolmannella tasolla voi pyrkiä nopeuttamaan lukemistaan. Peli on käytössä jo lähes kaikissa Suomen kouluissa.

Kirjaimet vaihtavat paikkaa

Suomen kielessä äänteitä on helppo harjoittaa, koska jokaista äännettä vastaa yksi kirjain.

– Esimerkiksi englannin kielessä äänteiden ja kirjainten välillä ei ole johdonmukaista yhteyttä, juuri yksikään kirjain ei äänny sanayhteydestä riippumatta aina samalla tavalla. Opettelun on edettävä isommissa yksiköissä, Heikki Lyytinen vertaa.

Lukihäiriöinen tekee usein kirjoitusvirheitä sanoissa, joissa on kaksi samaa äännettä. Äänteen kesto tuottaa ongelmia, lyhyt ja pitkä äänne eivät erotu virheettömästi. Lapsi ei kuule vaikkapa epäsanojen amuto ja amuuto tai amutto ja amuto välistä eroa. Siksipä niiden kirjoittaminenkaan ei onnistu.

Lukihäiriön eli dysleksian taustalla on Heikki Lyytisen mukaan äänneherkkyyden puute tai se, ettei lapsi pysty sujuvasti palauttamaan muististaan ja nimeämään tuttua näkemäänsä. Mutta dysleksia ei aina ilmene edellisissä. Yhteistä kaikille, joilla on lukivaikeus, on oppimisen vaikeus, joka alkaa kirjainten nimien ja niitä vastaavien äänteiden mieleen painamisen vaikeudesta ja päätyy vaikeuksiin sujuvoittaa lukutaito.

Lukihäiriö häiritsee lapsen keskittymistä, mutta osalla lukihäiriöisistä on myös tarkkaavaisuushäiriö, joka vaatii hoitoa.

Takaisin lukkarin kouluun

Lukemaan oppimisen vaikeudet voivat vaikuttaa myös pienen koululaisen asenteisiin niin, että hän alkaa pitää itseään muita tyhmempänä, koska ei opi. Siksi Heikki Lyytisen mielestä on erittäin tärkeää harjaannuttaa vähänkin heikkoa lukutaitoa Ekapelin ja ääneen lukemisen avulla heti ensimmäisen luokan alusta lähtien.

Jos äänteiden kuuleminen ja tunnistaminen sekä kirjainten ja niiden vastinäänteiden oppiminen on erittäin vaikeaa, on niiden harjoittelua aihetta täydentää Ekapelin ohella puheterapeutin tai erityisopettajan avulla.

Heikki Lyytisen mielestä toimiva tapa kirjainten opetteluun ja lukemiseen on edelleen sama kuin oli Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen lukkarin koulussa: Sanokaa A, sanoi lukkari näyttäen kirjainta, ja veljekset toistivat perässä.

Sanat näkyvät kuvina

Lukihäiriö näkyy aivoissa. Se on siis neurobiologinen häiriö.

– Osassa suvuista, joissa on lukihäiriötä, on havaittu poikkeuksellisen vahvaa visuaalis-spatiaalista taitoa, Heikki Lyytinen kertoo.

Moni lukihäiriöinen hahmottaa hyvin tilaa. Visuaalis-spatiaalisesti lahjakas pystyy näkemään asiat kuvina mielessään, osaa hahmottaa tilaa, tulkitsee helposti karttoja, symboleita ja geometrisia muotoja  sekä pystyy luovasti soveltamaan näkemäänsä.

Toisaalta Heikki Lyytinen ei ole koskaan törmännyt erittäin musikaalisesti lahjakkaaseen, jolla olisi lukihäiriö. Taiteiden parissa lukihäiriöinen päätynee helpommin kuvataiteilijaksi tai arkkitehdiksi.

– Taideoppilaitoksissa on enemmän dyslektikkoja kuin muissa kouluissa, Lyytinen sanoo.

Jyväskylän yliopiston laajaan lukihäiriötutkimukseen osallistui aikuisia joilla oli lapsena ollut vaikeuksia oppia lukemaan. Heistä odotettua useampi oli päätynyt esimerkiksi rakennuspiirtäjäksi tai kaivinkoneen kuljettajaksi. Molemmat aloja, joissa tarvitaan hyvää visuaalista hahmotuskykyä.