Kysyisin Marevanista. Miksi ihminen sidotaan tällaiseen rotanmyrkkyyn loppuelämäksi? Primaspan tai Pradaxa ovat yhtä hyviä lääkkeitä. En halua syödä Marevania, koska olen koko ajan mustelmilla ja verenvuodon vaara pelottaa. Mitä tapahtuu, jos en ota lääkettä?

Marevan sisältää varfariinia, jota on tosiaan käytetty rotanmyrkkynä. Varfariini vähentää K-vitamiinista riippuvien veren hyytymis­tekijöiden tuotantoa ja veren hyytymistä, jolloin riittävän suuren annoksen saanut jyrsijä kuolee verenvuotoon. Sopivana annoksena ihmiselle annettu varfariini on kuitenkin varsinainen hengenpelastajalääke: se vähentää tietyissä sairauksissa
verisuonitukoksia ja niihin liittyviä kuolemia.

Varfariinin annos säädetään jokaiselle potilaalle erikseen ja lääkityksen sopivaa tasoa seurataan verikokeella eli ns. INR-määrityksellä. Jos INR-arvo on liian pieni, hoito ei ole tarpeeksi tehokasta, ja liian suureen INR-arvoon liittyy suurentunut verenvuotojen vaara.

Koska kysyjälle on aloitettu elinikäinen Marevan-hoito, on hänen riskinsä sairastua verisuonitukokseen ilman lääkitystä arvioitu varsin suureksi. Tarkemman diagnoosin puuttuessa on mahdotonta ottaa kantaa lääkityksen laatuun ja lopettamisen mahdollisiin seurauksiin. Varfariinin käyttöön on monia syitä, esimerkiksi pitkäkestoinen sydämen eteisvärinä, keinoläppä ja syvät laskimotukokset. Jos Marevan-hoito on katsottu aiheelliseksi, ei Primaspan, joka sisältää asetyylisalisyylihappoa eli aspiriinia, liene teholtaan riittävä.

Varfariinin käytöstä on kertynyt kokemusta yli 50 vuoden ajalta. Hiljattain on saatu uusia lääkkeitä varfariinin sijaan mm. eteisvärinään liittyvän aivohalvauksen estoon. Näitä uusia lääkkeitä ovat Pradaxa (vaikuttava aine dabigatraani), Xarelto (rivaroksabaani) ja Eliquis (apiksabaani). Näitäkin lääkkeitä on tärkeää ottaa tarkalleen lääkärin määräämä annos joka päivä tehon varmistamiseksi ja haittojen ehkäisemiseksi. Kaikkien veren hyytymistä vähentävien lääkkeiden (antikoagulanttien) käyttöön voi liittyä mustelmia ja muita verenvuotoja.

Uusien antikoagulanttien seurantaan ei ole olemassa INR-arvoa vastaavaa mittaria. Toinen ongelma liittyy siihen, että hätätilanteissä, esimerkiksi onnettomuuden sattuessa, uusien lääkkeiden vaikutusta ei voi kumota samoin kuin varfariinin vaikutusta (antamalla K-vitamiinia). Uusilla antikoagulanteilla on kiistattomia etuja varfariiniin verrattuna, mutta kaikille ne eivät sovi. Eri hoitovaihtoehdoista kannattaa keskustella oman lääkärin kanssa, sillä lääkitys valitaan mieluiten potilaan ja lääkärin yhteisten pohdintojen perusteella.

Annikka Kalliokoski
kliinisen farmakologian erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Marevanhoito pelottaa?

Tervehdys.. Minullekin lääkäri puhui, että voisin aloittaa Marevan-hoidon kroonisen flimmerin vuoksi. Luulin kuitenkin, että siitä aiheutuisi kaikenlaisia harmeja, ruokavaliossa pitäisi olla tiukka jne. Ajattelin, että palanen asperiinia riittäisi. Sitten verenpaineeni kohosi äkillisesti ajaessani autolla iljanteista tietä; pienikin häiriö ohjauksessa, niin olisin ollut poikittain. Kotiin tultua huomasin eteenpäin kaatavan tuntuisen huimauksen. Katsoin vielä netistä, mitä huimaus voisi merkitä...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.