Pienillä teoilla saa estettyä aikuisiän diabeteksen puhkeamisen tai ainakin siirrettyä sairastumista. Yksikään liikuttu puolituntinen tai laihdutettu kilo ei mene hukkaan, sillä keho muistaa sille tehdyt hyvät teot jopa vuosia.

500 000 SUOMALAISTA

sairastaa diabetesta. Se on aineenvaihduntasairaus, jossa haiman insuliinin tuotanto on heikentynyt, kokonaan loppunut tai insuliinin vaikutus kudoksissa on heikentynyt. Insuliini laskee verensokeria. Ennusteiden mukaan diabetekseen sairastuneiden määrä saattaa jopa kaksinkertaistua 10–15 vuodessa. Ennustuksille voi näyttää pitkää nenää, jos päättää panna elämäntapansa kuntoon. Se on, ainakin teoriassa, varsin helppoa.

45 VUODEN

iässä kannattaa viimeistään tutkituttaa sokeriarvonsa, etenkin jos on ylipainoinen, suvussa on diabetesta tai saa diabeteksen riskitestissä yli 12 pistettä. Keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairautena pidettyä tyypin 2 diabetesta on jo lapsillakin.

6 MMOL/L

ja sen alle on normaali paastosokeri. Kun lukema ylittää kuusi mutta on alle seitsemän, puhutaan kohonneesta paastosokerista. Tämän takana voi olla sokerihäiriö, jota kutsutaan esidiabetekseksi. Sen hoitaminen on tärkeää, sillä se on diabeteksen riskitekijä, joka voi altistaa taudin puhkeamiselle.

7,8–11 MMOL/L

arvo kahden tunnin sokerirasituskokeessa kertoo heikentyneestä sokerinsiedosta eli toisesta esidiabeteksen muodosta, joka on vielä suurempi diabeteksen riskitekijä kuin kohonnut paastosokeri. Viimeistään silloin on aika juurruttaa terveelliset tottumukset elämäänsä.

11 MMOL/L TAI ENEMMÄN

kahden tunnin sokerirasituskokeessa ja paastosokeri on 7 tai yli, kyseessä jo diabetes. Alkava diabetes on petollinen, sillä se voi olla pitkään oireeton ja kuitenkin jo tällöin voi kehittyä diabeteksen liitännäissairauksia, kuten sepelvaltimotauti. Pitempään edenneen diabeteksen merkkejä ovat ovat väsymys, ärtyneisyys, jano ja tihentynyt virtsaamistarve käydä.

PUHJETTUAAN DIABETES

ei välttämättä enää taltu pelkillä tottumusten tarkistuksella vaan useimmiten tarvitaan elinikäistä lääkitystä.

5 PROSENTIN

laihtuminen (mikä tarkoittaa 80-kiloisella 4 kiloa) laskee sairastumisvaaraa diabetekseen. Jos lisää samalla myös liikuntaa ja muuttaa ruokavaliotaan terveellisemmäksi sairastumisriski voi pienentyä tutkimusten mukaan peräti 70 prosenttia. Pienempikin pudotus auttaa.

25 TAI ENEMMÄN

painoindeksissä merkitsee ylipainoa. Normaalipainoisen painoindeksi on 20-24. Kun painoindeksi kohoaa yli 30:n, puhutaan jo lihavuudesta. Painoindeksi lasketaan kaavalla: paino (kg) jaettuna pituus x pituus (m).

20 PROSENTTIA

keski-ikäisistä suomalaisista on suuressa vaarassa sairastua aikuisiän diabetekseen. Jos toisella vanhemmista on diabetes, riski sairastua on 40 prosenttia. Kahden diabetesta sairastavan lapsella riski on 70 prosenttia. Jo pienillä elintapamuutoksilla voi estää sairastumisen tai vähintäänkin siirtää sitä vuosilla. Kaikki on kotiinpäin: keho muistaa sille tehdyt hyvät työt vaikka välillä repsahtaisikin.

80 SENTIN

ylitys vyötärönympäryksessä naisilla ja 94 sentin ylitys miehillä lisää diabeteksen vaaraa. Peili kertoo yhdellä vilkaisulla saman kuin mittanauha. Omenaksi keskivartalolle kasaantuva rasva häiritsee sokeriaineenvaihduntaa. Hyvä asia on, että laihtuessa liikarasva lähtee tehokkaimmin vyötäröltä. Myös liikunta, ilman laihtumistakin, puree vatsaontelon sisäiseen rasvaan.

85 PROSENTTIA

diabetekseen sairastuvista on ylipainoisia, mutta se voi tulla myös normaalipainoiselle. Taustalta löytyy tällöin yleensä haiman toimintahäiriö. Samat terveelliset elintavat sopivat painosta riippumatta diabeteksen ehkäisyyn.

⅔ HYVÄÄ RASVAA

kovien rasvojen osuus pieneksi. Ohje sopii ihan kaikille, mutta erityisesti niille, joilla diabetes kolkuttelee nurkan takana. Suosi Itämeren ruokavaliota: runsaasti marjoja, kasviksia, kalaa, rypsiöljyä ja täysjyväleipää. Sokeri ei ole kiellettyä, eikä erillisiä dieettituotteita tarvita — mutta tärkeää on, että syö vain sen, minkä kuluttaa.

1 RAVINTOLA-ANNOS

alkoholia (12 cl viiniä tai pullo keskiolutta) naisilla ja kaksi miehillä päivässä on kohtuukäytön raja. Runsas alkoholinkäyttö lisää energian¬saantia, nostaa verenpainetta ja lisää diabeteksen uhkaa.

4–5 TUNTIA

liikuntaa viikossa ehkäisee diabetesta. Se tekee noin puoli tuntia päivässä. Ylipainoisen tai lihavan kannattaisi kuitenkin liikkua tätäkin enemmän. Mukaan lasketaan hyötyliikunta, kuten kauppareissut kävellen, imurointi ja puutarhatyöt. Kohtuullinen ponnistelu parantaa sokeritasapainoa, laskee kolesterolia ja verenpainetta sekä auttaa painonhallinnassa. Liikunta on hyödyllistä vaikka se ei laihduttaisikaan: lihasmassa kasvaa ja rasvan osuus vähenee.

4–7 KUPPIA

kahvia päivässä suojaa diabetekselta.

20 KILOA

ylipainoa tai tupakointi — vaara on yhtä suuri. Tupakka nostaa verenpainetta ja edistää diabetekseen liittyviä verisuonivaurioita munuaisissa, silmänpohjissa ja hermoissa. Keho kiittää tupakoinnin lopettajaa.

ASIANTUNTIJA Timo Saaristo, lääketieteen tohtori, tutkija, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri.

Lue lisää
Diabeteksesta voi parantua
Kokeile ruokavaliota, joka ehkäisee diabetesta
Aikustyypin diabetes, minullako?

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Kun verensokeri on pysyvästi koholla, olet sairastunut tyypin 2 diabetekseen. Mikä siihen johtaa, miten sitä voi välttää?

Millaisia ovat alkavan tyypin 2 diabeteksen oireet?

Erityisesti syömisen jälkeen saattaa vähän väsyttää ja raukaista. Suu tuntuu kuivalta ja janottaa, voi ilmetä keskittymisvaikeuksia ja levottomuutta, näön sumentumista sekä jalkojen puutumista ja pistelyä.

Kun verenkierrossa on paljon ylimääräistä glukoosia, sitä alkaa erittyä myös virtsaan, jolloin virtsaamistarve voimistuu.

Aiemmin puhuttiin vanhuustyypin diabeteksesta, mutta termi on vanhentunut, sillä osa sairastuneista on nuoria. Yhdysvalloissa ja Englannissa sairastuneiden joukossa on myös lapsia ja teiniikäisiä.

Onko löytynyt uusia tekijöitä, jotka vaikuttavat sairastumiseen?

Diabeteksen puhkeamisessa on vielä paljon tuntematonta, mutta ylipainon, vähäisen liikkumisen ja perintötekijöiden lisäksi yksi vähemmän tunnettu riskitekijä on pitkään jatkunut univaje. Jo yksi huonosti nukuttu yö voi pistää verensokeritasot hetkeksi hyrskyn myrskyn. Unen puute kääntää hormonitoiminnan sellaiseksi, että ruokahalu voimistuu, kylläisyyden tunne vähenee ja insuliinin toimintaa heikkenee.

Myös ympäristömyrkyt, kuten raskasmetallit ja torjunta-aineet muuttavat hormonien ja geenien toimintaa. Ympäristömyrkkyjä on esimerkiksi elintarvikkeiden pakkausmateriaaleissa, hygieniatuotteissa, muoveissa ja kaloissa.

Voiko sairastaa tietämättään?

Voi, jopa vuosia tai vuosikymmeniä, sillä tyypin 2 diabetes on usein petollisen vähäoireinen tai oireeton.

Ei ole lainkaan tavatonta, että silmälääkäri huomaa taudin ensimmäisenä. Liika sokeri verenkierrossa saa silmänpohjan pienet verisuonet ratkeilemaan ja vuotamaan.

Joskus äkillisen sydäninfarktin takaa paljastuu tyypin 2 diabetes.

Miksi huomaamaton tautikin on vaarallinen?

Pitkään jatkuessaan korkea verensokeri vahingoittaa verisuonia, sydäntä ja hermostoa.

Silmänpohjan verisuonten vaurioituminen voi jopa sokeuttaa. Jos munuaisten verisuonet vaurioituvat, ihminen voi joutua keinomunuaishoitoon tai elinsiirtoon.

Hermovauriot taas aiheuttavat erimuotoisia tuntohäiriöitä, kuten puutumista, pistelyä ja lämpötunnon vaihtelua raajoissa. Hermojen vaurioituminen voi tehdä myös sen, että ihminen ei tunne esimerkiksi kengässään hiertävää kiveä, jolloin jalat voivat haavautua.

Diabeetikoita myös ientulehdukset piinaavat terveitä enemmän.

Jopa 60–70 prosenttia aikuisiän diabeetikoista kuolee sydän- ja verisuonitauteihin.

Voiko diabeteksesta parantua?

Tyypin 2 diabetesta pidetään elämänmittaisena sairautena, mutta sen voi hoitaa erinomaiseen tasapainoon syömällä terveellisesti, nukkumalla hyvin ja liikkumalla tarpeeksi.

Osa pääsee lihavuusleikkauksen jälkeen eroon diabeteslääkkeistä. Leikkaus parantaa insuliinin toimintaa ja lisää kylläisyyden tunnetta.

Voidaan ajatella, että jos verensokeri on pysynyt vuoden normaalina ilman lääkitystä, on parantunut.


Mikä on tehokkainta tyypin 2 diabetesta hoitoa?

Tärkeintä on painonpudotus. Tutkimusten mukaan tyypin 2 diabeetikoilla laihduttaminen on kuitenkin terveitä vaikeampaa. Silloin, kun laihtumisesta olisi eniten hyötyä, elimistö pistää kaikin keinoin hanttiin.

Taivaita ei kuitenkaan tarvitse tavoitella, sillä jo pieni, noin viiden prosentin painonpudotus voi saada ihmeitä aikaan.

Lääkehoidossa pyritään valitsemaan valmisteita, jotka eivät lihota tai altista hypoglykemioille ja jotka jopa auttavat laihtumaan. SGLT2-estäjäryhmän lääkkeet poistavat myös glukoosia virtsaan, ja osa diabeetikoista saattaa keventyä sen vaikutuksesta jopa parikymmentä kiloa.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Lue lisää tyypin 2 diabeteksesta Käypä hoito -suosituksesta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti