Onko sinunkin kotona ainainen kaaos?

Monen kotona tavaroiden yleinen olomuoto on kasa. Ja niistä kasoista halutaan kiihkeästi eroon, jopa ammattilaisen avulla.

Työpiste on siisti, paperit sievästi pinoissa, mapit ryhdikkäästi riveissä. Kummilapset hymyilevät valokuvissa nätisti vieretysten eikä kirjovehkassa ole yhtäkään ruskeaa lehteä. Mutta kotona odottaa kaaos: avaamattomat postit lojuvat mattona eteisen lattialla, olohuoneen pöydästä on tullut epämääräisen sälän loppusijoituspaikka, siellä täällä näkyy kirjapinoja ja vaatemyttyjä. Kaapit pitää avata varoen, koska niistä saattaa tulla niskaan ihan mitä tahansa – sen Tuula Lahtinen jo tietääkin.
Hän on professional organizer, ammattiraivaaja, jolle hujan hajan olevat huushollit ovat tuttua työsarkaa.
– Ihminen tulee helposti sokeaksi sotkulle. Kun tottuu siihen, että tämä nyssäkkäkasa on ollut tässä kolme kuukautta, se voi hyvin olla siinä vaikka vuoden. Kotiin muodostuu reittejä: rappusissa harpataan yhden kasan yli ja matkalla keit-tiöstä makuuhuoneeseen kaarretaan tuosta, kun ei päästä suoraan läpi, Lahtinen kuvailee.

Mieti, miksi säilytät mitäkin

Lahtinen kutsutaan hätiin silloin, kun kodin kaaos muuttuu hallitsemattomaksi. Hän raivaa turhat tavarat pois ja järjestelee tarpeelliset tavarat paikoilleen järkevämmin. Kaatopaikalle tai kierrätykseen päätyy yleensä monta jätesäkillistä kamaa.
– Kodeissa säilytetään hirveästi roinaa, kuten tyhjiä pahvilaatikkoja: on ostettu uusi kahvinkeitin, ja säästetään pakkaus. Paljon on myös rikkinäisiä tavaroita. Ne pitää laittaa pois tai korjauttaa. Miksi pitää jotain, mitä ei voi käyttää?

Uusi koti kierrätyskeskuksesta

Tamperelaisen Tuula Lahtisen asiakkaat ovat tuiki tavallisia ihmisiä: työssä käyviä pariskuntia, eläkeläisiä, lapsiperheitä. Yhdistävänä tekijänä on vain tavara, josta ei päästä eroon omin voimin.
– Moni sanoo, ettei saa mitään aikaiseksi yksin. Yhdessä innostus tarttuu. Rupattelemme samalla kun tyhjennämme vaikka vaatekaappia. Kysyn suoraan, että lähtisitkö nyt tämä päällä kävelemään Hämeenkadulle.
Vaatekaappien lisäksi Lahtinen syynää kaiken muunkin: keittiön kaapit tyhjennetään vanhentuneista ruokatarvikkeista, ostoskanavalta tilattu kuntopyörä joutaa kierrätykseen ja lahjaksi saadut koriste-esineet myyntiin.

Luottamuksellista hommaa

Joskus Lahtinen toimii yksin. Mistä hän voi silloin tietää, mitä tavaroita voi heittää roskiin ja mitä pitää säilyttää?
– Olen käynyt läpi esimerkiksi yrityksen papereita ja yksityisiä papereita. Kyllä niistä näkee, ovatko ne tärkeitä vai eivätkö ole. Mutta onhan tämä luottamuksellista hommaa, kun pääsee penkomaan kodin pyhimpiä paikkoja.

Miksi joku kerää tavaraa, mutta toinen ei? Kyse on persoonallisuuseroista, joita voi oppia ymmärtämään.

Kulutuskäyttäytymistä tutkinut kauppatieteiden tohtori Mika Pantzar ymmärtää halun päästä tavarasta eroon.
   – Omaisuudesta huolehtiminen vaatii aina vaivannäköä. Myös ympäristöasiat ovat pinnalla. Tästä syystä tavarasta irrottautuminen voi tuntua helpottavalta tai vapauttavalta.
Pantzar kuitenkin huomauttaa, että luopumista on aina edeltänyt hamstraaminen: ne ovat hyvin lähellä toisiaan.
– Kun vauraus on kerran nähty ja koettu, siitä on helpompi luopua. Tämä on rikkaan valtion ihmisten hupia.
– Kulutus on kuitenkin osa elämää, eikä siitä kannata kantaa tarpeettomasti huonoa omaatuntoa. Jos ihminen kokee jonkin esineen tarpeelliseksi, se on tarpeellinen.

Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.