päänsärky, migreeni, särkylääkepäänsärky, sarjoittainen päänsärky, hermosärky
Kuva Shutterstock

Päänsärkyä ei kannata lievittää viikkokausia tulehduskipulääkkeillä vaan selvittää, miksi päässä jyskyttää. Jännityspäänsärkyä, migreeniä, sarjoittaista päänsärkyä ja kolmoishermosärkyä hoidetaan eri keinoilla.

Kun särky alkaa hartiaseudulta ja takaraivolta, kyseessä on yleensä jännityspäänsärky. Puristava, repivä tai vihlova kipu leviää päälaelle, ohimoille ja koko pään alueelle. Se voi tuntua päässä pantana tai liian kireänä pipona. Joillakin on lisäksi huimausta, korvien huminaa tai puutumista kasvoissa ja hartioissa.

–Jännityksestä johtuvaa oireilua ei aina edes kuvata kivuksi vaan potilas kertoo päänsä olevan raskaan tuntuinen, neurologi Tarja Suomalainen tietää.

Ja raskasta on elämäkin, sen lääkäri näkee ilman kummempia tutkimuksia. Pitkään jatkunut kiireinen työ huonossa asennossa näkyy olemuksessa: hartiat ovat sananmukaisesti korvissa ja otsa rypyssä.

JÄNNITYSPÄÄNSÄRKY

Jännityspäänsäryn arvellaan johtuvan lihasten ylikuormituksesta, hermoston kipumekanismien muuntumisesta ja kudosten ärsytyksestä. Lihakset voivat olla kireät tai kosketusarat, mutta aina näin ei ole.

Tavallinen tarina on huono työasento yhdistettynä kiireeseen ilman taukoja. Päänsärkyjen takaa voi paljastua myös vähäinen liikunta ja ulkoilu, riittämätön uni, masennus tai ristiriidat perhe-elämässä.

Jännityspäänsärky pahenee tavallisesti iltaa kohden, kun päivän kiireet kasaantuvat entisten päälle. Useimmat rentoutuvat yöllä niin, että aamulla pää ei ole kipeä.

Lääkärille hakeudutaan, kun särkyä on kestänyt viikkoja, eivätkä tulehduskipulääkkeet enää auta. Unikin on jo alkanut häiriintyä niin, ettei yö tuo toivottua helpotusta.

–Ihmiset ovat huolissaan päänsärystä tai käyttämistään lääkemääristä, Suomalainen toteaa.

Rentoutta vapaalla tyylillä

Jännityspäänsäryn parasta hoitoa on liikkuminen. Reippailu ulkoilmassa pistää verenkierron lihaksissa liikkeelle ja rentouttaa hartiat. Joskus tarvitaan fysioterapiaa tai muita rentoutuskeinoja.

– Liikunta ei yleensä pahenna jännityspäänsärkyä, mutta joskus innokkaasti aloitettu liikuntaharrastus saattaa alkuun jumittaa hartiat, Suomalainen kertoo.

Elämä täytyisi saada jollakin tavalla hallintaan, niin ettei koko ajan olisi hieman jäljessä itsensä ja muiden asettamista vaatimuksista. Moni on vastaanotolle tullessaan jo yrittänyt muuttaa elämäänsä, mutta lääkärin sana painaa paljon.

Tarja Suomalaisen mielestä päänsäryn syitä tutkitaan liikaa koneilla, ja potilaat uskovat turhan paljon lääkkeiden voimaan. Yleensä diagnoosiin riittää huolellinen haastattelu. Lääkehoidon rinnalla pitäisi tehdä muutoksia, joilla saa arjen pienet asiat sujumaan. Vapaa-aikaansa ei ole pakko täyttää harrastuksilla eikä liikkuminen ole ainoa tapa stressin purkuun. Tyyli on vapaa – tärkeintä on lopputulos.

–Sitä voi vaikkapa shoppailla tai torkahtaa sohvalle, jos se rentouttaa.

Lue lisää Liikunta on parasta lääkettä moneen

Taukoa särkylääkkeistä

Jos joutuu ottamaan särkylääkettä useampana päivänä viikossa, kannattaa pysähtyä miettimään, mitä voisi tehdä toisin. Elimistö ei pitkään kestä tällaisia määriä: joko vatsa tai pää hermostuu.

Tulehduskipulääkkeiden aiheuttama mahahaavan riski on useiden tiedossa, mutta särkylääkepäänsärkyä ei vielä tunneta.

Lääkepäänsärky on päivittäistä tai lähes päivittäistä puristavaa tai repivää särkyä otsalla ja silmien takana. Silmät voivat olla valonarat tai katsetta on vaikea kohdistaa. Kipu alkaa usein aamuyöllä, kun särkylääkkeen vaikutus loppuu. Myös pahoinvointi, ärtymys ja univaikeudet kielivät liiasta särkylääkkeiden käytöstä.

– Särkylääkepäänsärky on yleisempää kuin uskomme. Tapaan näitä potilaita vastaanotollani joka viikko, Suomalainen kertoo.

Syyllisenä särkyyn voi olla mikä vain kipulääke: ilman reseptiä tai reseptillä ostettu tulehduskipulääke, kodeiinia sisältävä yhdistelmälääke tai migreenin täsmälääke.

Lääkepäänsärky helpottaa vain panemalla lääkkeet tauolle pariksi viikoksi. Joskus särkylääkevieroitukseen tarvitaan 1–2 viikon sairausloma vieroitusoireiden takia. Niitä voidaan helpottaa kipukynnystä nostavilla lääkkeillä tai pahoinvointilääkkeillä. Voimakkaan oksentelun vuoksi tarvitaan joskus sairaalahoitoa tiputuksineen.

– Kun särkylääkkeistä on päässyt eroon, niiden jatkuvaa käyttöä ei kannata aloittaa uudestaan. Muuten kierre alkaa alusta, Suomalainen muistuttaa.

Lue lisää Totta ja tarua särkylääkkeistä

MIGREENI

Jos päänsärky on sykkivää – kuin vasaralla jyskytettäisiin – ja tuntuu vain toisella puolella päätä tai silmän takana, se saattaa olla migreeniä. Migreenikohtaukseen liittyy usein pahoinvointia, valonarkuutta ja ääniherkkyyttä.

Migreenille on tyypillistä kohtauksenomaisuus, ei jatkuva jomotus.

Kohtauksen voi laukaista stressi tai sen hellittäminen, valvominen, pitkät ruokailuvälit, alkoholi ja jotkut ruoka-aineet. Usein jyskytystä edeltää palelu, ärtyisyys, haukottelu tai makean himo. Niin sanottua aurallista migreeniä sairastavat aavistavat tulevan kohtauksen silmissä vilahtelevista sahalaita- tai pallokuvioista.

– Migreenin tunnistaa siitäkin, että pienikin fyysinen ponnistelu, kuten portaiden nousu tai kumartaminen, voimistaa särkyä, Suomalainen opastaa.

Hoidon perusta on lepo viileässä ja hämärässä huoneessa. Lisäksi käytetään parasetamolia tai tulehduskipulääkkeitä. Monet tarvitsevat lääkärin määräämiä migreenin täsmälääkkeitä eli triptaaneja.

Kaikissa migreenilääkkeissä on tärkeää, että niitä otetaan riittävän suuri määrä ja ajoissa – jo ensimmäisten oireiden paljastaessa tulevan kohtauksen.

Fysioterapia tai akupunktio saattaa auttaa niitä migreenikkoja, joilla on taipumusta niskalihasten jännitykseen.

Jos migreeni vaivaa enemmän kuin 3–4 kertaa kuukaudessa tai kohtaukset tekevät arjesta sietämättömän, voidaan harkita päivittäistä estolääkitystä. Estolääkkeet ovat joko verenpaine-, masennus- tai epilepsialääkkeitä. Usein joudutaan kokeilemaan monia estolääkkeitä ennen kuin löytyy sopiva ja tehokas.

– Migreenipotilaan on hyvä tietää, että estolääkityksestä huolimatta kohtauksia voi tulla. Täysin niitä ei saada loppumaan, Suomalainen muistuttaa.

Estolääkitys voi myös vähentää, lyhentää tai lieventää kohtauksia ja tehdä migreenistä sellaisen, että kohtauslääkkeet tehoavat aiempaa paremmin.

Hormonit heittelevät

Naisilla on enemmän migreeniä kuin miehillä. Tästä saamme syyttää estrogeenitasojen heilahteluja. Migreeni alkaa tytöillä usein murrosiässä, tai jos sitä on ollut jo lapsena, se saattaa voimistua nuoruuden hormonimyrskyissä. Pojilla puolestaan lapsena alkanut migreeni voi hellittää jo murrosiän jälkeen.

Estrogeenit ovat myös luultavasti syynä siihen, että kuukautisten aikaan esiintyvät migreenikohtaukset ovat vaikeasti hoidettavia. Naisten migreeni rauhoittuu usein vasta vaihdevuosien jälkeen, kun taas miesten migreeni saattaa hellittää tai loppua kokonaan jo aiemmin.

Kuukautisten alkua edeltävänä päivänä otettu tulehduskipulääke tai lyhytjaksoinen estolääke voi auttaa, jos migreenikohtaukset tulevat aina kuukautisten aikaan. Jotkut hyötyvät hormoniheilahteluja tasaavista e-pillereistä.

Lue lisää Näin eroon migreenistä ja muista päänsäryistä

SARJOITTAINEN PÄÄNSÄRKY

Aamuyöstä alkava polttava ja repivä kipu toisen silmän ympärillä voi paljastua sarjoittaiseksi päänsäryksi eli Hortonin taudiksi. Kivun puoleinen silmä punoittaa ja vetistää ja nenä on tukkoinen.

Kipukohtaus herättää usein aamuyöstä. Se alkaa lähes minuutin tarkkuudella samaan aikaan kuin aikaisemmillakin kerroilla.

Tuska kestää parista minuutista pariin tuntiin, vain palatakseen myöhemmin uudestaan. Kipujaksot uusiutuvat päivittäin muutaman viikon tai kuukauden ajan, ja saattavat sitten pysyä pitkäänkin pois. Monilla kohtausjaksot tulevat aina samaan aikaan vuodesta.

Hortonin tauti on tyypillisesti miesten vaiva, joka alkaa 20–30-vuotiaana jatkuen läpi elämän. Sarjoittainen päänsärky on vahvasti perinnöllinen, joten sitä voi epäillä, jos omalla isällä tai isoisällä on ollut samanlaisia oireita.

Hortonia hoidetaan migreenin täsmälääkkeillä. Tavalliset tulehduskipulääkkeet eivät siihen auta. Tarvittaessa kipujakso katkaistaan kortisonikuurilla. Kivun lievityksessä käytetään myös 100-prosenttista happea, jota hengitetään maskin kautta enintään vartin ajan. Happipullo kulkee kodin ulkopuolella mukana pienessä repussa.

– Kipukohtauksen laukaisee jokin verisuonia aktivoiva tekijä, kuten sauna, alkoholi, lentäminen tai nitrolääkkeet. Happi supistaa verisuonia, ja vie siksi kivun pois, Tarja Suomalainen kertoo.
Kipukohtaus voi alkaa myös fyysisen rasituksen jälkeen.

KOLMOISHERMOSÄRKY

Sähköiskumaiset kivun leimahdukset toisella puolella kasvoja kielivät kolmoishermosärystä. Se on tavallisesti iäkkäämpien ihmisten vaiva, mutta sitä esiintyy myös nuorilla. Säryn syy on tuntematon, mutta joskus sen taustalla on verisuonipoikkeavuus, kasvain tai MS-tauti.

Tuskallinen kipuisku alkaa kasvojen koskettelusta tai vaikka lämpötilan vaihteluista. Iskuja voi olla vain kerran päivässä tai kymmeniä kertoja päivässä. Tavalliset särkylääkkeet eivät auta kolmoishermosärkyyn, avuksi tarvitaan hermossa kivunvälitykseen vaikuttavia estolääkkeitä, joskus myös neurokirurgiaa.

Myös purentaongelmat tai yöllinen hampaiden narskuttelu voivat aiheuttaa ohimolla tuntuvaa päänsärkyjä.

Oikomishoidon tai öisin käytettävän purentakiskon antama apu yllättää, jos on uskonut särkyjen johtuvan vaikkapa migreenistä.

– Stressi on lisännyt yönarskuttelijoiden määrää. Yöllä purraan päivän ongelmia poikki, Suomalainen kertoo.
Poskiontelontulehdus oireilee usein voimakkaana päänsärkynä, joka voimistuu pitkälleen mennessä, tärinässä tai vain kumartuessa.

Lue lisää Yllättäviä vaivoja narskuttelusta

Harvoin vakavaa

Päivystykseen pitää lähteä heti, jos päänsärky alkaa äkillisesti tai siihen liittyy halvaus, puhevaikeuksia tai tajunnan muutoksia. Kiire on myös, jos päänsärky alkaa ponnistuksessa, voimistuu nopeasti tai pahenee jatkuvasti.

Jatkuvista päänsäryistä kärsivä pelkää jossain vaiheessa sairastavansa jotain vakavaa. Tuttavapiiristä löytyy aina joku, jonka omat tai läheisen kivut ovat johtuneet aivokasvaimesta tai aivoverenkiertohäiriöstä. Tämän ilmiön Tarja Suomalainenkin tunnistaa, mutta rauhoittelee:

– Päänsäryn syyksi paljastuu onneksi hyvin harvoin aivokasvain.

Värähtelytuolissa kivun herraksi

Kun päänsäryn hoitamiseksi on kokeillut niin lääkkeitä, akupunktiota kuin stressin vähentämistäkin, voi päätyä matalataajuushoitoon. Sitä on annettu Suomessa jo parikymmentä vuotta, mutta laajemmin se on tunnettu kuntoutuslaitoksissa, esimerkiksi kehitysvammayksiköissä.

Musiikkiterapian apuvälineeksi alkujaan kehitetty fysioakustinen tuoli on parhaimmillaan stressiperäisten vaivojen hoidossa. Se sopii muun muassa unettomuuden, ahdistuksen, levottomuuden, pelkotilojen ja erilaisten kipujen lievittäjäksi.

Fysioakustinen tuoli muistuttaa ulkoisesti tv-tuolia, sellaista suurta nahkanojatuolia, jonka voi vivusta vääntää lähes makaavaan asentoon. Tuoliin on asennettu kaiuttimia, joiden kautta kehoon johdetaan värähtelynä tuntuvaa matalataajuista (27–113 hertsiä) siniääntä.

Tuolin toimintoja ohjataan tietokoneella, jolla säädellään kullekin sopiva äänen voimakkuus, korkeus, pulssit ja kiertosuunta. Hoidettava tuntee värähtelyn ja kuulee matalan murinan, joka muistuttaa voimakkaimmillaan pesukoneen linkousta.

Apuna voidaan käyttää musiikkia, mutta se ei ole välttämätöntä. Kuuro hyötyy hoidosta yhtä lailla kuin kuulevakin. Vaikutus on samantapainen kuin akupunktiolla tai lymfahieronnalla: hoito rentouttaa, jotkut kuvaavat oloaan vapautuneeksi.

Fysioakustista hoitoa saa kuntoutuslaitosten lisäksi yksityisesti ainakin Pääkaupunkiseudulta, Tampereelta, Lahdesta ja Jyväskylästä. Hoitokerta maksaa noin 50 euroa, ja siitä on lääkärin fysioterapialähetteellä mahdollisuus saada Kelan korvaus.

 

Lääkäriin, jos sinulla on

  • kova, nopeasti alkanut päänsärky, joka poikkeaa aiemmista päänsäryistä.
  • jatkuvasti paheneva päänsärky, johon lääkkeet eivät auta.
  • päänsärkyyn liittyvää kuumeilua, tajunnantason laskua, oksentelua, halvausoireita, puhevaikeuksia, näköhäiriöitä.

Päiväkirja voi paljastaa syyn

Omien päänsärkyjen kirjaaminen ylös helpottaa päänsäryn syyn selvittämisessä. Netistä löytyy valmiitakin päiväkirjan malleja, mutta sinikantinen vihkokin käy. Merkitse siihen

  1. milloin ja missä tilanteissa päätä särkee?
  2. mitä lääkkeitä ja kuinka paljon olet ottanut?
  3. helpottuiko särky ja missä ajassa?
Vierailija

Päänsärky seis!

Minulla epäiltiin kolmoishermosärkyä, sähköiskumaisia tujauksia päähän, kipu oli aika järjetöntä. Muutama kuukausi meni ja minulta poistettiin juurihoitoa vaatinut hammas. Seuraavalla kerralla osasin mennä ensin hammaslääkäriin ja taas juurihoito ja kipu hellitti. Jonkin verran oli vuoden aikana taas kipuja, teetin purentakiskon ja kivut loppuivat. Tosin vuosi sitten alkoi oireilemaan päähän ja muutaman kuukauden kuluttua poistettiin taas hammas. Nyt ei vuoteen ole ollut kipuja ja purentakisko...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.