Monella on aktiivisuusranneke tai älysormus, mutta verenpainemittaria ei löydy. Hyvä olkavarsimittari tulisi olla joka kodissa, Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala sanoo.
Monella on aktiivisuusranneke tai älysormus, mutta verenpainemittaria ei löydy. Hyvä olkavarsimittari tulisi olla joka kodissa, Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala sanoo.

Keikkuuko sinunkin ranteessasi aktiivisuusmittari, mutta verenpaine ei kiinnosta. Lue mistä merkeistä pitää viimeistään havahtua paineiden seurantaan.

Korkea verenpaine eli hypertensio tarkoittaa tilannetta, jossa valtimon sisäinen paine on pysyvästi suurentunut. Se vahingoittaa valtimoita ja sydänlihasta sekä aivoja.

Verenpainetta nostavat pääasiassa huonot elintavat ja ylipaino.

Toisaalta hoikka voi sairastua yhtä lailla, sillä yksittäinenkin syy hilaa paineet pilviin. Merkittävin nostaja on suola, jota moni normaalipainoinenkin syö liikaa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Joskus verenpaine alkaa nousta ikääntyessä, vaikka elintavat olisivat ihanteelliset. Silloin syynä on perimä, ja ainoa apu on lääkitys.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Oli syy korkeaan verenpaineeseen mikä tahansa, se on hoidettava, sillä seuraukset ovat kaikille samat, muistuttaa Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa kohoaminen voidaan pysäyttää, sen parempi.

– Monella on aktiivisuusranneke tai älysormus, mutta verenpainemittaria ei löydy. Hyvä olkavarsimittari tulisi olla joka kodissa.

Älä odota vakavia oireita

Korkea verenpaine on usein oireeton, mutta jo yhden korkean mittaustuloksen pitäisi lääkärin mukaan havahduttaa miettimään elintapoja.

– Hoitamatta jäänyt verenpaine voi ilmetä ensimmäistä kertaa vasta käden halvauksena tai suupielen roikkumisena eli aivoinfarktina. Joskus silmälääkäri saattaa nähdä silmänpohjan

hiussuonissa muutoksia, mutta tavallisesti vain silloin, jos kyseessä on pitkään hoitamattomana jatkunut verenpainetauti.

Oireettomuuden vuoksi vain harvat ottavat tilanteen vakavasti.

– Voi tulla eteisvärinä tai sydämen vajaatoiminta, ja lääkäri huomaa potilaan tiedoista, että verenpaine on ollut jo vuosia lievästi koholla, mutta asian eteen ei ole tehty mitään.

Korkeasta verenpaineesta kärsivistä suomalaisista vain noin puolella on lääkitys, ja heistä alle puolella verenpaine on hoitotavoitteessa.

Koska kipua ei ole, lääkkeiden syönti ei tunnu tarpeelliselta. Sitä se kuitenkin on.

– Lääkityksen lisäksi tulisi aina pyrkiä muuttamaan myös elintapoja, Hekkala sanoo.

Sydän ja aivot kovilla

Kun verisuonten seinämät paksuuntuvat, veri ei mahdu kiertämään suonissa kuten pitäisi, ja sydän joutuu pumppaamaan kovempaa. Sydänlihas paksuuntuu, ja kehittyy sydämen vajaatoiminta.

Sydän altistuu myös rytmihäiriöille.

Sama koskee sepelvaltimoita eli sydämen verisuonia. Hypertensio vaurioittaa ja kovettaa niitä, jolloin päätepysäkkinä on sydäninfarkti.

Erityisen koville joutuvat sydämen lisäksi aivot. Pitkään jatkunut hypertensio voi vaurioittaa aivojen verisuonia, minkä seurauksena aivojen hapen ja ravinteiden saanti heikkenee, joka puolestaan vaurioittaa hermosoluja. Tuloksena on aivoverenkiertohäiriö, johon sairastuu 68 suomalaista joka päivä.

Aivovaltimoon voi syntyä väliaikainen veritulppa.

Pysyvää tuhoa aiheuttavat aivoinfarktit ja -verenvuodot. Jopa kahdeksan kymmenestä aivoverenkiertohäiriötapauksesta on estettävissä hyvällä verenpaineen hoidolla.

Voi viedä muistin

Alzheimerin taudin riski kasvaa kymmenkertaiseksi, kun verenvirtaus aivojen valkeassa aineessa eli syvissä osissa heikkenee.

Aivoverenkiertohäiriöt voivat aiheuttaa myös vaskulaarisen dementian, joka on toiseksi yleisin muistisairauksien syy. Taudit kulkevat joskus käsi kädessä, sillä vaskulaarinen dementia nostaa Alzheimerin puhkeamisriskiä.

– Moni luulee, ettei muistisairauden tulolle voi mitään, mutta se ei pidä paikkaansa. Vaskulaarinen dementia on useimmiten korkean verenpaineen tulosta, joten siihen voi jokainen itse vaikuttaa, sanoo Anna-Mari Hekkala.

Pitkään jatkuessaan korkea verenpaine saattaa vaikeuttaa uusien asioiden oppimista jo ennen muistisairauden puhkeamista, kertoo Aivoliiton ylilääkäri Risto O. Roine.

– Verenpainetta alentamalla pystytään tehokkaasti hidastamaan aivotoiminnan heikkenemistä, Roine toteaa.

HAVAHDU, JOS

➤ verenpaineesi on 140/90 mmHg tai yli.

➤ sinulla on mitattu lievästi kohonneet lukemat.

➤ lähisukulaisellasi on verenpaine-, sydän- tai verisuonisairaus.

➤ olet ylipainoinen, tupakoit tai käytät runsaasti alkoholia.

➤ kärsit selittämättömästä päänsärystä, huimauksesta, korvien huminasta tai nenäverenvuodosta.

➤ sairastat diabetesta, uniapneaa tai munuais- tai kilpirauhassairautta.

Asiantuntijat: Anna-Mari Hekkala, Sydänliiton ylilääkäri, ja Risto O. Roine, Aivoliiton ylilääkäri.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta

Sisältö jatkuu mainoksen alla