Vatsa voi paremmin, kun uhraat sille hitusen huomiota. Herkänkin vatsan saa yhteistyöhön kuitupitoisella ruoalla, liikunnalla ja riittävällä vedenjuonnilla.

Vikuroiva vatsa hävettää ja nolottaa, turhaan. Lääkärille kannattaa kertoa arimmatkin vaivat: närästää, turvottaa, ummettaa ja pierettää. Nämä toiminnallisten vatsavaivojen oireet ovat tuttavallisen ikäviä melkeinpä meille jokaiselle. Ne ovat onneksi vaarattomia mutta osaavat kyllä hankaloittaa elämää.

Suuren kansainvälisen elintarvikevalmistajan teettämässä kyselyssä yli puolet suomalaisista oli sitä mieltä, että vatsan kunto on iso tekijä hyvinvoinnissa.

– Sitä se on etenkin naisille, sillä naiset kärsivät vatsavaivoista useammin kuin miehet. Moni koettaa hoitaa vaivansa itse lähtemättä lääkäriin ja muutamalla kotikonstilla se usein onnistuukin.

Ruokailutottumusten muuttaminen, stressin ja jännityksen välttely ja liikunnan sekä veden juonnin lisääminen tepsivät moneen vatsavaivaan, vinkkaa sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Perttu Arkkila HUSista.

Kipu kuin vyö

Erikoislääkäri listaa vatsavaivojen kärkiryhmän: toiminnallinen dyspepsia, ärtyvän suolen oireyhtymä, refluksitauti sekä ummetus. Valtaosan kiusallisista vatsaoireista aiheuttaa tämä nelikko, josta dyspepsian kansa tuntee vanhastaan mahakatarrina tai gastriittina.

– Sen syntysyyt liittyvät ruokailuun, mahalaukun venymiseen, hidastuneeseen tyhjenemiseen, mahalaukun häiriintyneeseen liikkeeseen tai vääränlaiseen ruokavalioon. Taustalla saattaa myös olla mahalaukun liikahappoisuus.

Epäsäännöllinen kuidunsaanti sekä ilmaa vatsaan keräävien ruokien, kuten papujen, kaalin tai herneiden, syönti voi sekin aiheuttaa dyspepsiaa.

Lue Lisää Mistä kuitua saa?

–Dyspepsiaan liittyy laaja, usein ylävatsalle painottuva jomottava kipu, joka saattaa tuntua vatsalla poikittaisesti kuin vyönä: potilas osoittaa usein kipualuetta liikuttamalla kämmentään edestakaisin poikittain ylävatsan alueella. Useimmat kärsivät myös vatsan turvottelusta.

Joskus kiputuntemusten taustalla on yksilön herkkyys tuntea ylipäätään kipua, joten vaivan taustalla voi olla keskushermosto – siis aivot.

Dyspepsiasta kärsivillä todetaan muita useammin myös ahdistuneisuutta, masennusta ja neuroottisuutta.

–Monet hakeutuvat lääkäriin nimenomaan psyykkisten syiden takia. Toisaalta dyspepsiaoireita esiintyy ilmankin. Vaikka mahahapon erittyminen kiihtyy jokaisella ruokaillessa, jotkut tuntevat happoisuuden kivuliaana. Osalla potilaista mahahapon eritys on tavallista runsaampaa.

Perttu Arkkilan mukaan viidesosa dyspeptikoista hyötyy selvästi happoa vähentävistä lääkkeistä. Ensin kannattaa kuitenkin jättää syömisistä pois turvottavat ruoka-aineet ja katsoa, väheneekö kipukin samalla.

Lue lisää Herkän vatsan FODMAP-ruokavaliosta

–Kuitua pitää silti saada säännöllisesti, vaikka jotkin kuitupitoiset ja ilmaa keräävät ainekset pudottaisikin ruokalistalta. Jos dyspepsiavaivat ovat satunnaisia, voi syynä olla epäsäännölliset kuituannokset.

Apteekista saa reseptittömiä happolääkkeitä, joita voi testata oireisiin. On hyvä muistaa, että monet yleisesti käytetyt tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeiini, aiheuttavat joskus dyspepsiatyyppisiä oireita.

– Kokeile silloin vatsaystävällisempää kipulääkettä, esimerkiksi parasetamolia.

Ei mikään luulotauti

Ärtyvän suolen oireyhtymä on useimmiten vatsakipujen, turvotuksen ja ilmavaivojen summa. Monesti vatsa on väliin ripulilla, välillä ummessa.

–Suoliston liike voi olla oireyhtymässä häiriintynyt. Tässäkin syynä saattaa silti olla ihmisen yksilöllisen kipukynnyksen mataluus, kiireinen elämänrytmi, stressi, masennus tai ei-tahdonalaisen hermoston häiriö. Ärtyvä suoli -potilailla on usein myös tihentynyttä virtsaamistarvetta.

Kolmantena taustatekijänä vaivalle voi olla mahasuolikanavan tulehdusreaktio.

–Esimerkiksi salmonellainfektio saattaa jättää parannuttuaan perinnökseen ärtyvän suolen oireiston kuukausiksi, Arkkila tiivistää.

Hyvä sentään, että ärtyvän suolen oireyhtymä lasketaan nykyään jo ihan oikeaksi sairaudeksi, erikoislääkäri mainitsee. Ennen kun saattoi käydä niin, että oireet pantiin luulotaudin piikkiin.

Aina vatsavaivojen syyt eivät selviä vatsan tähystyksessä tai ultraäänessä.

–Toiminnallisten vatsavaivojen diagnoosi ja hoito lähtevät ensisijaisesti potilaan kuvailemasta oireistosta, eikä tähystystä tai ultraääntä välttämättä tarvita.

Entäpä hoito? Perttu Arkkila kehottaa ensin turauttamaan reippaasti ilmat ulos tai röyhtäisemään, se helpottaa usein kipujakin. Toisena ohjeena seuraavat elämäntapamuutokset: ilmaa keräävät ruoat pois, asteittain lisää kuitua joko ruoasta tai erityisistä kuituvalmisteista sekä apteekista käsikauppalääkkeitä ummetukseen tai ripuliin.

– Mutta jos mikään näistä konsteista ei auta, vatsalääkäri voi ehdottaa potilaalle keskushermostoon vaikuttavia vanhemman polven mielialalääkkeitä pienin annoksin. Ne purevat erityisesti ärtyvän suolen kipuoireisiin nostamalla kipukynnystä.

Elämäntavat kuntoon

Kun rintalastan takana polttelee ja närästää ja hapan neste tuntuu nousevan kohti kurkkua, on kyseessä refluksitauti. Mukana on usein vatsalta rintakehälle kohoava kipu. Mahanesteiden lisäksi jopa ruokaa voi kulkeutua takaisin kurkkuun saakka.

– Refluksitautipotilailla voi olla äänen käheyttä, toistuvia ylähengitysteiden infektioita, kuten keuhkoputkentulehduksia tai jopa keuhkokuumeita, nielemisvaikeuksia sekä kiillevaurioita hampaissa.

Happoa vähentävä ja mahalaukun pH-arvoa nostava lääkitys lievittää useimpien potilaiden oireita. Jos reseptittömät valmisteet eivät tepsi, lääkäri määrää astetta tehokkaampia lääkkeitä, protonipumppuinhibiittoreita.

–Lääkityksen ohella kannattaa ehdottomasti välttää kahvia, alkoholia sekä rasvaista ja suolaista ruokaa. Kiristävät vaatteetkin pahentavat oireita, samoin kumartelu. Refluksipotilas saa yöt saa paremmin nukuttua, kun korottaa sängyn päätypuolta ylemmäs. Vankat ilta-ateriat olisi syytä vaihtaa kevyempiin, Arkkila ehdottaa.

Refluksitauti on monen ylipainoisen vaiva, sillä vyötärörasva lisää painetta vatsaonteloon ja happo nousee herkemmin ruokatorveen. Painon pudottaminen helpottaa yleensä oireita.

– Joskus refluksitaudin taustalla on palleatyrä. Siinä mahalaukun ja ruokatorven liittymäkohdan pallea-aukko on väljentynyt ja osa mahalaukusta nousee pallean yläpuolelle. Hankalia oireita aiheuttava palleatyrä voidaan leikata.

Lue lisää Närästys kuriin – parhat keinot ja hoidot

Vettä ummetukseen

Ummetus on hyvin yleinen, joskin aivan turhaan hävetty vatsavaiva. Närästystä kyllä valitellaan ääneen, mutta suolen hidasta toimintaa harvemmin. Ummetuksessa ulostamistiheys harvenee ja ulostemassan määrä pienenee. Usein uloste on hyvin kovaa ja ulostaminen tekee kipeää. Vatsa on kipeä ja turvottaa.

– Ummetuksen aiheuttajia on lukuisia. Moniin aineenvaihduntatauteihin, kuten kilpirauhasen vajaatoimintaan, liittyy ummetusta, ja useat neurologiset sairaudet, kuten Parkinsonin tauti, tuovat muassaan myös ummetusta.

Myös hermovaurioihin esimerkiksi lantio- tai selkäleikkauksissa liittyy sivutuotteena ummetus, mutta suoli voi olla yksinkertaisesti tulehtunut tai ahtautunut.

– Jos ummetus alkaa äkillisesti yli viisikymppisenä, ulosteen mukana tai oksentaessa tulee verta ja ihminen laihtuu, kyse voi olla suoliston kasvaimesta. Kasvaimen aiheuttama ummetus ei laannu ja tule takaisin, vaan on pysyvää. Tällaisissa oireissa on syytä mennä lääkäriin.

Toiminnallisen ummetuksen kotihoidoksi Perttu Arkkila listaa kuidun, tyyliin erilaisten leseiden, lisäämisen ruokavalioon, riittävän nesteen -mieluiten veden- juomisen: kaksi litraa on hyvä määrä päivässä. Liikunnan lisäys pistää niin ikään vipinää suoleen.

– Apteekista saa elintarvikkeiksi luotettavia, turvallisia ummetusvalmisteita. Niistä osa kasvattaa ulostemassaa ja helpottaa sitä kautta pytyllä käyntiä, toiset vilkastuttavat suolen toimintaa.

Lue lisää Eroon ummetuksesta
 

Muita syitä vatsavaivoihin

  1. Atrofinen gastriitti on mahalaukun vuosikymmenien mittaan kehittynyt tulehdustila, jonka syy on lähes aina helikobakteeri. Helikobakteeri vähenee Suomessa koko ajan ja lapsilla se on jo hyvin harvinainen. Aikuisilla bakteerin häätöhoito kannattaa, sillä häädöllä estetään mahdollinen mahasyöpä tai ainakin maha- ja pohjukaissuolihaavan synty. Helikobakteeri todetaan verikokeella, ulostetestillä tai hengityskokeella.
  2. Rakenteellinen dyspepsia on pysyvä kipu, joka johtuu esimerkiksi sappikivistä, mahasyövästä tai mahahaavasta.
  3. Keliakia johtuu siitä, että viljan valkuaisaine, gluteiini, aiheuttaa perimältään alttiille ohutsuolen nukkakadon. Limakalvo vaurioituu. Keliakiaa etsitään verikokein, mutta sairaus varmistetaan ohutsuolesta otettavalla koepalalla.
  4. Laktoosi-intoleranssi johtuu siitä, että elimistön kyky hajottaa maitosokeria eli laktoosia on huonontunut. Jos potilaalla epäillään laktoosi-intoleranssia, helpointa on varmistaa se jättämällä ruokavaliosta pois maitotuotteet. Jos oireet katoavat, otetaan maitotuotteet takaisin käyttöön. Jos vaivat palaavat uudestaan, niiden syynä on todennäköisesti laktoosi-intoleranssi. Silloin maitotuotteet on syytä jättää kokonaan pois.
  5. Crohnin tauti ja haavainen paksusuolitulehdus ovat molemmat kroonisia eli pysyviä suoliston alueen tulehduksia, jotka alkavat usein nuorena aikuisena. Oireina on tavallisimmin ripulia, verta ulosteessa ja vatsakipua.
  6. Perä- tai paksusuolen syöpää on syytä epäillä, jos vatsaoireet alkavat iäkkäämpänä, oireet kehittyvät äkillisesti, eivät helpota tai lisääntyvät, jos vatsakipuun liittyy laihtumista, ilmaantuu veren tuloa joko ulostaessa tai oksennuksessa tai jos kipu on selkeästi paikallinen ja tuntuu vain yhdessä kohtaa vatsalla. Jos verikokeissa havaitaan lisäksi anemiaa tai tulehdusarvojen nousua, lääkäri tutkii syövän mahdollisuuden.

 

 

Milloin lääkäriin?

  • Kun ruokavalio- ja elintapamuutokset eivät auta, apteekin käsikauppalääkkeet eivät tehoa ja vaiva vain jatkuu tai pahenee.
  • Kun vatsavaiva alkaa äkillisesti yli viisikymppisenä eikä helpota millään konstilla.
  • Kovissa kivuissa ja kun vaiva alkaa haitata selkeästi elämää ja esimerkiksi unta.
  • Kun ulostaessa tai oksentaessa tulee verta.
  • Kun ulostamisesta tulee kovin vaikeaa.
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Otat ratkaisevan askelen kohti parempaa unta, kun tunnistat, mikä sinua valvottaa. Sopivatko nämä oireet sinun unettomuuteesi?

KATKEILEEKO UNI?

Uniapnea on hengityshäiriö, jossa nukkujan ylemmät hengitystiet sulkeutuvat kymmeniäkin kertoja yön aikana eri pituisiksi ajoiksi ja hän havahtuu tai herää monta kertaa yössä.

Uniapnean tunnistaminen voi olla hankalaa, sillä moni ei aamulla muista havahtuneensa vähän väliä hereille. Katkonainen uni vaikuttaa kuitenkin siten, että väsymys jää päälle. Monilla myös päätä särkee ja muisti pätkii. Joskus uniapneasta kertovat vain yöhikoilu tai tihentynyt yöllinen virtsaamistarve.

Jos voimakas väsymys jatkuu, kannattaa hakeutua tarkempiin tutkimuksiin. Ensisijaisena hoitona uniapneassa on painonhallinta. Keskivaikeassa ja vaikeassa uniapneassa myös ylipainehoito (CPAP) on yleensä tarpeen.

Lue lisää Uniapnea pilaa yön

KUTITTAAKO JALKOJA?

Arviolta 5–15 prosenttia suomalaisista kärsii ajoittain levottomat jalat -oireyhtymästä. Jalkoja kihelmöi, polttelee tai kutittaa levossa ja nukahtaminen vaikeutuu. Reilu 20 prosenttia raskaana olevista naisista kärsii levottomista jaloista etenkin raskauden loppuvaiheessa.

Vaikka oireet olisivat lieviä, moni nukkuu jatkuvasti huonosti. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa samalla unen saantia.

Oireyhtymän sukulaista, periodista raajaliikehäiriötä (PLMD) on vaikeampi tunnistaa, sillä se oireilee pelkästään unen aikana jalkojen liikahduksina. Oireet eivät vaikeuta nukahtamista, mutta rikkovat yöunta ja voivat siten aiheuttaa voimakasta väsymystä päiväsaikaan.

Lue lisää Levottomat jalat – misten rauhaa yöksi?

HERÄTTÄÄKÖ HIKOILU?

Vaihdevuosien alkaessa 45–55 vuoden iässä unen rakenne muuttuu. Jotkut saavat hormonikorvaushoidosta apua uniongelmiin, mutta eivät kaikki. Gynekologi voi määrätä unilääkkeitä, mutta pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon ne eivät sovi.

Menopaussi voi laukaista myös uniapnean. Jos vaihdevuosi-ikäisen naisen uni on katkonaista, hän hikoilee öisin, kuorsaa tavallista enemmän ja myös verenpaine nousee, kannattaa tarkistaa voisiko kyseessä olla uniapnea. Oireet voivat olla lieviäkin.

Lue lisää Mistä yöhikoilu keertoo?

VALVOTKO LIIKAA?

Teini-ikäiset ja nuoret aikuiset kärsivät usein unirytmin viivästymisestä. He saattavat valvova pikkutunneille, vaikka aamulla on menoa. Nuoret elävät eri rytmissä arkena ja viikonloppuna, ja rytmin kääntäminen joka maanantai on haastavaa. Jatkuvan univajeen takia moni nuori pilkkii koulussa eikä pysty keskittymään opetukseen.

Melatoniini auttaa tutkitusti vuorokausirytmin säätelyssä, mutta siitäkään ei ole apua ilman unenhuoltoa eli elämäntapojen muutosta. Vaikka melatoniini on reseptivapaa lääke, sen käytöstä olisi hyvä keskustella lääkärin kanssa.

Lue lisää Unirytmi sekaisin – tee korjausliike

KERTYYKÖ UNIVAJE?

Riittävä unensaanti on usein priorisointikysymys. Moni kärsii kroonisesta unenpuutteesta, koska nipistää jatkuvasti aikaa yöunista. Suurin osa aikuisista tarvitsee unta 7–8 tuntia yössä, mutta harva suo sen itselleen. Teinien unentarve on 9 tuntia ja peruskoululaisen 10 tuntia. Tarhaikäisten lasten tulisi nukkua 10–11 tuntia yössä ja välillä päiväunet päälle.

Unen määrästä ja laadusta huolehtimisen pitäisi olla arkista rutiinia. Jos viikolla kertyy parina yönä univajetta, tutkimusten mukaan univelkoja ei pysty kuittaamaan viikonlopun aikana. ■

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Rauta nousee salilla mutta kun poimit sukan lattialta, saat selkäsi jumiin. Mikä selkää oikein vaivaa? Todennäköisimmin välilevyt – nuo selkärangan iskunvaimentimet – ovat kuluneet. Silloin ei paljon tarvita, että kipu yllättää.

– Selkäkipuja ei voi kukaan kokonaan välttää, koska selkärankamme alkaa rappeutua jo keski-iässä. Samoin kuin ihoon tulee ryppyjä iän myötä, myös selkä vanhenee, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen.

Huono uutinen on siis se, että joustavat välilevyt alkavat kuivua jo 30 ikävuoden jälkeen. Lisäksi tupakointi, tapaturmat ja raskas työ, jossa nostat, kannat, taivuttelet ja kurkottelet, huonontavat välilevyjen aineenvaihduntaa ja nopeuttavat niiden rappeutumista. Välilevyt, tarkemmin sanoen välilevyjä ympäröivät syyrustoiset renkaat, alkavat repeillä, välilevyt madaltuvat, nikamien pikkuniveliin tulee nivelrikkoa ja selän liikkuvuus rajoittuu. Selkä ajoittain alkaa kipuilla.

Hyviäkin uutisia on: rappeumakipu tulee ja menee. Se uusiutuu, mutta toipuminen on nopeaa. Eniten selkäkipuja on 40–55-vuotiailla ja lähes 90 prosenttia niistä on hyväennusteisia alaselkäkipuja.

Aamusta pehmeitä liikkeitä

Välilevyjen rappeumasta kertoo se, että selkä on aamuisin jäykkä ja kipeä. Selkä väsyy myös istumisesta ja kipu tuntuu ylös noustessa. Aamuisin selkä kuitenkin vetreytyy puolessa tunnissa, kun se on saanut liikettä.

– Kevyt aamuliikunta on hyvä tapa. Hyvä tapa on jumpata jo sängyssä ja herätellä näin kehoa, Pohjolainen sanoo.

Liian rasittava treeni, raskaat nostot ja repiminen aamutuimaan voi sen sijaan vaurioittaa välilevyjä, sillä ne ovat jäykimmillään aamulla.

– Silloin kun selkä on hyvässä kunnossa, kannattaa harrastaa monipuolisesti liikuntaa, kuitenkin sellaisia lajeja, joissa ei synny tärähdyksiä.

Pohjolainen suosittelee turvallisena lajina kävelyä ja vesijuoksua. Vesijuoksuun on hurahtanut moni sellainen mies, joka ei pysty kuivalla maalla juoksemaan.

Lue lisää Selkä kiittää liikkeestä

Noidannuolesta iskiakseen

Noidannuoli on äkillinen selkäkipu, joka kramppaa lihakset kipukohdan ympäriltä. Syy on yleensä pieni repeämä välilevyn syyrustoisessa renkaassa tai vaurio selkärangan pikkunivelessä.

Vaiva paranee muutamassa päivässä tai parissa viikossa.

Noidannuoli edeltää usein iskiasta eli välilevyn pullistumaa tai välilevytyrää. Sellainen syntyy, kun välilevyn syyrustoinen rengas repeää kokonaan, välilevyn pehmeä ydinosa pursuaa repeämästä ja alkaa painaa iskiashermoa.

Vajaalla kymmenellä prosentilla selkäkipuisista on iskiasoireita, jolloin puutuminen säteilee alaraajaan. Heistä noin puolella hermojuuri on ärtynyt välilevyrappeuman aiheuttaman kemiallisen ärsytyksen tai välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttamana.

Timo Pohjolainen painottaa, että vaikeakin välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttama iskias paranee useimmiten ilman leikkausta.

Kun selkä jäykistyy iän myötä, kipukin vähenee. Tosin vanhemmiten hermojuuri- tai selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi voi aiheuttaa selkä- ja alaraajakipua, jos rappeumamuutokset ahtauttavat hermorakenteita.

Lue lisää Selkävaivoista

Leikkausko lopullinen apu?

Leikkaus on tarpeen, jos alaraajassa on voimakas tuntohäiriö, lihasvoima heikentynyt tai on häiriöitä virtsaamisessa ja ulosteen pidätyskyvyssä. Leikkausaihe on myös, jos hermojuuren puristus on kestänyt 6–8 viikkoa, kipu on voimakasta ja magneettikuvissa näkyy selvä oireilevaan puoleen ja tasoon sopiva löydös.

Vaikea selkäydinkanavan ahtauma ja katkokävelyoire on myös tyypillinen leikkausta vaativa tilanne.

Luudutusleikkaus tehdään usein silloin, kun nikamat ovat toisiinsa nähden siirtyneet ja nikamavälissä on liiallista liikkuvuutta. Pohjolaisen mukaan luudutusleikkauksia tehdään enenevästi, vaikka niiden tehoa ei ole osoitettu.

–Tarmokas kuntoutus eli vatsa- ja selkälihasten tiivis harjoittaminen antaa yhtä hyvät tulokset kuin luudutusleikkaus. Se on myös halvempaa eikä leikkauksen riskejä, kuten infektioita, vuotoja ja hermovaurioita, tarvitse pelätä.

Timo Pohjolainen pitää tärkeänä, että leikatun selän kuntoutus tehdään tiiviissä fysioterapeutin ohjauksessa. Fysioterapeutin on hyvä tavata potilasta 3–5 kertaa ja käydä jumppaohjelma hänen kanssaan joka kerta läpi sekä kertoa, miksi mikäkin liike tehdään.

Aktiivinen selkä- ja vatsalihasten harjoittaminen tulee aloittaa viimeistään neljän viikon kuluttua välilevytyrän leikkauksesta.

Luudutusleikkauksen jälkeen muutamaan viikkoon saa tehdä vain harjoituksia, joissa lihasta jännitetään, mutta rankaa ei liikaa taivuteta tai venytetä.

Ahtaumaleikkauksen jälkeen arkiliikkuminen ja käveleminen on heti tärkeää. Selän ja vatsalihasten aktiivinen voimistaminen alkaa 5–6 viikon jälkeen leikkauksesta.

Syöpä säteilee selkään

Joskus selkäkipu liittyy vakavaan sairauteen.

– Kun 50–60-vuotias mies saa vakavia selkäoireita, on tutkittava mahdolliset eturauhasongelmat. Sekä eturauhasen tulehdus että syöpä voivat aiheuttaa kovaa selkäkipua. Eturauhasongelmiin liittyy myös virtsaamisvaikeuksia ja kirvelyä, Timo Pohjolainen sanoo.

Joskus hermojuurisäteilyn syyksi paljastuu paksusuolen syöpä.

– Vakavissa sairauksissa kipu ei helpotu yöllä eikä levossa, vaan pahenee. Yleisoireena on myös ruokahaluttomuutta ja painonlaskua.

Yksin ei saa jäädä

Eri ihmiset tuntevat ja kokevat kivun eri tavoin. Ovathan vaivatkin hyvin erilaisia. Jollakin on rappeumaa yhdessä välilevyssä, toisella useassa. Myös lääkkeet eri vaivoihin ovat erilaiset.

– Kipua ei saa kokonaan pois, jos hermojuurivaurio on syntynyt ja krooninen kipu on kehittynyt. Kipua voi kuitenkin hallita. Siihen tarvitaan lääkehoitoa, liikuntaa, selkä- ja vatsalihasten harjoitusta, helpotuksia työoloissa ja työasentojen muuttamista.

Timo Pohjolainen näkee selkälääkärin työssään, että kipu aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja pelkotiloja. Ahdistukseen liittyy liiallista pelkoa ja masennus puolestaan vahvistaa kiputuntemuksia.

–Kroonistunut kipu pahenee, jos eristäytyy neljän seinän sisään, hän sanoo ja kehottaa pitämään kiinni harrastuksista ja ihmissuhteista sekä hakemaan hauskoja asioita elämään.

–Yksin ei saa jäädä. Sosiaaliset suhteet on hoidettava kuntoon. Ja jokainen selkäkipuinen tarvitsee lääkärin, joka kannustaa ja johon voi luottaa.

Lue lisää Kipulääkärin omat keinot krooniseen selkäkipuun

Asiantuntija: Timo Pohjolainen, fysiatrian erikoislääkäri, dosentti, Helsinki Hospital.

Lue lisää Alaselän kivun käypä hoito -suositus.

Vierailija

Selkäkipu yllättää – miten siitä selviää?

Alaselän kipuilusta kirjoitetaan paljon ammattitaidotonta pötyä, vaikka tiede tuntee hyvin kipuilun ja rappeutuman syntysyyt ja myös hoidon. Niitä ei haluta nähdä, koska sairaanhoitoyhtiöt haluavat pyörittää kallista ja kannattavaa hoitorulettia. Ylivoimainen juurisyy on pitkäkestoinen pyöreäselkäinen istuminen. Tavallinen tuoli pakottaa selän siihen ja siksi meillä on n. 800.000 selkäkipuista ja n. 6000 vuodessa saa varhaiseläkkeen selkärappeuman takia. Selkäleikkauksia tehdään luokkaa 20.000...
Lue kommentti