Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Rytmihäiriöistä suurin osa on vaarattomia, mutta myös vaarallisia löytyy. Mistä tietää, onko kyseessä oire vai sairaus?

Rinnassa muljahtelee ikävästi tai sydän lyö epäsäännöllisesti. Laukkaava tykytyskin on tyypillinen rytmihäiriö. Mutta onko se vaarallista?

– Sydän on kuin hälytyskello, se reagoi ahdistukseen ja sairauksiin. EKG-mittaus eli sydänfilmi oireen aikana on ainoa tapa selvittää, mistä on kyse. Koko vuorokauden mittainen filmi kertoo jo hyvin, millainen rytmihäiriö on kyseessä, kardiologi Hannu Parikka sanoo.

Lääkärin mukaan jokaisella meistä on elämänsä jossakin vaiheessa rytmihäiriöitä. Sykkeen sekoilun lisäksi häiriöön saattaa liittyä rintakipua,huimausta ja jopa hetken tajuttomuus.

Syke kertoo liikarasituksesta

Useimmiten rytmihäiriöt ovat yksittäisiä, merkityksettömiä muljahduksia. Silloin sydän tekee lisälyönnin. Sydän haluaa ehkä kertoa liikarasituksesta, elämän liian kovasta rytmistä. Rinnassa voi olla ikään kuin ontto olo.

– Lisälyöntejä tulee jos on väsynyt tai stressaantunut. Kyseei yleensä ole vaarallisesta oireesta, valtimotaudit tai läppävika eivät liity näihin muljahduksiin. Jos asia kuitenkin vaivaa, lääkäriin kannattaa hakeutua. Alkuvaiheessa hoidetuilla rytmihäiriöillä on parempi ennuste, Parikka muistuttaa.

Jos voimakkaat rytmihäiriöt jatkuvat pitkään, ne rasittavat sydäntä. Kovat, useita päiviä kestävät tykytyskohtaukset voivat altistaa sydämen vajaatoiminnalle. Vaikka rytmihäiriöitä ei saataisi kokonaan pois, hoito helpottaa oireita.

Tiheää tahtia nuorillakin

Kun sydän lyö hyvin tiheästi, kyseessä on takykardia. Se on yleensä muuten terveiden nuorten vaiva. Sydämen eteisen ja kammion välillä voi olla ylimääräinen johtorata, jonka vuoksi sydän saa liikaa sykekäskyjä.

– Tykytystä voi tulla kohtauksittain vaikka vain kerran vuodessa tai useinkin. Sydän alkaa yhtäkkiä hakata kovaa, mutta spurtti tasaantuu yhtä nopeasti kuin alkoikin, Parikka sanoo.

Näitä kohtauksia joudutaan joskus hoitamaan sairaalassa. Silloin poistetaan katetroimalla rytmihäiriökeskus sydämen seinämästä. Hengenvaara ei kuitenkaan ole, jos potilas on muuten terve.

Eteisvärinä kannattaa hoitaa

Yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö on eteisvärinä. Siinä syke on epätasaista ja epäsäännöllistä, mutta silti siitä voi kärsiä myös huomaamattaan. Olo vain tuntuu voimattomalta, vetämättömältä ja hengästyy helposti. Rintaa painaa.

– Sydän voi olla muuten terve. Eteisvärinä yleistyy vanhetessa, koska sydämen kudokset rappeutuvat, Parikka kertoo.

Eteisvärinän pahin seuraus on aivohalvaus. Siksi oireisiin pitäisi reagoida ajoissa. Eteisvärinän hoidoksi voidaan käyttää verenohennuslääkkeitä, rytmihäiriölääkkeitä, joskus sydämentahdistinta tai katetrihoitoa, jolla poltetaan sähköisiä häiriöpesäkkeitä sydämestä.


Liian hidas syke on vaarallisin

Hitaat rytmihäiriöt tarkoittavat sitä, että sydän ei pysty sykkimään tarpeeksi nopeasti. Sellainen voi tuntua voimattomuutena ja pyörryttämisenä. Iäkkäällä oireen taustalla on yleensä jokin sairaus, joka ajan mittaan vioittaa sydämen sykettä ohjaavaa johtorataa.

Nämä hoidetaan asentamalla sydämentahdistin.

Äkillinen sydämen pysähdys on valitettavan yleinen kuolinsyy Suomessa. Näihin äkkikuolemiin liittyy usein vaikea kammiovärinä, joka on siis ihan eri asia kuin eteisvärinä. Kammiovärinän oireisiin kuuluvat äkillinen heikkous ja pyörtyminen.

Kammiovärinän taustalla voi olla esimerkiksi sepelvaltimotauti ja sydäninfarkti. Jos elvytys pystytään aloittamaan heti, kohtauksesta voi selvitä.

Tutkiminen on vaivatonta

Jos koet rytmihäiriöiden rajoittavan elämääsi, niiden syy pitää selvittää. Tarjolla on helppoja ja yleensä vaivattomia tutkimuksia.

– Suosittelen itsensä kuuntelemista lääkäriin hakeutumisessa, Hannu Parikka kannustaa.

Sydänkäyrälle pitäisi päästä rytmihäiriön ollessa käynnissä. Näin käy harvoin, joten EKG-mittauksella voidaan sydänkäyrää tallentaa koko vuorokauden ajan.

– Sykemittareita on paljon käytössä, mutta oman sykkeenmittaus ei kerro koko totuutta, vaikkapulssi olisikin hetkittäin yli 200. Ainoa luotettava mittaustapa on sydänkäyrä, Parikka toteaa.

Rasitus paljastaa taipumuksen

Polkupyörärasituskokeilla saadaan myös kiinni rytmihäiriöitä.

Osalla meistä on synnynnäisiä rytmihäiriöitä, jotka eivät ehkä tulisi koskaan esiin ilman urheiluharrastusta. Kun veressä on paljon adrenaliinia, rytmihäiriöt tulevat helpommin.

– Urheilu ei ole silloin rytmihäiriön syy vaan liikkeelle paneva voima. Jos urheilee aktiivisesti, kannattaakin rytmihäiriöt tutkituttaa, Hannu Parikka suosittaa.