Sepelvaltimot tuovat sydänlihakseen verta ja sen mukana happea. Sepelvaltimotaudissa sydämen valtimoihin muodostuu kovettumaplakkeja, jotka rajoittavat veren virtausta. Oireet, puristava rintakipu, hengenahdistus tai painon tunne rinnassa, tuntuvat ensin vain kovassa rasituksessa. Ne johtuvat siitä, ettei ahtautuneiden valtimoiden takana oleva sydänlihas saa tarpeeksi verta. Jos plakki repeytyy, suoneen syntyy verihyytymä. Se tukkii suonen ja sydänlihakseen muodostuu kuolio, sydäninfarkti.

Liikuntasuositus sepelvaltimotautiin

Sepelvaltimotaudin vaaraa lisäävät korkea kolesteroli, kohonnut verenpaine, tupakointi, sokeritauti, ylipaino ja vähäinen liikunta. Tunnetut vaaratekijät selittävät 90 % sydäninfarkteista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Säännöllinen liikunta:

Sisältö jatkuu mainoksen alla
  • ehkäisee sepelvaltimotaudin kehittymistä vaikuttamalla sen vaaratekijöihin. Liikunnan ansiosta terveydelle edullisen HDL-kolesterolin määrä kasvaa ja haitallisten triglyseridien määrä laskee. Liikunta laskee kohonnutta verenpainetta ja vähentää tyypin 2 diabeteksen puhkeamisen vaaraa.
  • puolittaa ensimmäisen sydäninfarktin vaaraa
  • lieventää sepelvaltimotaudin oireita. Kun kunto kohoaa, pulssi ja verenpaine nousevat rasituksessa hitaammin ja sama suoritustaso saavutetaan pienemmällä sydämen työkuormalla. Lisäksi sepelvaltimoiden sisäkalvon toiminta paranee, mikä parantaa sydänlihaksen verenkiertoa.
  • vähentää kuoleman vaaraa ja sydänkuoleman vaaraa sepelvaltimotautiin sairastuneilla 30 %

Liiku näin

Harrasta kestävyysliikuntaa vähintään 3 päivänä viikossa 30 minuuttia. Tehokkainta on liikkua päivittäin.

Teho on sopiva, kun harjoittelu tuntuu hieman tai kohtalaisen rasittavalta. Jos tiedät maksimisykkeesi, eikä sinulla ole ollut rasitusrintakipua, liikunnan sopiva syketaso on 60–80 % maksimista. Jos sinulla on ollut rasitusrintakipua, pidä liikunnan rasitustaso rintakipukynnystä alempana. Sykkeen suositeltava maksimitaso on tällöin 10 lyöntiä vähemmän kuin syketaso, jolla rintakipu tuntuu.

Hyviä lajeja ovat esimerkiksi kävely, sauvakävely, hölkkä, hiihto, jumpat, tanssi, uinti ja pyöräily, jotka kuormittavat suuria lihasryhmiä. Valitse liikuntamuotoja, joista itse pidät ja joita voit harrastaa reippaalla teholla.

Huomioitavaa

Aloita liikunta aina rauhallisesti vähintään viiden minuutin lämmittelyllä, esimerkiksi paikallaan marssien, jotta elimistö ehtii sopeutua rasitukseen. Höllää tahtia myös lopussa noin viideksi minuutiksi, niin että syke ja hengitys ehtivät tasaantua ennen kuin lopetat liikunnan.

Kun liikuntaa harrastaa säännöllisesti, sydäninfarktin tai sydänkuoleman vaara liikunnan aikana on hyvin pieni. Liikuntaan tottumattomalla suuret yhtäkkiset kertaponnistukset lisäävät vaaraa.

Jos terveydentilassasi tapahtuu muutos, selvitä sen syy ennen kuin jatkat liikkumista.

Liikuntaohjeen asiantuntijoina sydäntautien erikoislääkäri Kai Kiilavuori ja sydäntautien erikoislääkäri, dosentti Hannu Näveri.

Sisältö jatkuu mainoksen alla