Riippuvaiseksi voi tulla päihteistä, mutta myös pelaamisesta. Mitä voi tehdä, jos riippuvuudet alkavat hallita elämää?

Joku ajautuu viettämään aikaa netissä enemmän kuin on tarkoitus, toinen löytää itsensä tuon tuosta pelikoneen äärestä, halusi tai ei.

Vaikka mitään kemiallisia aineita ei nautita, aivojen välittäjäaineisiin toiminnalliset riippuvuudet ja niitä vakavammat addiktiot vaikuttavat samansuuntaisesti kuin päihteet. Ne saavat aikaan dopamiinitulvahduksen ja nopeasti syntyvän mielihyvän tunteen. Ja kun tähän tottuu, himo kasvaa helposti.

Riippuvuuksien aivokemialliset vaikutukset ovat mutkikkaita, eikä niitä vielä tunneta hyvin. Ihmiskokeita on tehty vähän, joten farmakologian professori Esa Korpi kertoo esimerkin eläinkokeesta.

– Kun apinat saavat jonkin palkkion tehtyään vaadittavan suorituksen, dopamiini tulee aluksi palkkion saamisen jälkeen. Mutta kun haluttu palkkio on saatu kyllin monta kertaa, hermoverkon reaktio muuttuu. Dopamiinia alkaakin vapautua jo, kun tulee jokin vihje siitä, että palkkion saanti on mahdollista. Kun palkkio sitten saadaan, dopamiinin eritys ei enää lisäännykään.

Tutkimukset osoittavat, että sama pätee ihmisiin.

– Kun peliriippuvainen melkein voittaa, hänen aivoissaan aktivoituvat samat alueet, muun muassa dopamiinialue, kuin oikeasti voittaessaan. Tämä todennäköisesti pitää yllä pelihalua.

Riippuvuuden aivovaikutukset eivät pääty tähän. Ne ulottuvat myös solujen aineenvaihduntaa ja toimintaa kiihottavaan glutamaattijärjestelmään ja hermoverkostojen toiminnan rytmittämisestä huolehtivaan GABA-järjestelmään.

Dopamiinijärjestelmän kanssa nämä kaksi vaikuttavat monipuolisesti kaikkeen, mitä aivoissa tapahtuu. Siitä johtuu, että on äärimmäisen vaikeaa kehittää vaikkapa lääkettä, jolla pelkkää riippuvuuskäyttäytymistä voitaisiin hoitaa. Lääke vaikuttaisi arvaamattomasti moniin muihinkin aivotoimintoihin.

Rakkausbiologiaa

Perimmiltään jokainen, riippuvainen tai ei, tarvitsee aivokemiallisestikin ilmeneviä mielihyväkokemuksia. Kaipuu niihin on syvällä ihmisessä.

– Dopamiinitulvahduksen saa alkuperäisimmillään, kun tuntee olevansa syvästi yhteydessä toiseen ihmiseen. Niinpä se koetaan tiedostamatta, kun ollaan rakastuneita, psykiatrian professori Matti Huttunen sanoo.

Aivoja kuvantamalla nähdään, että kun rakastuneelle näytetään rakastetun kuvaa, dopamiinin eritys lisääntyy. Sama tapahtuu vauvassa, kun äiti näkee hänen hymynsä ja vastaa siihen.

– Rakkausbiologia on hämmästyttävän samanlaista kuin riippuvuuskäyttäytyminen. Ne käyttävät samoja neurobiologisia mekanismeja, tuottavat mielihyvää ja pitävät siksi otteessaan.

Mielihyvä lääkitsee

Aina ei riitä se dopamiini, jota luonnostaan olisi tarjolla. Moni ajautuu tavoittelemaan lisää riippuvuuskäyttäytymisellä. Siihen voi houkutella esimerkiksi ahdistuneisuus, masentuneisuus tai jatkuva stressi.

– Jatkuvan stressin piinaamana mielihyvän saamisen kynnys nousee. Ylimääräisellä dopamiiniannoksella olo muuttuu paremmaksi, Huttunen selittää.

Osa riippuvuuskäyttäytymisestä on ilman muuta perinnöllistä.

– Pelkästään riippuvuuksille altistavaa yhtä geeniä ei ole. On löytynyt niille altistavia geenejä, jotka vaikuttavat myös muuhun käyttäytymiseen, kuten stressiherkkyyteen, ahdistuneisuuteen ja masennustaipumukseen. Ne ovat usein suvuittain kulkevia temperamentin ja persoonallisuuden osia.

Tuskin kenellekään kuitenkaan kohtalonomaisesti kehittyy haitallisia riippuvuuksia. Oleellista on, että niiden aiheuttajalle altistutaan otollisissa olosuhteissa, Esa Korpi sanoo.

Mopo karkaa

Riippuvuudessa vaikkapa pelaamista, nettiä, seksiä tai alkoholia käytetään ahdistuksen ja yksinäisyyden tapaisten tunteiden hoitoon niin paljon, että syntyy ongelmia.

Silloin tilanne on kuitenkin vielä jossain määrin hallinnassa. Jos riippuvuus kehittyy addiktioksi, kysymys ei enää ole ”itsehoidosta”. Addiktiota on vaikea ellei mahdotonta hallita ja lopettaa silloinkaan, kun ne aiheuttavat paljon haittaa.

– Addiktoitunut ihminen tarvitsee dopamiinitulvahduksen sen itsensä vuoksi, että tuntisi olevansa olemassa. Sitä tavoitellaan hyvin tietäen, että se on järjetöntä, mutta on vain pakko, Matti Huttunen sanoo.

Toiminnallisille riippuvuuksille on ominaista myös se, että kuten alkoholinkäyttö, nekin usein hävettävät. Siksi ne saattavat eristää ihmisistä, joilla ei ole samaa ongelmaa.

Pikavoitto koukuttaa

Kohtalokkaastikin riippuvuutta aiheuttavia ovat monet rahapeliautomaatit.

– Pelaaminen vie mukanaan, koska siinä on mukana raha, jännitys ja voiton mahdollisuus. Lumovoimaisimpia ovat pelit, joita katsotaan ruudulta, joissa  tempo on nopea ja mahdollisen voiton saa heti, tietää tutkimuspäällikkö Tuukka Tammi A-klinikkasäätiöstä.

Tällaiset pelit pitävät otteessaan, koska pelikertojen välillä ei ole taukoja, jolloin voisi havahtua tekemään jotain muuta ja unohtaa pelaamisen.

– Pelikoneen äärellä haaveillaan kympeistä tai jopa miljoonista, jos pelataan nettipokeria. Tai jos ei haaveilla, pelätään häviötä tälläkin nimenomaisella pelikerralla, pahimmassa tapauksessa pelivelkojen paisumista, Tuukka Tammi sanoo.

Kaikki pelit eivät kuitenkaan koukuta yhtä tehokkaasti. Lotto on harmittomampi, koska se ei sido pelaamiseen ja voitosta tulee tieto vain kerran viikossa. Niin pitkää odotusaikaa tuskin kenenkään ajatukset pysyvät vain voiton mahdollisuudessa.

Me pelaajat

Suuri osa pelikoukkuun jääneistä on yksinäisiä ihmisiä. Pelaaminen voi olla heille tekemisen ja yhteisön hakemista. Pelisaleissahan on yleensä monia muitakin. Niinpä niissä käy paljon esimerkiksi vanhempia naisia.

Alttiita pelien houkutuksille ovat myös raskaan elämänmuutoksen keskellä elävät ja maahanmuuttajat, joiden kotikulttuurissa pelataan paljon.

Myös koulupojissa on liikaa pelaavia. Peliongelmaisten auttavaan puhelimeen, Peluuriin soittavista ylivoimaisesti suurin osa onkin nuoria miehiä. Toinen suurehko soittajien ryhmä ovat vanhemmat naiset.

Peliriippuvuus muuntuu usein elämäntilanteiden mukana. Ongelmia on voinut olla vuosia sitten, kun asiat ovat syystä tai toisesta menneet huonosti. Helpommassa vaiheessa pelaaminen on saattanut jäädä, mutta alkanut taas uusien vaikeuksien myötä.

Tarvitsetko pelikiellon?

Peliriippuvuudelle ominaista on, että häviön jälkeen mennään uudelleen pelaamaan toiveena saada hävityt rahat takaisin.

– Se on tavallaan rationaalinenkin suunnitelma, Tuukka Tammi sanoo.

Muissa riippuvuuksissa tällainen kompensointiyritys ei johda mihinkään.

– Vaikkapa eilisen alkoholinkäyttöä ei voi kompensoida juomalla uudelleen tänään.

Jos tuntuu, että pelihallit vetävät puoleensa vastustamattomasti, niihin voi pyytää itselleen porttikiellon.

– Se on tehokas keino siinä mielessä, ettei porttikieltoa voi itse purkaa, Tuukka Tammi sanoo.

Peliriippuvuustesti

  1. Jos pelaat: kuinka usein palaat takaisin toisena päivänä voittaaksesi häviämäsi summan takaisin?
  2. Oletko koskaan sanonut, että olet voittanut rahaa pelissä, vaikka oikeasti oletkin hävinnyt?
  3. Onko sinulla omasta mielestäsi ollut ongelmia rahapelien kanssa?
  4. Oletko koskaan pelannut enemmän kuin olit aikonut?
  5. Oletko halunnut lopettaa rahapelaamisen, mutta et uskonut kykeneväsi siihen?

Tee Päihdelinkin rahapelitesti.

Ensiapua riippuvuuteen

  • päätä aamulla, ettet pelaa tänään
  • kierrä kaukaa tutut pelipaikkasi
  • hanki pelikielto pelihalleihin
  • tutustu päihdelinkkiin
  • soita Peluuriin.

Lue lisää riippuvuuksista.

Lue myös:
Nettiriippuvuus


 

Toiminnallisten riippuvuuksien tunnusmerkkejä

  • Tuottavat nopean tyydytyksen ja vaikuttavat aivojen aineenvaihduntaan.
  • Synnyttävät toleranssin, riippuvuuteen turvaudutaan yhä useammin ja suurempina annoksina.
  • Samalla ihmisellä voi olla monia erilaisia riippuvuuksia.
  • Alttius riippuvuuksille vaihtelee elämäntilanteen mukaan
Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.