Särkylääkkeitä saa ilman reseptiä apteekista. Silti ne ovat kovia lääkkeitä, joilla on tehoa mutta myös vaarallisia sivuvaikutuksia.

1. Kipua ei pidä kestää vaan lievittää heti, ettei se kroonistu.

Totta, käytännön järjen rajoissa. Jokaista pientä tuntemusta ei tarvitse lääkitä, mutta selvät kiputilat kannattaa hoitaa tehokkaasti. Jos kipuja on toistuvasti, niiden syy pitää selvittää eikä syödä viikkokausia itsehoitolääkkeitä.

2. Jotkin ruoat, esim. greippimehu, vievät tehon särkylääkkeeltä.

Tarua. Päinvastoin greippimehu lisää useiden lääkkeiden, esimerkiksi verenpainelääkkeinä käytettävien kalsiumsalpaajien, vaikutuksia ja haittoja, koska se estää niiden hajoamista ja poistumista elimistöstä.

3. Kaikki särkylääkkeet ärsyttävät vatsaa.

Tarua. Parasetamoli, joka ei ole tulehduskipulääke, ei yleensä ärsytä mahaa. Sen käyttäjän ei tarvitse pelätä limakalvovaurioita.

4. Tulehduskipulääkkeet tappavat jopa 300 ihmistä vuodessa.

Mahdollisesti totta. Tulehduskipulääkkeet aiheuttavat suolistossa limakalvovauriota ja lisäävät sisäisen verenvuodon vaaraa. Suomessa ei ole tehty tutkimusta kuolleisuudesta, ja esitetty uhriluku perustuu amerikkalaisista tutkimuksista saatuihin ja Suomen olosuhteisiin sovitettuihin tietoihin. Suolistoverenvuotojen mahdollisuus kasvaa vanhuksilla iän myötä myös ilman tulehduskipulääkkeiden käyttöä.

5. Lapsen kipua ei pidä hoitaa aspiriinilla.

Totta. Asetyylisalisyylihappoa ei suositella enää kenellekään ensisijaiseksi kipulääkkeeksi, koska haitattomampia vaihtoehtoja on olemassa. Yksittäinen ja satunnainen aspiriini ei toki ole sen vaarallisempi kuin uudemmatkaan kipulääkkeet, mutta periaatteessa pyritään siirtymään niihin valmisteisiin, jotka suurissa potilastutkimuksissa ovat aiheuttaneet vähiten vakavia haittoja.

6. Lapsen kipua on parasta lievittää supoilla.

Tarua. Jos lapsi pystyy ottamaan lääkkeen suun kautta, sen imeytyminen ja vaikutus ovat luotettavampia kuin peräpuikolla.

7. Jos aspiriini keksittäisiin nyt, se olisi reseptilääke.

Totta, ainakaan itsehoidon särkylääkkeeksi sitä ei enää hyväksyttäisi. Todennäköisesti sitä suositeltaisiin käytettäväksi vain verisuonitukosten estoon.

8. Pieni päivittäinen annos aspiriinia suojaa sydäntä.

Totta. Asetyylisalisyylihappo estää verihiutaleiden takertumista toisiinsa, joten se vähentää sydän- ja aivoverisuonten tukoksia. Pieni annos aspiriinia kuuluukin infarktin tai muun valtimotaudin sairastaneen päivittäiseen lääkitykseen. Muiden ei sitä kannata varmuuden vuoksi käyttää.

9. On olemassa turvallisia ja ei-turvallisia särkylääkkeitä.

Tarua. Mikään lääke ei ole täysin turvallinen. Mahan ja suolen limakalvoihin kohdistuvien haittojen suhteen parasetamoli on turvallisempi kuin tulehduskipulääkkeet.

10. Särkylääkepäänsärky tulee, jos ottaa joka päivä särkylääkettä.

Totta. Pitkäaikainen, jatkuva särkylääkkeen ottaminen voi johtaa tilanteeseen, jossa särky alkaa heti, kun lääkkeen pitoisuus alenee veressä. Jos päänsärky on niin jatkuvaa että lähes jokapäiväinen lääkitys olisi tarpeen, on syytä hakeutua lääkäriin oireen syyn selvittämiseksi ja parhaan hoitovaihtoehdon löytämiseksi.

11. Selkäsäryn paras lievittäjä on parasetamoli, jota ei voi ottaa liikaa.

Tarua. Parasetamolin liika-annos voi aiheuttaa vakavan maksavaurion.

11. Lihaskipuun kannattaa käyttää kipugeeliä.

Totta. Paikalliseen hoitoon liittyy vähemmän haittoja kuin suun kautta otettuun lääkitykseen. Geeliä tulee käyttää säännöllisesti ohjeen mukaan; silloin tällöin iholle sipaistu aine ei riitä tuottamaan riittävää lääkeainepitoisuutta ihon alla oleviin kudoksiin.

13. Tavallinen särkylääke ei auta migreeniin.

Tarua. Heti kohtauksen alkuvaiheessa otettu tavallinen kipulääke tehoaa useilla myös migreenipäänsärkyyn.

14. Illalla otettu tulehduskipulääke estää seuraavan aamun krapulan.

Hmmm. Krapulaa kaikkine oireineen ei estä muu kuin liian alkoholin välttäminen, mutta tulehduskipulääke voi lievittää päänsärkyä.

Väitteisiin vastasi asiantuntijalääkäri Pirkko Paakkari Duodecimista.

Särkyä lääkkeestä?

Jatkuva päänsärky voi johtua myös liiallisesta särkylääkkeiden käytöstä. Särkylääkekierre kehittyy myös ilman reseptiä saataviin särkylääkkeisiin, jos niitä käyttää päivittäin tai lähes päivittäin.Särkylääke-
päänsärky johtuu siitä, että joutuu ottamaan uutta lääkettä särkylääkevierotusoireisiin eli päänsärkyyn.

Ongelmaan ei ole kuin yksi ratkaisu: särkylääkkeiden käyttö on lopetettava.

Lääkkeiden lopetus voidaan tehdä vähitellen, puoli tablettia päiväannosta alentaen, kunnes kaikki lääkkeet on poissa. Lopettaminen onnistuu myös yhdellä kertaa, jos päivässä liikaa käytetyt lääkemäärät ovat vähäisiä.

Kertarysäyksellä toteutetussa lääkevierotuksessa pari kolme ensimmäistä päivää ovat kamalia, eikä työnteosta ehkä tule mitään, mutta sen jälkeen suurimmalla osalla päänsärky lakkaa tai ainakin vähenee.

Vierailija

Totta ja tarua särkylääkkeistä

Vierailija 17.09.2014 klo 01:59 En käytä särkylääkkeitä enkä ole koskaan käyttänykään.. jos joku on kroonista niin muiden nappilla hoito heti pienimmästäkin krapulasta tai ties mistä tekosyystä... Yllättävää ettei minulla ole sitä tarvetta näihin lääkkeisiin kun en ole niitä ikinä "vetänyt". Lääkärit eivät kuuntele että en käytä vaan jatkuvasti kirjoittavat reseptejä joita en hae, tuntuu että puhuisi pukille kun yrittää sanoa ettei halua särkylääke reseptiä... Anteeks kun en ymmärrä. Lääkäri...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Minulta poistettiin eturauhanen 2010. Sen jälkeen ei erektiota ole ollut. Voinko näin pitkän tauon jälkeen ottaa potenssilääkettä?

Erektiohäiriö on tavallinen ongelma eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen, sillä erektion kannalta tärkeät hermot kulkevat aivan eturauhasen vieressä.

Erektiohäiriön hoitoon on suun kautta otettavia lääkkeitä (fosfodiesteraasin estäjiä), jotka laajentavat verisuonia ja tehostavat veren virtausta siittimeen silloin, kun mies kiihottuu.

Mitä vaikeampi erektiohäiriö on, sitä harvempi saa tableteista riittävän avun. Kaikkiaan kuitenkin yli puolet niistä, joiden erektiohäiriö johtuu eturauhasleikkauksesta, on tutkimuksissa hyötynyt lääkityksestä, joten pitkänkin tauon jälkeen lääkehoitoa kannattaa kokeilla, jollei siihen ole esteitä. Nämä lääkkeet eivät esimerkiksi sovi nitrovalmisteiden kanssa.

Jos erektiotabletit eivät auta, voidaan kokeilla pistoksena siittimen paisuvaiskudokseen tai virtsaputkeen annosteltavia lääkkeitä, jotka tehoavat useammille miehille. Joskus kysymykseen tulee myös penisproteesi. Hoidosta voi keskustella oman terveyskeskuslääkärin kanssa tai hakeutua urologin vastaanotolle.
 

Eeva Sofia Leinonen
sisätautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Onko runsaalla kahvinjuonnilla vaikutusta rytmihäiriöihin? Juon noin seitsemän kuppia vuorokaudessa, ja minusta tuntuu, että rytmihäiriöt ovat lisääntyneet kahvikuppien myötä.

Kahvissa oleva kofeiini stimuloi ihmisen sisäistä hermostoa: vireystila nousee ja samalla syke ja verenpaine. Kahvikupillisen koko ja sen sisältämä kofeiinimäärä voivat vaihdella huomattavasti, joten kuppien lukumäärästä ei suoraan voi päätellä saadun kofeiinin määrää. Nykyiset kupit ja mukit ovat melko kookkaita verrattuna vaikka vielä 1970-luvun kahvikuppeihin.

Myös kahvin ja muidenkin stimulanttien vaste ihmisissä vaihtelee. Osa ihmisistä on hyvin herkkiä kofeiinille ja kokee sen aiheuttaman stimulaation niin häiritsevänä, että välttävät kahvia kokonaan tai juovat vain kofeiinitonta kahvia.

Seitsemän kuppia kahvia päivässä on kupin koosta ja keitoksen vahvuudesta riippumatta joka tapauksessa melko suuri määrä. Pitkän päälle moni pyrkii vähentämään kahvin määrään muun muassa vatsavaivojen, rytmihäiriöiden, levottoman olon ja univaikeuksien takia.

Rytmihäiriöongelma syntyy harvoin pelkästään kahvia juomalla. Runsas kofeiinin saanti lisää kuitenkin helposti rytmihäiriöitä niillä, jotka niistä muutenkin kärsivät. Kannattaa kokeilla, onko vointi parempi, jos nauttii vain 2-3 kupillista kahvia päivässä. Silloin kahvihetkestä muodostuu helpommin päivän nautintohetki, varsinkin, jos kahvi on laadukasta.
 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.