Valmistaudu leikkaukseen, se kannattaa

1. Ammattilaisten käsiin.

Nykyiset leikkaus- ja anestesiamenetelmät ovat turvallisia, toimenpiteeseen liittyvät riskit johtuvat yleensä potilaan muista sairauksista. Voit pohtia lääkärin kanssa leikkaukseesi liittyviä riskejä, mutta sinä itse teet lopullisen päätöksen leikkaukseen menosta.

Kirurgi vastaa toimenpiteen onnistumisesta, mutta leikkauksen aikana elintoiminnoistasi huolehtii anestesialääkäri. Hänen vastuunsa alkaa jo ennen leikkauksen vaatimaa anestesiaa, jota suppeasti nukutukseksi kutsutaan. ”Nukkumatti” huolehtii myös siitä, että anestesiasta toipumisesi sujuu.

Jos on mahdollista, anestesialääkäri kannattaa tavata etukäteen. Jos sinulla on jokin yleissairaus, haastattelu ja tutkimus tehdään yleensä jo pari kolme viikkoa ennen leikkausta. Leikkaukseen mennessä yleiskunto pitää saada mahdollisimman hyväksi.

Vaikka tapaisit nukutuslääkärin vasta leikkausta edeltävänä päivänä tai leikkauspäivän aamuna, sinulla on mahdollisuus keskustella nukutukseen liittyvistä asioista ja peloista.

2. Terveydentila punnittava.

Mitä vaikeampi sairaus sinulla on, sitä tarkemmin leikkaukseen ryhtymistä harkitaan. Vaikeat sepelvaltimotautioireet, tuore sydäninfarkti, vakava rytmihäiriö tai vaikea läppävika viestittävät vaarasta. Melko vahvoina vaaranmerkkeinä pidetään myös, jos sinulla on lievää angina pectorista, yli kuukauden takaista sydäninfarktia, astmaa, diabetesta tai oireetonta sepelvaltimotautia.

Heikko kunto saattaa lisätä sydänkuoleman tai sydäninfarktin riskiä. Voit arvioida omaa rasituksen sietoasi porrasmittarilla: jos pystyt keskeytyksettä nousemaan portaita useita kerrosvälejä, leikkaukseen ei todennäköisesti liity suurta jälkitautien riskiä. Jos taas et pysty kiipeämään kahtakaan kerrosväliä, on sydämen ja verenkierron ongelmien todennäköisyys suuri.

Vanhuus ei sinänsä ole este leikkauksille, mutta iän myötä elimistön toimintakyky heikkenee ja monien sairauksien todennäköisyys kasvaa. Ikääntymisen mukanaan tuomat yleissairaudet heikentävät luonnollisesti selviytymistä leikkauksesta.

3. Hampaat ja lääkitys kuntoon.

Jos ole menossa syöpä- tai tekonivelleikkaukseen, on tärkeää hoitaa pois kaikki infektiot. Erityisesti hampaiden kunnosta on huolehdittava. Hampaiston ortopantomografiakuvauksella voidaan löytää hampaiden juurissa piilevät tulehduspesäkkeet, ja sitten hoitaa pois.

Ota siis ajoissa yhteys hammaslääkäriisi ja hoidata hampaasi kuntoon ennen leikkausta. Keskeneräinen hammasremontti samoin kuin tulehtuneet ihottumat tai haavat viivästyttävät tekonivelleikkaukseen pääsyä.

Kaikki leikkaukseen tulijat eivät tarvitse laboratoriotutkimuksia, mutta jos sinulla on diabetes, sen tulisi olla mahdollisimman hyvässä hoitotasapainossa. Jos sinulla on sepelvaltimotaudin oireita, sydämen suorituskyky kartoitetaan sydäninfarktin ehkäisemiseksi. Erityistilanteissa voidaan ennen laajempaa leikkausta joutua sydämen ohitusleikkaukseen, jotta potilas kestäisi suunnitellun ison toimenpiteen.

Lääkityksesi on tarkistettava, sillä osa lääkkeistä on lopetettava leikkauksen ajaksi, usein vielä riittävän aikaisin. Verenohennuslääke varfariini kuuluu yleensä lopetettavien lääkkeiden joukkoon, mutta tällöin on punnittava tarkoin vuoto- ja tukosriskit. Esimerkiksi jos olet sairastanut aivohalvauksen, pitää pohtia, kumman riski on suurempi: leikkaukseen liittyvän vuotohäiriön vai uuden veritulpan.

4. Liiku ja tumppaa tupakat.

Hyvä fyysinen kunto edistää anestesian onnistumista ja toipumistasi. Liikunta laskee myös myös verenpainettasi.

Jos tupakoit, nyt on oikea hetki lopettaa, sillä tupakoitsija toipuu leikkauksesta selvästi tupakoimatonta huonommin. Tupakointi heikentää hengityselimistön toimintaa ja hidastaa myös leikkaushaavan paranemista.

Tupakointi on hyvä lopettaa pari kuukautta ennen leikkausta, sillä alle kaksi viikkoa ennen toimenpidettä tupakkansa tumpannut kärsii lisääntyneestä limanerityksestä, joka saattaa haitata anestesiaa.

Runsas alkoholinkäyttö ei myöskään ole hyväksi ennen leikkausta.

5. Vatsa tyhjänä leikkaussaliin.

Oksentaminen nukutuksen aikana voi aiheuttaa hengenvaarallisen keuhkovaurion, ja siksi ruoka- ja nestepaasto on paikallaan ennen leikkausta.

Paaston pituutta on kuitenkin lievennetty. Voit nauttia vaaratta kirkkaita nesteitä eli vettä, mehua tai teetä vielä kaksi tuntia ennen leikkausta, mikäli suoli toimii normaalisti. Jos mahalaukku tyhjenee tavallista hitaammin, kuten esimerkiksi vammapotilailla ja diabeetikoilla, tulee syömättä ja juomatta olla pidempään.

Maitotuotteiden kanssa on oltava varovaisempi, sama koskee myös äidinmaitoa ja äidinmaidonkorviketta pienillä lapsilla. Kiinteää ruokaa – joihin myös maitotaloustuotteet lasketaan – tulee välttää kuusi tuntia ennen leikkausta, jotta ruokaa tai nesteitä ei joutuisi hengityselimistöön nukutuksen aikana.

6. Älä pelkää pahoinvointia.

Ennen 1980-lukua leikatut muistavat huonon olon, jossa vellottiin nukutuksesta herätessä. Anestesiamenetelmät sekä toimenpiteissä käytettävät kaasut ja suonensisäisesti annettavat lääkkeet ovat kehittyneet huomattavasti ja pahoinvointi on harvinaisempaa.

Jos kuitenkin kärsit pahoinvoinnista, sitä voidaan tehokkaasti lääkitä, joten pahoinvointia ei enää tarvitse pelätä. Muutenkin leikkaukseen liittyvistä peloista kannattaa jutella lääkärin ja hoitajien kanssa eikä pitää niitä painolastinaan.

7. Päiväkirurgia lisää omaa vastuuta.

Nykyisin jo lähes puolet potilaista käy päiväkirurgisissa toimenpiteissä. Sairaalaan tullaan vasta leikkauspäivän aamuna ja poistutaan yöpymättä. Jos menet tällaiseen leikkaukseen, monista asioista on huolehdittava etukäteen joko oman lääkärin luona, sairaalaan tehtävällä valmistautumiskäynnillä tai puhelinhaastattelulla.

Asiantuntijana professori, anestesiologian erikoislääkäri Jouko Jalonen, TYKSistä.

Lue lisää sydänleikkauksista.