Oletko menossa leikkaukseen? Jonossa ei tule aika pitkäksi, kun valmistaudut tulevaan. Se kannattaa: riskit pienenevät ja toipuminen sujuu nopeammin.

1. Ammattilaisten käsiin.

Nykyiset leikkaus- ja anestesiamenetelmät ovat turvallisia, toimenpiteeseen liittyvät riskit johtuvat yleensä potilaan muista sairauksista. Voit pohtia lääkärin kanssa leikkaukseesi liittyviä riskejä, mutta sinä itse teet lopullisen päätöksen leikkaukseen menosta.

Kirurgi vastaa toimenpiteen onnistumisesta, mutta leikkauksen aikana elintoiminnoistasi huolehtii anestesialääkäri. Hänen vastuunsa alkaa jo ennen leikkauksen vaatimaa anestesiaa, jota suppeasti nukutukseksi kutsutaan. ”Nukkumatti” huolehtii myös siitä, että anestesiasta toipumisesi sujuu.

Jos on mahdollista, anestesialääkäri kannattaa tavata etukäteen. Jos sinulla on jokin yleissairaus, haastattelu ja tutkimus tehdään yleensä jo pari kolme viikkoa ennen leikkausta. Leikkaukseen mennessä yleiskunto pitää saada mahdollisimman hyväksi.

Vaikka tapaisit nukutuslääkärin vasta leikkausta edeltävänä päivänä tai leikkauspäivän aamuna, sinulla on mahdollisuus keskustella nukutukseen liittyvistä asioista ja peloista.

2. Terveydentila punnittava.

Mitä vaikeampi sairaus sinulla on, sitä tarkemmin leikkaukseen ryhtymistä harkitaan. Vaikeat sepelvaltimotautioireet, tuore sydäninfarkti, vakava rytmihäiriö tai vaikea läppävika viestittävät vaarasta. Melko vahvoina vaaranmerkkeinä pidetään myös, jos sinulla on lievää angina pectorista, yli kuukauden takaista sydäninfarktia, astmaa, diabetesta tai oireetonta sepelvaltimotautia.

Heikko kunto saattaa lisätä sydänkuoleman tai sydäninfarktin riskiä. Voit arvioida omaa rasituksen sietoasi porrasmittarilla: jos pystyt keskeytyksettä nousemaan portaita useita kerrosvälejä, leikkaukseen ei todennäköisesti liity suurta jälkitautien riskiä. Jos taas et pysty kiipeämään kahtakaan kerrosväliä, on sydämen ja verenkierron ongelmien todennäköisyys suuri.

Vanhuus ei sinänsä ole este leikkauksille, mutta iän myötä elimistön toimintakyky heikkenee ja monien sairauksien todennäköisyys kasvaa. Ikääntymisen mukanaan tuomat yleissairaudet heikentävät luonnollisesti selviytymistä leikkauksesta.

3. Hampaat ja lääkitys kuntoon.

Jos ole menossa syöpä- tai tekonivelleikkaukseen, on tärkeää hoitaa pois kaikki infektiot. Erityisesti hampaiden kunnosta on huolehdittava. Hampaiston ortopantomografiakuvauksella voidaan löytää hampaiden juurissa piilevät tulehduspesäkkeet, ja sitten hoitaa pois.

Ota siis ajoissa yhteys hammaslääkäriisi ja hoidata hampaasi kuntoon ennen leikkausta. Keskeneräinen hammasremontti samoin kuin tulehtuneet ihottumat tai haavat viivästyttävät tekonivelleikkaukseen pääsyä.

Kaikki leikkaukseen tulijat eivät tarvitse laboratoriotutkimuksia, mutta jos sinulla on diabetes, sen tulisi olla mahdollisimman hyvässä hoitotasapainossa. Jos sinulla on sepelvaltimotaudin oireita, sydämen suorituskyky kartoitetaan sydäninfarktin ehkäisemiseksi. Erityistilanteissa voidaan ennen laajempaa leikkausta joutua sydämen ohitusleikkaukseen, jotta potilas kestäisi suunnitellun ison toimenpiteen.

Lääkityksesi on tarkistettava, sillä osa lääkkeistä on lopetettava leikkauksen ajaksi, usein vielä riittävän aikaisin. Verenohennuslääke varfariini kuuluu yleensä lopetettavien lääkkeiden joukkoon, mutta tällöin on punnittava tarkoin vuoto- ja tukosriskit. Esimerkiksi jos olet sairastanut aivohalvauksen, pitää pohtia, kumman riski on suurempi: leikkaukseen liittyvän vuotohäiriön vai uuden veritulpan.

4. Liiku ja tumppaa tupakat.

Hyvä fyysinen kunto edistää anestesian onnistumista ja toipumistasi. Liikunta laskee myös myös verenpainettasi.

Jos tupakoit, nyt on oikea hetki lopettaa, sillä tupakoitsija toipuu leikkauksesta selvästi tupakoimatonta huonommin. Tupakointi heikentää hengityselimistön toimintaa ja hidastaa myös leikkaushaavan paranemista.

Tupakointi on hyvä lopettaa pari kuukautta ennen leikkausta, sillä alle kaksi viikkoa ennen toimenpidettä tupakkansa tumpannut kärsii lisääntyneestä limanerityksestä, joka saattaa haitata anestesiaa.

Runsas alkoholinkäyttö ei myöskään ole hyväksi ennen leikkausta.

5. Vatsa tyhjänä leikkaussaliin.

Oksentaminen nukutuksen aikana voi aiheuttaa hengenvaarallisen keuhkovaurion, ja siksi ruoka- ja nestepaasto on paikallaan ennen leikkausta.

Paaston pituutta on kuitenkin lievennetty. Voit nauttia vaaratta kirkkaita nesteitä eli vettä, mehua tai teetä vielä kaksi tuntia ennen leikkausta, mikäli suoli toimii normaalisti. Jos mahalaukku tyhjenee tavallista hitaammin, kuten esimerkiksi vammapotilailla ja diabeetikoilla, tulee syömättä ja juomatta olla pidempään.

Maitotuotteiden kanssa on oltava varovaisempi, sama koskee myös äidinmaitoa ja äidinmaidonkorviketta pienillä lapsilla. Kiinteää ruokaa – joihin myös maitotaloustuotteet lasketaan – tulee välttää kuusi tuntia ennen leikkausta, jotta ruokaa tai nesteitä ei joutuisi hengityselimistöön nukutuksen aikana.

6. Älä pelkää pahoinvointia.

Ennen 1980-lukua leikatut muistavat huonon olon, jossa vellottiin nukutuksesta herätessä. Anestesiamenetelmät sekä toimenpiteissä käytettävät kaasut ja suonensisäisesti annettavat lääkkeet ovat kehittyneet huomattavasti ja pahoinvointi on harvinaisempaa.

Jos kuitenkin kärsit pahoinvoinnista, sitä voidaan tehokkaasti lääkitä, joten pahoinvointia ei enää tarvitse pelätä. Muutenkin leikkaukseen liittyvistä peloista kannattaa jutella lääkärin ja hoitajien kanssa eikä pitää niitä painolastinaan.

7. Päiväkirurgia lisää omaa vastuuta.

Nykyisin jo lähes puolet potilaista käy päiväkirurgisissa toimenpiteissä. Sairaalaan tullaan vasta leikkauspäivän aamuna ja poistutaan yöpymättä. Jos menet tällaiseen leikkaukseen, monista asioista on huolehdittava etukäteen joko oman lääkärin luona, sairaalaan tehtävällä valmistautumiskäynnillä tai puhelinhaastattelulla.

Asiantuntijana professori, anestesiologian erikoislääkäri Jouko Jalonen, TYKSistä.

Lue lisää sydänleikkauksista.

Pieni vai suuri leikkaus?

  • Suuri riski sydänongelmille (5 %) on iäkkäille tehtävissä suurissa päivystysleikkauksissa. Tällaisia ovat esimerkiksi vatsa-aortan tai muun suuren verisuonen leikkaus. Yleensäkin vaarallisia ovat pitkään kestävät leikkaukset, jotka häiritsevät nestetasapainoa tai vaativat verensiirtoja.
  • Keskisuuri riski (1–5 %)on vatsa- tai rintaontelon leikkauksissa sekä suurissa ortopedissä leikkauksissa, kuten polven tai lonkan tekonivelleikkauksessa.
  • Pieni riski on pinnallisissa leikkauksissa, kaihileikkauksissa ja tähystyksissä. Näissä sydänkomplikaation riski on alle 1 %.
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.