Johtuisiko vetämätön olo raudanpuutteesta? Ja mistä kaikesta sellainen voi aiheutua?

Heikottaa, naama on kalpea ja päätäkin särkee. Voisikohan minulla olla anemia, arveli nelikymppinen ystäväni, kiireinen kahden lapsen äiti, jolle kaiken lisäksi iskee flunssa vähän väliä.

Raudanpuutteen tyypillisiä oireita ovat

  • väsymys,
  • päänsärky,
  • vastuskyvyn heikkous.

– oireet sopivat moneen vaivaan, mutta hän saattaa olla oikeassa: raudanpuutteesta kärsii maailmassa arviolta 20 prosenttia hedelmällisessä iässä olevista naisista.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Mistä anemiassa oikeastaan on kyse? Ja miksi se on yleistä varsinkin naisilla?

Anemian aiheuttaja: runsaat kuukautiset

Kaikki solumme tarvitsevat rautaa, mutta eniten sitä tarvitaan veren punasoluissa olevan hemoglobiinin valmistamiseen. Hemoglobiini on tärkeää taas siksi, että sen avulla happi, jota jokainen solumme tarvitsee, kulkeutuu keuhkoista kaikkialle elimistöön.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jos rautaa on liian vähän, veren hemoglobiiniarvo on normaalia alhaisempi ja seurauksena on anemia.

Anemiaksi kehittyneen raudanpuutteen oireet ovat samoja, joista ystäväni valitti: voimakas uupumus, kalpeus ja hengästyminen.

Anemiaa sairastavat voivat kokea myös

  • keskittymiskyvyn puutetta, eräänlaista aivosumua ja muistihäiriöitä.
  • hiusten lähtöä
  • ihon kutinaa
  • yskää
  • levottomien jalkojen -oireita.

Koska raudanpuute heikentää vastustuskykyä, tulehdukset iskevät helpommin.

Samankaltaisia oireita tulee monessa sairaudessa, esimerkiksi kilpirauhasvaivoissa.

Anemiankin taustalla saattaa olla monta syytä, mutta riskiryhmään kuuluvat erityisesti naiset, jotka kärsivät runsaista kuukautisista.

– Naiset usein arvioivat, etteivät heidän kuukautisensa ole erityisen runsaat, mutta tarkemmassa keskustelussa käy ilmi, että verenvuoto on kuin onkin anemian syynä. Kuukautisten loppuminen vaihdevuosien jälkeen pienentää anemian riskiä, mutta vaihdevuosien aikana voi olla runsaitakin vuotoja, sanoo dosentti Maija Itälä-Remes Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Suolistovuodot, toinen syyllinen

Raudanpuute voi kehittyä muidenkin verenvuotojen kuten vatsahaavan seurauksena. Miehillä raudanpuute on harvinaisempaa, mutta heillä juuri vatsahaavat, muut suolistovuodot ja suolistokasvaimet ovat epäiltyjen listalla.

Esimerkiksi piilevässä suoliston tihkuvuodossa anemia kehittyy hitaasti ja huomaamatta ilman oireita.

Syynä saattaa olla mahahaava, mahan tai suoliston kasvain, suoliston verisuoniepämuodostuma tai peräpukamat.

Tihkuvuoto on melko yleinen anemian aiheuttaja. Vuoto todetaan ulostenäytteestä, ja jos on syytä, tehdään tähystystutkimus.

– Naisillakin vaihdevuosien jälkeen suolistoverenvuodon mahdollisuus anemian syynä täytyy pitää mielessä, Maija Itälä-Remes sanoo.

Anemian aiheuttajana saattaa olla myös jokin sairaus. Sellaisia ovat esimerkiksi nivelreuma tai tulehdukselliset suolistosairaudet, munuaisten vajaatoiminta, verisyövät ja muut veritaudit.

Myös imeytymishäiriöt, kuten keliakia sekä B12-vitamiinin ja foolihapon puute, altistavat anemialle.

Suomen oloissa on harvinaista, että anemian aiheuttaisi aliravitsemus. Niukka kasvisruokavalio voi johtaa raudanpuutteeseen, mutta monipuolisesti kasviksia syövä saa rautaa riittävästi. Raudansaantiin on syytä kiinnittää huomiota esimerkiksi laihduttaessa.

– Sen sijaan normaali kuntoliikunta ei vaikuta rauta-arvoihin. Eikä anemia koskaan johdu stressistä, vaikka sekin usein oireilee väsymyksenä.

Verenkuva paljastaa anemian

Ensimmäinen askel anemian tutkimisessa on perusverenkuva. Lääkäri kiinnittää hemoglobiiniarvon lisäksi huomiota punasolujen kokoon: ne pienenevät. Se on merkki, joka viittaa raudanpuutteeseen.

Lääkäriin lähteminen usein viivästyy, jos elimistö on ehtinyt tottua raudan vähyyteen.

– Kun hemoglobiini on alle sadan, se aiheuttaa sen verran selviä oireita, kuten hengenahdistusta, että ihminen osaa hakea apua. Anemian syy täytyy aina selvittää, jotta oikea hoito löytyy.

ANEMIAN RAJANA

pidetään naisilla hemoglobiiniarvoa alle 117 g/litra ja miehillä 134 g/litra. Lääkitys on yleensä 100 mg:n rautatabletti kahdesti päivässä.

Asiantuntija: Maija Itälä-Remes, dosentti, ylilääkäri, vastuualuejohtaja TYKS, kliininen hematologia ja kantasolusiirtoyksikkö, Turun yliopisto.

 

Tämä artikkeli on julkaistu Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.

Raudanpuute D50

Tässä artikkelissa on nyt mennyt puurot ja vellit sekaisin. Rautavarastojen tilasta parhaiten kertova laboratoriotesti on ferritiini. Hyvä hemoglobiiniarvo EI sulje pois raudanpuutteen mahdollisuutta. Oireet voivat olla hyvin vaikeat raudanpuutteessa ilman anemiaa.

Sisätautilääkäri Esa Sopin sivuilla kattavasti tietoa raudanpuutteesta (ilman anemiaa).
https://esasoppi.fi/raudanpuute/piileva-raudanpuute-kilpirauhassairauden...

Hematologi Tom Wideniuksen blogikirjoitus:
http://www.foibos.fi/blogi/?fbclid=IwAR0hIKSYXKpkTOlgLYN1hBre7byDwsmvAfu...

Hematologi Tom Wideniuksen haastattelu (podcastin muodossa):
https://m.soundcloud.com/user-469688381/raudanpuute-laaja-ja-alidiagnost...

Lääkäri Ilona Ritolan blogisivut raudanpuutteesta:
http://www.raudanpuute.fi/blogi/

https://farmasialehti.fi/raudanpuute-monen-vaivan-taustalla/

Asia oli esillä myös lääkäripäivillä. 2019:
https://www.facebook.com/1691901437711413/posts/2329801670588050/

Lääkäripäivien jälkeen ilmestyi lääkärilehdessä seur.artikkeli:
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/raudanpuute-ilman-anemiaa-...

Sisältö jatkuu mainoksen alla