Nähtiin tuossa hiljattain kavereiden kanssa ja monet olivat sitä mieltä, että tammikuu on vuoden tylsin kuukausi. Joulut ja uudet vuodet on juhlittu, ja ihmiset ovat kukin milläkin terveyskuurilla tai tipattomalla. Mitään hauskaa ei tapahdu, mutta silti on vielä pimeää ja toisinaan aika kylmääkin. Kaiken kaikkiaan ihmisen mielen ja sielun valtaa tammikuussa jonkinlainen möhötys - jotain uutta tekisi mieli, mutta silti päätyy himaan istumaan.

Itse en ajattele tammikuusta ihan noin synkästi, vaikka tavallaan voin jossain määrin samaistua tammimöhötys-ahdistukseen. Kieltämättä kaiken joulun aikaisen juhlahumun jälkeen tammikuu tuntuu helposti tylsältä. Itseäni ahdistaa eniten se, jos tammikuussa on tosi kylmää, sillä se rajaa jonkinverran tekemishalukkuttani. Onneksi nyt säät ovat suosineet siinä määrin, että päivät ovat olleet aurinkoisia, mutta ei ole ollut liian kylmä.

Omat aseeni "tammimöhötystä" varten ovat yksinkertaiset:

- Itse en koskaan aloita tammikuussa "uutta elämää" saatika aloita jotain kreisiä dieettiä, kuntokuuria, tipatonta tai edes karkkilakkoa. En usko mihinkään radikaaleihin totaalimuutoksiin, vaan mielestäni toimivat elämänmuutokset ovat sellaisia pieniä juttuja, joita oikeasti voi toteuttaa. Ei ihme, jos tammikuu tuntuu masentavalta, jos yhtäkkisesti aloittaa spartalaisen elämäntyylin. Itse hemmottelen itseäni hyvällä ruualla tammikussa siinä missä muutenkin ympäri vuotta, vaikka jouluna olisikin tullut herkuteltua enemmän - itsensä rankaiseminen ei vaan ole sen arvoista.

- Toisaalta taas alkanut vuosi on aina jollain tapaa inspiroivaa aikaa, ja tuo fiilis kannattaa hyödyntää jotenkin. Ahdistavien puritaanikuurien sijaan voi aloittaa vaikkapa uuden harrastuksen tai muuten vain suunnitella tulevalle vuodelle kivoja juttuja tapahtuvaksi.

- On ihan totta, että tapahtumarikkaan joulunajan jälkeen tuntuu, että tammikuussa ei tapahdu mitään kivaa, ja sitä helposti jää kotiin kökkimään. Itse koetan buukata itselleni kaikkea pientä puuhaa, ja tällä viikolla olen käynyt esimerkiksi escape roomissa, häämessuilla ja sunnuntai-pitsalla. Tekemisen ei tarvi olla mitään tajunnanräjäyttävää tai tunteja kestävää, vaan pienet jututkin piristää.

- Toisaalta se, että ohjelmaa on tavallista vähemmän mahdollistaa suuremman määrän lepoa. Olenkin ajatellut, että nyt, kun kissanristiäsiä on paljon vähemmän, on helpompaa ottaa sitä omaa aikaa - kunhan vaan ei jää liiaksi kotiin möhöttämään.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Apple a Day on nuoren lääkärin blogi treenaamisesta, hyvinvoinnista, arjesta ja juhlasta.

Ota yhteyttä:
sansunblogi@gmail.com.

Seuraa minua Facebookissa.

Seuraa minua Bloglovinissa.

Teemat

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014

Kategoriat