PViimeiset pari viikkoa ovat olleet melkoista haipakkaa, ja graduväännön ollessa tiukimmillaan kaikki muut asiat jäivät enemmän tai vähemmän toissijaisiksi. Yksi asia, mistä olin etukäteen ajatellut joutuvani tinkimään, oli treenit. Maraton lähestyy huimaa vauhtia, mutta en halunnut ottaa siitä tai sen lopputuloksesta itselleni toista stressin aihetta, ja niinpä päätin, että treenit saavat mennä omalla painollaan.

Loppujen lopuksi jouduin tinkimään harjoittelusta yllättävän vähän - ja hyvä näin jälkikäteen ajateltuna hyvä, etten jättänyt harjoittelua ihan hunningolle. Treeni toimi sopivana vastapainona kirjoittamiselle, ja olisin tullut varmaan ihan hulluksi (ja mennyt täysin jumiin), jos olisin alkanut skippailemaan lenkkejä! Jonkun verran jouduin tinkimään lenkkien pituuksista, mutta kaikki maratonia varten suunnitellut erityisharjoitteet olen saanut tehtyä.

Olen jopa saanut pidettyä kiinni "kerran viikkoon lihaskuntoa" -periaatteestani! Tästä tosin meinasin lipsua, kun viime viikon tiistaina stressin partaalla ollessani meinasin skipata varatun coren. Päätin kuitenkin mennä paikalle, koska niskani juili niin inhottavasti. Ja onneksi menin, sillä niskani koki ihmeparantumisen puolen tunnin keskivartalotreenin jäljiltä.

Maraton-treenien läpi vetämisessä on ollut myös se hyvä puoli, että onnistunut treeni antaa ihan älyttömästi itsevarmuutta. Kun viime keskiviikkona vedin hammasta purren Eltsun kentällä 4x3000m sellaisilla vauhdeilla, joihin en olisi uskonut pystyväni, se antoi itseluottamusta muuhunkin tekemiseen. Treenin jälkeen mulla oli sellainen olo, että mä kyllä pystyn mihin vaan - kuten selättämään myös gradun!

Toki, jos elämäni ei olisi ollut näin hektistä, olisin ehkä panostanut maratreeneihin enemmän. Näillä kuitenkin mennään, ja onneksi tässä on vielä pari viikkoa aikaa! Kuntoa on siis aikaa vielä hioa kohdalleen. Viimeiset puolitoista viikkoa aionkin sitten kevennellä.

Monet ovat kyselleet maraton-tavoitteitani, ja ainakin vielä niitä on vaikeaa määritellä. Ennätykseni on kahden vuoden takainen 3.20, ja siitä olisi tietenkin tarkoitus viilailla jotain pois. Valitettavasti tällä ajan käytöllä jokainen poisjäävä sekunti on työn takana, joten samanlaisiin enkkaparannuksiin kuin aikaisempina vuosina minulla ei ole mahdollisuuksia. Toivoisin, että saisin ajasta pari minuuttia pois, mutta se toki edellyttää onnistunutta suoritusta ja suotuisia olosuhteita.

Viime viikon treenipäiväkirja:

MAANANTAI: kevyt juoksu 11km / 1h5min

TIISTAI: kevyt juoksu matolla 45min + core 30min

KESKIVIIKKO: verkka + 4x3000m (keskivauhdit: 4.29, 4.24, 4.23, 4.17) + verkka

TORSTAI: kevyt juoksu 10km

PERJANTAI: lepo

LAUANTAI: kevy juoksu 10km

SUNNUNTAI: reipas pitkis 25 km 4.56min/km keskivauhdilla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Apple a Day on nuoren lääkärin blogi treenaamisesta, hyvinvoinnista, arjesta ja juhlasta.

Ota yhteyttä:
sansunblogi@gmail.com.

Seuraa minua Facebookissa.

Seuraa minua Bloglovinissa.

Teemat

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014

Kategoriat