Olen ihminen, joka tarvitsee elämäänsä tekemistä ja jonkin intohimon kohteen. Näin on varmaan monien ihmisten kohdalla - itse intohimon kohde vain vaihtelee. Toisilla se on harrastus, toisilla työ, perhe, ystävät tai vaikkapa vapaaehtoistyöt. Intohimo tuo elämään merkityksellisyyttä ja sisältöä.

Itse olin hyvin pitkään aika harrastuskeskeinen. Opiskeluaikana itse opiskelu oli toki päätyöni ja tärkeää, mutta koska se ei ollut mitään niin konkreettista, ei sitä voinut kutsua intohimokseni. Opiskelin kyllä paljon, pidin opiskelusta ja pyrin tekemään parhaani, mutta suurimmat kiksit sain opiskeluvuosina harrastuksista, joita riitti.

Erityisesti urheilua ja bloggaamista kohtaan minulla riitti paloa, ja noina vuosina blogi päivittyi vähintään kerran päivässä ja treenitunteja viikkoon kertyi huomattavasti enemmän kuin nyt. Urheilin opiskeluaikoina huomattavasti monipuolisemmin kuin nykyisin, ja juoksun lisäksi kävin erilaisissa jumpissa, kuntosalilla, spinningissä, hiihtämässä... Jossain vaiheessa harrastin jopa triathlonia.

Työelämään siirryttyäni ja Helsinkiin muutettuani koin jonkinlaista kipuilua, kun työ vei päivistäni luonnollisesti enemmän aikaa kuin opiskelu. Vaikka työpäivät eivät olletkaan mitenkään erityisen pitkiä, vasta-alkajaa työt kuormittivat siksi, kun kaikki oli uutta. Joka päivä painiskelin osaamiseni äärilaidoilla ja se välillä uuvutti. Harrastuksista täytyi hieman joustaa, ja niinpä bloggaustahti hiljeni ja treenejäkin piti hieman karsia.

Kuitenkin harrastukseni ja sosiaaliset suhteet säilyttivät työelämän alkaessakin ykköspaikan intohimojeni kohteena. Tykkäsin työstäni, mutta koska olin tuolloin vielä urallisesti hieman hukassa enkä tiennyt, mikä minusta tulisi isona, en osannut laittaa työtä prioriteettilistan aivan kärkisijoille. Kuitenkin työstä tuli koko ajan tärkeämpää ja tärkeämpää, sillä töiden teko oli konkreettisempaa kuin pelkkä asioiden pänttääminen.

Kuluneen vuoden aikana huomaan, että tärkeysjärjestykseni on alkanut muuttua. Etelä-Afrikan opiskeluvuosi avasi silmäni ja viimein aloin oivaltaa, että minkätyyppisiä asioita haluan isona tehdä. Työelämään palaaminen tapahtui tämän oivalluksen jälkeen ihan uudella draivilla. Sain intoa myös gradustani, vaikka se olikin aikamoinen taakka.

Tällä hetkellä tuntuukin siltä, että fokukseni on alkanut siirtyä vahvemmin itseni kehittämiseen omassa työssäni. Ihmissuhteet, perhe aj ystävät, ovat toki minulle kaikista tärkeintä, mutta huomaan, että en ole enää niin tavoitteellinen harrastusten suhteen. Juoksu on edelleen kviaa, mutta kaikki muut lajit lihaskuntoa lukuunottamatta ovat karsiutuneet listalta. Juoksuakaan en jaksa loputtomiin treenata, koska se aika on pois sitten jostain muusta. En missään nimessä ole mikään työnarkomaani, tarvitsen edelleen paljon lepoa, mutta huomaan saavani työstäni niin paljon inspiraatiota, että en kaipaa innostusta vapaa-ajan aktiviteetista  enää niin paljon.

On hauskaa katsella omaa elämäänsä taaksepäin ja nähdä retrospektiivisesti erilaisia aikakausia omassa elämässäni. Nyt on selvästi töiden teon aika, mutta luulen, että jossain vaiheessa taas jokin muu prioriteetti nousee listan kärkisijoille.

Kommentit (4)

Sanna

Taas kerran niin hyvä pohdiskelupostaus, i love these! 😊 Nämä Mitä tänään ajattelin -postaukset on aina ollu mun lemppareita sun blogissa!

Johanna

Minusta on niin ihanaa, kun jaksat edelleen kirjoitella blogia. Olen ollut mukana alusta asti ja edelleenkin joka kerta tulen innokkaana lukemaan postauksiasi, vaikka toki - kuten sanoit - elämäsi on muuttunut eikä postauksetkaan ole aina niin urheilupainoitteisia. Mutta sitä on elämä :) Toivottavasti jatkat bloggailua vielä pitkään.

Haluaisitko joskus tehdä postauksen my day -tyyliin sinun päivästäsi?

Oletko muuten vielä mukana Runner's Highssa?

Marianne

Voi, että mä toivon, että aikaa ja motivaatiota myös blogin pitämiseen riittäisi. Tämä on aina vaan ehdottomasti mun lemppari blogi.

Vierailija

Hei. Haluaisin kysyä,että mikä hame Sinulla on kuvassa? Todella nätti! 😊

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Apple a Day on nuoren lääkärin blogi treenaamisesta, hyvinvoinnista, arjesta ja juhlasta.

Ota yhteyttä:
sansunblogi@gmail.com.

Seuraa minua Facebookissa.

Seuraa minua Bloglovinissa.

Teemat

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014

Kategoriat