Jokaisen vuoden päätteeksi minulla on ollut tapana muistella täällä blogissa kuluneen vuoden aallonharjoja - ja joskus myös pohjamutia. Postausten tekotapa on vaihdellut, ja joskus olen julkaissut vain kuvia eri kuukausilta, joskus pureutunut menneeseen vuoteen syvällisemmin. Joka tapauksessa nuo kirjoitukset ovat olleet minulle jollain tapaa tosi tärkeitä. Luonteeseeni kuuluu menneiden muistelu ja jonkinlainen nostalgisointikin, toisaalta taas tykkään pistää pisteen menneelle vuodelle ennen siirtymistä tulevaan.

Kuluneen vuoden vietin käytännössä melkein kokonaan Etelä-Afrikassa. Lähdimme Kapkaupunkiin pian loppiaisen jälkeen, ja palasimme Suomeen viikkoa ennen joulua. Kesällä toki olimme töissä täällä viitisen viikkoa, mutta joka tapauksessa vuoden 2016 aikana olin poissa kotoa enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

2016 on vuosi, josta on yllättäen todella vaikeaa kirjoittaa. Luulisi olevan helppoa muistella vuotta, joka on kirkkaasti tähänastisen elämäni tapahtumarikkain. 2016 oli omalla tapaa myös elämäni huikein vuosi. Kaikista vuosista siistein, mahtavin. Huippuhetkiä vuoteen mahtui enemmän kuin koskaan olisin voinut uskoa.

Huippuhetkillä on kuitenkin kääntöpuolensa, ja aallonharjalta syöksytään aina aika ajoin sinne pohjamutiin. Upeaan vuoteen mahtui myös joitain hankaluuksia, ja monella tapaa kulunut vuosi oli yksi haastavimmista. Ehkä juuri siksi vuotta on vaikeaa summata muutamaan lauseeseen - riemunkiljahduksista ja itkunparahduksista on vaikea kirjoittaa samaan aikaan.

Vuosi 2016 oli ennen kaikkea todella opettavainen. En muista, milloin viimeksi olisin ollut näin paljon mukavuusalueeni ulkopuolella. Olen aina ollut sellainen ihminen, että olen nauttinut itseni haastamisesta ja comfort zonen ulkopuolella pyristelystä, mutta kuluneen vuodena aikana olisin välillä toivonut välillä niitä vähän rauhallisimpiakin hetkiä. Toisaalta taas, itsensä likoon laittaminen kasvattaa, ja ilman pikku kärvistelyjä en tituleeraisi tätä vuotta kaikista opettavisimmaksi.

Kuluneen vuoden aikana kokeilin uusia asioita. Kävin purjehtimassa, haihäkkisukeltamassa, maistelin uusia viinejä ja huristelin viiniratikalla ja vaelsin aivan Hyväntoivonniemen kärjessä. Kävin Namibiassa, Zimbabwessa ja Botswanassa, ja näin Victoria-putokset ja leijonia. Hävisin beerbongissa, grillasin strutsia ja kerran kiipesin kaksimetrisen turva-aidan yli hukattuani kotiavaimet.

Jätän vähän haikeat jäähyväiset hullulle vuodelleni 2016 ja toivon, että 2017 tulee olemaan vähintään yhtä antoisa. Olen kyllä varma, että sitä se tulee olemaan - antoisa voi olla monella tapaa, eikä se aina tarkoita äärikokemuksesta toiseen ryöpsähtelyä. Uuden vuoden myötä elämässäni aukeaa monta uutta lehteä, enkä malta odottaa, mitä kaikkea ne tulevat pitämään sisällään!

Kommentit (1)

Rebekka Muje

Heissan ja hyvää alkavaa uutta vuotta, kiva postaus oli tää:) Itselläni on ollut ainakin syksypuoli vaikea ja odotan toivossa parempaa alkavaa vuotta, ja turvaan Herraani Jeesukseen Kristukseen, Häntä ilman en halua mennä eteenpäin, Hän on ihan ihana:)!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Apple a Day on nuoren lääkärin blogi treenaamisesta, hyvinvoinnista, arjesta ja juhlasta.

Ota yhteyttä:
sansunblogi@gmail.com.

Seuraa minua Facebookissa.

Seuraa minua Bloglovinissa.

Teemat

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014

Kategoriat