Kirjoitukset avainsanalla hyvinvointi

Olen tässä parin viikon ajan hokenut mantraa elokuu on kesäkuu, mutta eilisen ja tämän päivän jälkeen on ehkä pakko vähän luovuttaa. Eilen lähdin sinnikkäästi pyöräilemään aamulla töihin ilman takkia, ja meinasin paleltua! Vasta Helsinginkadun ylämäkeen täysillä polkiessani kroppa alkoi lämmitä. Tänään aamulla heräsinkin sitten perinteiseen flunssaan, joten kai syyskauden voi laskea alkaneeksi.

Syksy oli mulle nuorempana jostain syystä aina sellaista nihkeämpää aikaa. Pohjoisessa asuessa syksy ja talvi tuntui kestävän ikuisuuden, ja viimeistään marraskuun lopulla olin aina jotenkin puhti pois. Joskus opiskelujen alkuvaiheessa vähän kammosinkin tulevia syksyjä ja niiden aiheuttamaa melankolista ja aikaansaamatonta fiilistä, ja teinkin erilaisia selviytymispläänejä syksyjen varalle.

Viime vuosina en onneksi ole kärsinyt enää samanlaisesta alakulosta, ja olen oppinut tykkäämään syksyistä. Viime vuosina Helsingissä syyskuut ovat olleet oikeastaan aika ihania: aurinkoisia, kuivia ja lämpöisiä. Syyskuut ovat tuntuneet oikeastaan melkein kesäisiltä! Tänäkin vuonna syyskuulle on ohjelmassa paljon kesäisiä juttuja: on (jälleen) yhdet häät, vaellusta ja purjehdusreissua.

Jossakin vaiheessa syksyä voi pimeys kuitenkin rueta ahdistamaan, ja vaikka en enää samanlaisia selviytymispläänejä harrastakaan, olen miettinyt joitakin pieniä juttuja, joilla teen pimeästä ajasta vähän helpompaa.

1. Kivoja juttuja arkeen. Kesäisin tulee helposti touhuttua kaikennäköistä mukavaa töidenkin jälkeen, nähtyä kavereita, istuttua terassilla... Syksyllä kaikki sosiaalinen aktiviteetti jotenkin hiljenee, ja ihmiset möllöttävät kotonaan. Minua ainakin piristää se, että koettaa ylläpitää sosiaalista elämää, vaikka kadut puskisikin räntää ja aamusta iltaan olisi pimeää.

2. Pikku projekti piristää. Syksyn alussa on mukavaa laittaa alulle jokin pikku projekti, kuten vaikkapa uusi harrastus. Itselläni tuo projekti on usein liittynyt juoksuun, tänä syksynä juoksun lisäksi koetan viimeistellä lopputyötä. Myös pari kiinnostavaa työhön liittyvää uutta juttua on tulossa!

3. Lomailu ja matkustus. Kuten viime postauksessa kerroin, marraskuu on oiva aika paeta pimeyttä ja singahtaa palmun alle makoilemaan. Viikon, parin aurinkoloma pimeimpään aikaan tekee todella hyvää! Jos pidempi loma ei ole mahdollinen, tekee viikonlopunkin irtautuminen terää. Itse olen viettänyt rentouttavat viikonloput marraskuussa niin Långvikissä kuin Hangossakin!

4. Riittävä lepo ja säännölliset elämänrytmit. Tarvitsen unta syksyisin enemmän kuin kesällä, ja mikään ei ahdista niin paljon kuin jatkuva umpiväsyneenä herääminen. Niinpä koitankin pitää nukkumaanmenoajoista erityisen tarkkaan syksyllä kiinni.

5. Urheilu, mahdollisuuksien mukaan valoisaan aikaan. Treenin piristävän vaikutuksen merkitys pimeään vuoden aikaan korostuu, sillä ulkona tulee oltua muutenkin vähän, ja sosiaalisten aktiviteettien vähentyessä treenihetket ystävien kanssa ovat toivottuja. Syksyisin ja talvisin pyrin mahdollisuuksien mukaan liikkumaan valoisan aikaan, vaikkakin töiden vuoksi se on arkisin vaikeaa. Onneksi on viikonloput!

Kommentit (1)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kaikki minut tuntevat tietävät, etten todellakaan ole mikään super-aamuihminen. En varsinaisesti ole mikään uskomaton unikeko, sillä usein viikonloppuisinkin herään kohtuu aikaisin (tai no, yhdeksän kymmenen aikaan). Yleensä myös priorisoin yöuniani ja menen arkisin aika aikaisin nukkumaan, mutta siltikään aikaiset arkiaamut eivät lukeudu suosikkeihini.

Johtuneeko muutos lisääntyneestä valosta tai muuten vain enemmän levänneestä mielestä, mutta viime viikkoina aamut eivät ole olleet läheskään niin tahmaisia kuin yleensä. Herään varsin pirteänä, eikä minulle ole tullut edes kiire töihin. Aikaisemmin olen lähtenyt töihin puolijuoksua ja pukenut takkia päälle hississä.

Syy helpottuneisiin aamuihin lienee myös se, että olen viime aikoina panostanut aamujen helpottamiseen. Olen valmistellut asiat jo illalla niin, että aamu tulee olemaan mahdollisimman kivuton, ja se on kyllä auttanut ja paljon! On ollut ihanaa, että aamut lähtevät käyntiin jotenkin sutjakasti - saan nukkua niin pitkään kuin mahdollista, eikä aikaa tuhlaannu ylimääräiseen säätöön. Kiitos nopeutuneiden aamurutiinieni, olen ollut kesällä töissä jo 7.40, mikä on ollut ihan mahtavaa, sillä anti-aamuihmisyydestäni huolimatta aamut ovat minulle kuitenkin sitä tehokkainta työaikaa.

Näillä keinoilla olen helpottanut aamujani:

- Teen edellisenä iltana aamupalan valmiiksi. Viime aikojen suosikkini on tuorepuuro, joka tekeytyy sopivasti yön aikana ja on aamulla makoisa ja täyttävä aamupala. Mun puuroon tulee turkkilaista jugurttia, maitorahkaa ja Alku-kaurahiutaleita. Päälle laitan banaania tai mustikoita ja hunajaa.

- Lataan myös kahvinkeittimen valmiiksi illalla. Tuntuu ehkä vähän hölmöltä, mutta aamuisin on ihan mahtavaa, kun voi vaan napsauttaa sen päälle!

- Katson seuraavan päivän vaatteet valmiiksi jo edeltävänä iltana, erityisesti silloin, jos olen menossa töiden jälkeen treenaamaan tai tarvitsen mukaani jotain erityistä. On ihan tuhoontuomittu idea alkaa aamulla miettimään, että mitä kamoja mukaan tarvitsee.

- Työmatkapyöräily on helpottanut arkeani siinä mielessä, että voin lähteä omaan tahtiini enkä ole sidottu mihinkään aikatauluun. Se on myös paljon nopeampaa, ja säästän ovelta ovelle -matkassa noin kymmenen minuuttia verrattuna ratikkaan!

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kuten viikonloppuna kirjoittelin, hyvinvointiin liittyvät asiat ovat pyörineet viime aikoina paljon mielessäni. Omaan hyvinvointiin ei todellakaan ole tullut panostettua tämän kevään aikana kaikenlaisten kiireiden vuoksi. Urheilusta ja säädyllisistä yöunista olen sentään pitänyt joten kuten kiinni, samoin kuin ystävien tapaamisesta, mutta monet muut tärkeät jutut ovat jääneet paitsioon.

Tämän loman aikana olen tullut siihen tulokseen, että hyvinvointi on saatava takaisin prioriteettilistan kärkeen ja asioita on vain laitettava tärkeysjärjestykseen. Valitettavasti mulla on sovittuja juttuja ja kiireitä vielä ainakin kuukausi eteenpäin, mutta joitain pieniä muutoksia voin alkaa nyt jo tekemään. Esimerkiksi aion lopettaa ylitöiden tekemisen ja lähteä töistä tästedes viimeistään neljältä. Aion myös ottaa töistä vapaapäiviä tutkielman tekemistä varten - jostain on karsittava, ja koska vapaa-ajalla ei enää karsittavia juttuja juurikaan ole, niin koetan sitten karsia työnteosta. Myöskään ylimääräisiä päivystysvuoroja en kesällä aio tehdä.

Kunhan olen saanut aikataulujani vähän järkeistettyä ja hyvinvoinnin takaisin agendallani, aion järjestää aikaa ainakin seuraaville jutuille, jotka ovat jääneet totaaliseen paitsioon viime aikoina:

- Aion ryhtyä taas käymään säännöllisesti hierojalla. Pohkeet kramppailee tällä hetkellä lähes joka lenkin jälkeen, ja niskat on niin jumissa, että migreeni on jokapäiväinen ystävä. Vatsa kohta hajoaa syötyjen särkylääkkeiden määrästä...

- Edelliseen kohtaan liittyen, jotta niska-hartiaseutuni pysyisi paremmassa kunnossa, aion taas ottaa kiinni lihaskuntorutiineistani. En ole helmikuun jälkeen tehnyt mitään muuta lihaskuntoa kuin corea, ja niinpä yläkroppa on ihan järkyttävässä jumissa tällä hetkellä.

 

- Edes satunnaiset joogahetket tekisivät hyvää niin jumissa olevalle kropalleni kuin ylikierroksilla käyvälle mielelleni. "Sitten joskus kun on aikaa" -listalleni pääsee siis myös Esportin YinYoga -tunnit!

- Omaa, tyhjää aikaa olisi myöskin tarpeellista saada lisää kalenteriin. Mikään ei rentouta niin tehokkaasti kuin täysin menoista ja velvotteista vapaa ilta hyvän kirjan ja viinilasin kanssa!

- Kiire on ajanut syömään aika paljon noutoruokaa, ja hyvinvointiani varmasti lisäisi se, että tulisi syötyä paremmin. Lisää aikaa kotikokkailuille siis!

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Olen varmaan täälläkin monta kertaa maininnut siitä, kuinka anti-aamunihminen olen. Nukun aina niin myöhään kuin mahdollista, ja usein minulle tulee aamuisin tosi kiire. Kiireestä seuraa se, että tavarat lentelee, kahvit läikkyy ja joskus vedän kahdensadan enkat ratikan perässä juosten. On sanomattakin selvää, että tällainen alku ei ole uudelle päivälle se ideaalisin - vaikkakin adrenaliinien jyllätessä ainakin herää kunnolla!

Mun ongelmani aamuissa on ollut se, että herään harvoin virkeänä. Tuntuu, että vaadin kymmentuntiset yöunet, jotta juuri herätessäni tuntisin itseni oikeasti virkeäksi. Yleensä siis arkisin herätyskellon pärähtäessä soimaan olen kuin kuolleesta noussut, ja juuri tämä fiilis tekee aamuistani tosi inhottavia. Alkuun ajattelin, että kammo-olo johtuu vaan siitä, että nukun liian vähän, mutta ainakaan edeltävän yöunen määrä ja laatu ei tunnu kauheasti korreloivan heräämisfiiliksiini. Toki, mikäli taustalla on kunnon univelka, olo kahta karseampi, ja siksi pyrin siihen, että nukun 8-8,5 tuntia yössä suht säännöllisesti.

Tarkkailtuani itseäni olen kuitenkin huomannut, että vaikka heti herätessäni tuntisinkin oloni tosi väsyneeksi, yleensä fiilikset muuttuvat aika nopeasti. 90% aamuista olen viiden, kymmenen minuutin jälkeen olen yleensä suht virkeä. En tiedä miksi minulla kesti tämän oivalluksen tekemiseen niin kauan, muttta sillä oli suuri psykologinen vaikutus. Nimittäin nykyisin, kun aamulla herään, otan heti johtoajatukseni tuon fiiliksen. Ajattelen, että vaikka nyt tuntuukin väsyneeltä, kohta olen ihan virkeä ja täynnä energiaa uuteen päivään!

Positiivinen ajattelu on asettanut aamuni ihan uuteen valoon. Olen myös tehnyt muita muutoksia aamuihin, jotta ne eivät olisi enää niin kaoottisia. Parempien aamufiilisten ansiosta olen asettanut kellon soittamaan ihan himppusen verran aiemmin - viisikin minuuttia lisää tekee ihmeitä aamuun! Lisäksi laitan jo illalla kaikki tarvittavat asiat valmiiksi: pakkaan laukkuni, valitsen vaatteet ja lataan kahvinkeittimen valmiiksi. Etenkin työjuoksupäivinä on tärkeää laittaa tavarat valmiiksi aamua varten, sillä ei ole ollut yksi eikä kaksi aamua, kun kotiin on jäänyt joko sukat, urheilurintsikat tai sykemittari. Luulen, että alitajuinen tieto siitä, että aamu ei ole yhtä säätämistä, helpottaa myös heräämistä.

Semi-rauhallinen aamupala ja kahvikuppi uutisten äärellä ovat lisänneet aamujeni hyvinvointia huomattavasti. Jos meinaa tulla kiire, otan kahvit ratikkaan, jossa siemailen kahvit rauhassa maisemia katsellen.

Posiitivisilla aamuajatuksilla, hieman aiemmalla heräämisellä ja etukäteisvalmisteluilla aamuistani on tullut todella erilaisia verrattuna aiempaan, ja nykyään harvassa ovat ne aamut, jolloin en meinaa päästä ylös sängystä. Tuntuu myös, että päivät muutenkin ovat keskimäärin parempia, kun aamu on ollut rauhallinen. Jos siis kuulut aamusäätäjiin, harkitse tapojesi muutosta - aamun fiilikset vaikuttavat yllättävän paljon koko loppupäivän kulkuun!

Kommentit (1)

Sanna

Hei, minun on pitänyt tehdä juuri samanlainen oivallus siitä, että kellon soidessa olo on kuin en olisi nukkunut lainkaan, mutta ylös pompattuani virkostun kyllä pian. Arkisin nukun 10 tuntia ja viikonloppuisin 12 tuntia. Joskus vielä päiväunet päälle. Elän muuten terveellisesti ja liikun, joten tarvin vaan noin paljon unta eikä se minua haittaa ja perheenikin on tottunut siihen. Joku voi ajatella, että nukun liikaa, mutta tunnen itseni, että tarvin nuo unet.

Itsellekin on muodostunut aamurutiinit ja jopa pidän niistä. Aamut on mukavia!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Apple a Day on nuoren lääkärin blogi treenaamisesta, hyvinvoinnista, arjesta ja juhlasta.

Ota yhteyttä:
sansunblogi@gmail.com.

Seuraa minua Facebookissa.

Seuraa minua Bloglovinissa.

Teemat

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014

Kategoriat